Eurooppaministeri Tuppurainen Project Syndicatessa: EU:n oikeusvaltiotesti

Valtioneuvoston viestintäosasto 1.10.2019 18.00
Kolumni

Britannian korkeimman oikeuden äskettäinen tuomio korostaa oikeusvaltioperiaatteen keskeistä merkitystä demokraattisessa yhteiskunnassa. Oikeusvaltioperiaatetta on vaalittava jatkuvasti kaikkialla.

Oikeusvaltioperiaate on eurooppalainen perusarvo ja osa perussopimusten turvaamaa eurooppaoikeutta, jota Euroopan unionilla on velvollisuus puolustaa. Siksi meidän on puututtava määrätietoisesti ilmeneviin ongelmiin.

Kirjassaan The Origins of Political Order valtiotieteilijä Francis Fukuyama esitti, että oikeusvaltioperiaate on nykyaikaisen yhteiskunnan tukipilareista kaikkein vaikeimmin pystytettävissä. Valtionhallinnon ja parlamenttivaalien järjestäminen on suhteellisen helppoa. Toimintakyvyttömät valtiot, joilla ei ole lainkaan toimivaa julkishallintoa tai kansanedustuslaitosta, ovat harvassa. Sen sijaan on paljon enemmän maita, joissa ensisijainen syy epävakauteen ja poliittiseen rappeutumiseen on oikeusvaltion puuttuminen.

Euroopan unionissa oikeusvaltion merkitys on keskeinen, koska EU ei ole pelkkä taloudellinen projekti (vaikkakin taloustieteilijä Hernando de Soto on korostanut, että oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on kehittyneen markkinatalouden edellytys). EU:n ja sen edeltäjien tavoitteena on ollut taata rauha Euroopan maiden välillä ja turvata ihmisoikeudet jäsenvaltioissaan. Unionin perustana ovat perussopimuksiin kirjatut yhteiset arvot.

EU:n sitoutuminen oikeusvaltioon ilmaistaan yksiselitteisesti Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklassa. Oikeusvaltiolla tarkoitetaan laillisuutta, oikeusvarmuutta, mielivaltaisen vallankäytön kieltoa, valtioelinten välistä vallanjakoa sekä tehokasta ja riippumatonta oikeuslaitosta. Oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen vaikuttaa ihan käytännössä yhteiskunnan eri tasoilla: unionin, kansallisvaltion, yritysten ja kansalaisten tasolla.

Unionissa oikeusvaltioperiaate ei ole pelkkä poliittinen julkilausuma tai saavuttamaton moraalinen ihanne, vaan lainsäädäntöä, jonka noudattamisesta virkamiehet ja tuomioistuimet ovat vastuussa. Periaate toimii myös toiseen suuntaan: EU:lla on velvollisuus varmistaa, että perussopimuksiin pohjautuvia oikeuksia kunnioitetaan sen jäsenvaltioissa.

Nämä oikeudet ja velvollisuudet kirkastuivat viime kesäkuussa, kun Euroopan unionin tuomioistuin antoi tuomionsa Puolan korkeimman oikeuden kiistanalaisesta uudistuksesta. Unionin tuomioistuin totesi, että uudistus oli EU:n lainsäädännön vastainen, koska se heikensi tuomareiden erottamattomuuden periaatetta. Jäsenvaltion tuomioistuimethan ovat viime kädessä myös unionin tuomioistuimia. Tuomioistuinten riippumattomuus on välttämätön edellytys kahden perusoikeuden eli tehokkaan oikeussuojan ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumiselle. Oikeusjärjestelmän ja oikeuslaitoksen on kussakin jäsenvaltiossa täytettävä eurooppalaiset vähimmäisvaatimukset, ja unionin tuomioistuimen on tarvittaessa puututtava asiaan.

Vaikka EU:n jäsenvaltiot yleensä noudattavat unionin tuomioistuimen päätöksiä, tämä torjuu oikeusvaltioperiaatteeseen kohdistuvat uhat vain osittain. Onneksi EU:lla on käytettävissään muitakin keinoja.

Ensinnäkin EU:n jäsenvaltiot ovat vuodesta 2014 lähtien käyneet vuoropuhelua oikeusvaltion edistämiseksi ja turvaamiseksi. Keskustelunaiheita ovat olleet muun muassa digitalisaatio, maahanmuutto ja tiedotusvälineiden moniarvoisuus. Nämä teemakohtaiset keskustelut ovat olleet erittäin hyödyllisiä keskinäiselle ymmärrykselle. Nyt on kuitenkin aika uudistaa oikeusvaltioperiaatetta koskevaa vuoropuhelua. Tarvitaan entistä järjestelmällisempää, tosiasioihin perustuvaa dialogia, jonka tavoitteena on vuotuinen katsaus oikeusvaltion tilaan EU:ssa. Euroopan komission ehdottama uusi oikeusvaltioperiaatteen tarkastelukierros tarjoaa ratkaisun tarvittavien tietojen keräämiseksi. Sen ansiosta jäsenvaltiot voivat käydä keskustelua entistä myönteisemmässä ja rakentavammassa hengessä, mikä vahvistaa unionin yhtenäisyyttä.

Toiseksi Euroopan parlamentissa syyskuussa 2018 pidetyn äänestyksen perusteella käynnistettiin EU:n perussopimuksen 7 artiklan mukainen menettely, joka koskee oikeusvaltioperiaatteen väitettyjä loukkauksia Unkarissa (vastaava menettely oli jo aiemmin käynnistetty Puolaa vastaan). Tämän mukaisesti neuvoston on kuulemisten perusteella arvioitava, onko oikeusvaltioperiaate uhattuna jossain EU-maassa. Jos vakavia ja jatkuvia oikeusvaltioperiaatteen loukkauksia todetaan tapahtuneen, neuvostolla on oikeus jäädyttää tietyt EU-jäsenyyteen liittyvät oikeudet kyseisessä maassa.

Kolmanneksi oikeusvaltioperiaate on tarpeen EU:n talousarvion suojelemiseksi. Siksi komissio on ehdottanut oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen liittyviä takeita sisällytettäväksi seuraavaan seitsemän vuoden talousarvioon eli monivuotiseen rahoituskehykseen 2021–2027. Oikeusvaltioon kytkeytyvän ehdollisuuden perusteella EU voi jäädyttää varojaan jäsenvaltiossa, jossa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen liittyvät puutteet saattavat vaarantaa varojen käytön. Tämä uusi ehto on tarkoitettu toimimaan ennaltaehkäisevänä, ei pakotteena. Velvoite suojata EU:n talousarviota vaatii sopimuksiin kirjattujen arvojen tiukkaa noudattamista.

Historia osoittaa joidenkin epädemokraattisten mutta oikeusvaltioperiaatteeseen nojanneiden yhteiskuntien kehittyneen demokratioiksi. Sen sijaan yhteiskunnissa, jotka eivät noudata oikeusvaltioperiaatetta, myös demokratia on jäänyt heikoksi tai sitä ei ole lainkaan. Politiikan tutkijat Steven Levitsky ja Daniel Ziblatt ovat kuvanneet kuinka autoritaariset vallanpitäjät tukahduttavat demokratian: sääntöjä kirjoitetaan uusiksi ja tuomioistuimilta viedään toimintamahdollisuudet. Oikeusvaltio lakkautetaan lainsäädäntöä vääristelemällä ja oikeuslaitosta korruptoimalla. Demokratia kuolee, vaikka enemmistövallan julkisivu säilyykin.

Oikeusvaltioperiaatteeseen perustuvan järjestelmän rakentaminen on vaikeaa, mutta sen murentaminen voi olla paljon helpompaa. Tämä saattaa muistuttaa Ernest Hemingwayn kuvausta siitä, miten ajaudutaan konkurssiin: ”Aluksi vähitellen, ja sitten yhtäkkiä.” 

Asian ajankohtaisuutta ei voi liioitella. Oikeusvaltioperiaate vaatii jatkuvaa vaalimista kaikkialla, jopa maissa, joilla on pitkät demokraattiset perinteet. Britannia on luottanut parlamentarismiin ja parlamentin suvereniteettiin yli 330 vuoden ajan. Maan korkein oikeus on nyt antanut yksimielisen tuomion pääministerin päätöksestä jäädyttää parlamentin istunnot. Oikeus siteerasi päätöstä vuodelta 1611: “kuninkaalla [joka silloin oli yhtä kuin hallitus] ei ole mitään muuta määräysvaltaa kuin se, minkä maan lait hänelle sallivat”. Britanniassa oikeusvaltioperiaate on juurtunut syvälle. Tuomioistuimen huomiota herättävä päätös alleviivaa oikeusvaltioperiaatteen merkitystä toimivalle demokratialle ja on siksi äärimmäisen tärkeä - ei vain Britannialle vaan koko maailmalle.

Oikeusvaltioperiaatteen ylläpito vaatii määrätietoisuutta ja ennakointia. Sen puolustajien on toimittava ajoissa ja päättäväisesti. Ja jos yksi askel ei ole riittävä, on otettava toinen. 

Kirjoitus julkaistu alunperin Project Syndicatessa 30.9.2019