FI SV EN

Pääministeri Antti Rinteen puhe Euroopan parlamentille 17.7.2019

EU2019FIValtioneuvoston viestintäosasto 17.7.2019 11.18
Puhe

Arvoisa Euroopan parlamentin puhemies,
Arvoisa Euroopan komission puheenjohtaja,
Arvoisat parlamentin jäsenet,

 

Olen hyvin ylpeä saadessani olla kanssanne täällä tänään.

Haluan ensinnäkin onnitella teitä, arvoisat parlamentin jäsenet, jotka tulitte valituiksi äskettäin pidetyissä eurovaaleissa.

Suomi toimii tällä hetkellä Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajana, ja maani edustajana haluan korostaa vahvaa sitoutumistani rakentavaan yhteistyöhön Euroopan parlamentin kanssa.
 

Osana tätä työtä eurooppaministerimme Tytti Tuppurainen tulee edustamaan neuvostoa parlamentin täysistunnoissa.
 

Arvoisa puhemies,

Kun Euroopan unionin perusta luotiin, mantereemme oli sotien raastama ja jakautunut erilaisiin liittoutumiin.

Unionimme perustajilla oli yhteinen visio ja usko tulevaisuuteen.

Ihmiset uneksivat koko mantereen kattavasta rauhasta ja vakaudesta, ja he myös odottivat, että tämä tullaan saavuttamaan. Toisin sanoen, he halusivat yhtenäistä Eurooppaa.

Vuosikymmenten ajan EU on täyttänyt nämä odotukset.

Yhteistyö on syventynyt, sillä jäsenmaat ovat ymmärtäneet, että yhdessä olemme enemmän.
 

Tälle ainutlaatuiselle kansakuntien yhteistyölle ei löydy vertaa muualta maailmasta.
 

Arvoisa puhemies,

Ainutlaatuinen on juuri oikea sana kuvaamaan Euroopan unionin tarinaa.

Vain 30 vuotta sitten manterettamme jakoivat piikkilangat ja muurit.

Tämän jälkeen on syntynyt kokonainen uusi sukupolvi, joka tuntee vain vapaan liikkuvuuden rajojen yli.

Maanosamme, joka on kärsinyt sodan ja diktatuurin kauhuista ja todistanut järkyttävän kansanmurhan vain muutama vuosikymmen sitten, toimii tänä päivänä maailman vahvimpana demokratian, ihmisoikeuksien ja rauhan puolustajana.

EU on elävä esimerkki siitä, kuinka menneisyydestä voi oppia. Rauha voittaa sodan. Toivo on vahvempi kuin epätoivo.

Osoituksena tästä ainutlaatuisesta tarinasta EU:lle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto vuonna 2012.

Ehkäpä tämä palkinto oli myös muistutus meille siitä, että samalla kun ylläpidämme rauhaa, meillä on nyt myös velvollisuus vastata uusiin odotuksiin.

EU voi olla ylpeä tästä ainutlaatuisesta tarinasta. Mutta, kuten sanoin, tämä ylpeys tuo myös mukanaan suuren vastuun, sillä EU:hun kohdistuu myös uusia odotuksia.
 

Arvoisa puhemies,

Vakauden ja rauhan takaaminen on yhä EU:n ytimessä, mutta myös muut ihmiskunnan suuret kysymykset odottavat ratkaisuja.

Olemme kaikki nähneet, kuinka EU:n perusarvoja - oikeusvaltioperiaatetta, ihmisoikeuksia, tasa-arvoa ja demokratiaa - on haastettu.

Euroopan talouskasvu on hidastunut. Tämä on lisännyt työttömyyttä ja eriarvoisuutta, sekä luonut kasvualustaa populismille ja ääriajattelulle.

Muuttoliikkeeseen tarvitaan kokonaisvaltaisia pitkän aikavälin ratkaisuja.

EU:n yhtenäisyyttä on myös koetellut ja tulee edelleen koettelemaan Britannian EU-eroprosessi.

Uskomme, että monimutkaisiin kysymyksiin on parempi etsiä ratkaisuja yhdessä kuin yksin.
 

Arvoisa puhemies,

Tämä on Suomelle jo kolmas Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus.

Monet asiat ovat muuttuneet edellisistä puheenjohtajakausistamme vuosina 1999 ja 2006. Jotkut asiat ovat kuitenkin pysyneet samoina.

Yksi näistä on se käytännönläheinen tapa, jolla Suomi puheenjohtajuutta hoitaa.

Toinen on läheinen suhde puheenjohtajamaan ja Euroopan parlamentin välillä.

Suomessa parlamentilla, eli eduskunnalla, on vahva rooli EU-päätöksenteossa. Eduskunnalla on oikeus, ja velvollisuus, ilmaista näkemyksensä sen toimivaltaan kululuvista EU-asioista.

Olemme huomanneet, että eduskunnan vahva osallisuus ja jatkuva vuoropuhelu hallituksen ja eduskunnan välillä on erittäin hyödyllistä.

EU:ssa meillä on jälleen kerran mahdollisuus rakentaa läheinen ja käytännöllinen, tulevaisuuteen suuntautunut suhde toimielintemme välille.

Uskon, että voimme onnistua tässä ja täyttää kansalaisten odotukset olemalla edelläkävijöitä edessä olevien suurten haasteien kohtaamisessa.

Arvoisa puhemies,

Suomi on juuri aloittanut kautensa Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajana, ja tässä roolissa meillä on tilaisuus vaikuttaa EU:n tulevaisuuteen.

Sen tulee olla sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä. Puheenjohtajakautemme slogan kiteyttää hienosti tämän tavoitteen: Kestävä Eurooppa – kestävä tulevaisuus

Tämän saavuttamiseksi Suomen puheenjohtajakauden prioriteetteja ovat


1. EU globaalina johtajana ilmastotoimissa


2. yhteisten arvojen ja oikeusvaltioperiaatteen vahvistaminen


3. kilpailukykyisempi ja sosiaalisesti eheämpi EU


4. kansalaisten kokonaisturvallisuuden takaaminen.


Arvoisa puhemies,

Keskeinen Suomen puheenjohtajakauden painopiste on EU:n globaali ilmastojohtajuus.

Suomen tavoitteet ovat jo kunnianhimoisemmat kuin missään muussa teollistuneessa maassa, ja sitova lainsäädäntö varmistaa nykyisten sitoumustemme toteuttamisen.

Mutta työ ei saa loppua tähän.

Euroopan unionille johtajuus tarkoittaa sitoutumista hiilineutraaliuden saavuttamiseen vuoteen 2050 mennessä.

Tavoitteena on, että keskeiset elementit tälle suunnitelmalle olisi sovittu vuoden 2019 loppuun mennessä.

Tarvittavat toimenpiteet koskettavat kaikkia yhteiskunnan osa-alueita, minkä vuoksi työtä ilmastonmuutoksen torjumiseksi on tehtävä sosiaalisesti kestävällä tavalla.

Meidän on edistettävä työllisyyttä esimerkiksi bio- ja kiertotalouden avulla.

Näin EU:sta rakennetaan maailman kilpailukykyisin ja sosiaalisesti ehein vähähiilinen talous.
 

Arvoisa puhemies,

Euroopan unioni on ennen kaikkea arvoyhteisö. Se ei ole varasto, josta voi noutaa vähän sananvapautta ja ihmisoikeuksia samalla, kun lehdistönvapaus ja riippumattomat tuomioistuimet jätetään sinne lojumaan. Länsimaiset demokratiat eivät toimi näin.

Ihmisoikeudet, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo ja oikeusvaltio ovat arvoja, joihin sitoutuminen on EU-jäsenyyden edellytys.

Nämä arvot käyvät käsi kädessä. Ne ovat EU:n kaiken toiminnan kivijalka.

Mutta ne eivät ole pelkästään arvoja, vaan ne ovat eurooppalaista todellisuutta. Ja juuri tämän vuoksi eurooppalaiset yhteiskunnat ovat turvallisempia ja vauraampia kuin missään muualla maailmassa.

Me täällä Euroopassa tiedämme paremmin kuin kukaan muu, mitä tapahtuu, jos luovumme näistä arvoista.

On hyvin luonnollista, että yhteiset arvot ja oikeusvaltioperiaate ovat hyvin keskeisellä sijalla Suomen puheenjohtajakauden ohjemassa, ja olemme iloisia saadessamme työskennellä yhdessä Euroopan parlamentin kanssa näissä asioissa.

Kuten monet teistä ehkä tietävätkin, ensimmäisenä Euroopan oikeusasiamiehenä toiminut Jakob Söderman on suomalainen.

Ensimmäisellä puheenjohtajakaudellamme vuonna 1999 EU-johtajat sopivat oikeus- ja sisäasioiden yhteisistä prioriteeteista.

Teimme myös tiivistä yhteistyötä Euroopan parlamentin kanssa Euroopan unionin perusoikeuskirjan parissa.

Oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisessa on kyse kansalaistemme oikeuksien suojelemisesta. Mutta kyse on myös EU:n asiamukaisesta toiminnasta ja uskottavuudesta.

Lähestymistapamme on positiivinen ja rakentava.

Suomi haluaa vahvistaa ja kehittää EU:n oikeusvaltiovälineitä ja rakentaa yhteistyötä eri toimijoiden välille. Tavoitteena on löytää parempia ja tehokkaampia keinoja varmistaa yhteisten arvojen kunnioittaminen jäsenvaltioissa sekä ennaltaehkäistä mahdollisia ongelmia.

Neuvostossa käytävää keskustelua oikeusvaltioperiaatteesta arvioidaan ja kehitetään, jotta se olisi paremmin jäsenneltyä ja keskittyisi tulosten saavuttamiseen.

Meidän on myös jatkettava neuvotteluja siitä, kuinka EU-varojen vastaanottaminen ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen voitaisiin kytkeä tiiviimmin yhteen. Tavoitteenamme on saada aikaan tasapainoinen ja tehokas mekanismi, jossa EU:n rahoitus kytketään oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen.

Arvoisa puhemies,

Sisämarkkinat eivät toimi ilman niiden keskeistä periaatetta, ihmisten, tavaroiden ja palveluiden vapaata liikkuvuutta.

Sisämarkkinat, sääntöihin perustuva vapaakauppa sekä laadukas ja ajantasainen sääntely takaavat EU:n yhteisen kilpailukyvyn.

EU:lle on luotava positiivinen ja kattava pitkän aikavälin strategia kestävän kasvun edistämiseksi.

Neuvosto, parlamentti ja komissio voivat hyödyntää tässä digitaalitalouden alalla viime kaudella saavutettuja tuloksia.

Tämän lisäksi tutkimuksen, kehityksen ja innovaatioiden, palvelujen sekä digitalisaation kokonaisvaltaisen hyödyntämisen on oltava keskiössä.

Aktiivinen teollisuuspolitiikka ja palvelusektorin sekä digitaalisen talouden kehittäminen luovat pohjaa uuden ajan taloudelle.
 

On itsestään selvää, että hyvinvointipolitiikkaa ja talouspolitiikkaa on käsiteltävä yhdessä.

EU toimii parhaiten, kun lisäämme ihmisten hyvinvointia ja turvallisuutta ja vähennämme eriarvoisuutta.

Edistämällä osaamista ja koulutusta, alueellista ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta sekä sukupuolten tasa-arvoa EU luo kestävää kasvua.

Sisämarkkinat ovat Euroopan unionin ydintä, ja niiden on kohdeltava reilusti kaikkia työntekijöitä.

Siksi Suomi edistää puheenjohtajakaudellaan EU:n sosiaalista ulottuvuutta sekä panostuksia koulutukseen ja osaamiseen.

Olemme hyvin tietoisia siitä, että työllisyyden uudet muodot ja kansainvälinen kilpailu luovat uusia tarpeita.

Meidän on pyrittävä nostamaan eurooppalainen koulutus ja tutkimus maailman parhaaksi.

Tämän saavuttamiseksi tarvitsemme lisää opiskelijavaihtoa ja yhteistyötä oppilaitosten välillä.

Meidän pitäisi myös pohtia, voisimmeko perustaa verkostomaisesti toimivan eurooppalaisen superyliopiston nykyisen Eurooppa-yliopistoaloitteen pohjalta sekä vahvistaa merkittävästi Erasmus-ohjelmaa.

Arvoisa puhemies,

Vain olemalla yhtenäisiä voimme puolustaa EU:n arvoja ja etuja.

EU:n pitää tavoitella globaalin arvojohtajan asemaa sekä puolustaa sääntöpohjaista kaupankäyntiä.

On myös hyvin tärkeää tukea Afrikan vakautta ja kestävää kehitystä, jotta voidaan vastata ilmastonmuutoksen, väestönkasvun ja muuttoliikkeen hallinnan aiheuttamiin haasteisiin.

Haluan kiittää puheenjohtaja Junckeria ja komissiota erinomaisesta työstä EU:n ja Afrikan kumppanuuden edistämisessä.

Suomen puheenjohtajakaudella EU:n ja Afrikan kumppanuutta kehitetään tasavertaisempaan suuntaan molempia hyödyttävällä tavalla.

Samana aikaan kansalaiset odottavat EU:n myös takaavan heidän turvallisuutensa kokonaisvaltaisesti.

Tämä tarkoittaa, että puolustusyhteistyötä on edistettävä.

Digitaalinen turvallisuus sekä disinformaation kaltaisten hybridiuhkien torjunta tulee myös koko ajan tärkeämmäksi.

Puheenjohtajamaana Suomen tavoitteena on vahvistaa hybridiuhkien vastaisia toimia ja parantaa yhteiskuntiemme kestokykyä.

Organisoimme neuvoston työskentelyn siten, että voimme lisätä tietoisuutta ja ymmärrystä siitä, mitä voidaan tehdä ja mikä on tehtävä hyvässä yhteistyössä.

Arvoisa puhemies,

Seuraava monivuotinen rahoituskehys on yksi Suomen puheenjohtajakauden tärkeimmistä asiakokonaisuuksista.

Haluan kiittää komissiota tasapainoisesta ehdotuksesta monivuotisen rahoituskehyksen uudistamiseksi.

Tasapainoinen ratkaisu on todellakin tarpeen.

Monivuotisen rahoituskehyksen on katettava sekä uudet painopisteet että perinteiset politiikat, joilla voidaan edistää EU:n yhteisiä tavoitteita.

Siten voimme täyttää EU:hun kohdistuvat odotukset ja vastata edellä mainitsemiini haasteisiin.

Pyrimme toimimaan niin, että neuvostossa saavutetaan sopu monivuotisesta rahoituskehyksestä vuoden loppuun mennessä.

Tässäkin hyvä yhteistyö Euroopan parlamentin kanssa on tärkeää.

Arvoisa puhemies,

Vaikeuksien hetkillä sanotaan, että EU:n pitäisi toimia nopeasti.

Katsomme, että meidän on vahvistettava EU:n asemaa globaalina ilmastojohtajana, edistettävä yhteisiä arvoja ja oikeusvaltioperiaatetta, tehtävä EU:sta kilpailukykyisempi ja sosiaalisesti eheämpi sekä taattava kansalaisten kokonaisturvallisuus.

Vahva uskoni on, että tekemällä hyvää ja tiivistä yhteistyötä Euroopan parlamentin kanssa voimme vastata näihin odotuksiin.


Kiitos.

Antti Rinne
EU