Pääministeri Antti Rinteen puhe Yrittäjä-gaalassa 19.10.2019

22.10.2019 11.32
Puhe

Hyvät suomalaiset yrittäjät, hyvät tulevaisuuden rakentajat, hyvät kuulijat!

Kiitän kutsusta tulla puhumaan Yrittäjä-gaalaan. On hienoa olla paikalla juhlistamassa yrittäjyyttä, yhdessä teidän kanssanne. Paikalla on valtava määrä tietoa, valtava määrä osaamista ja valtava määrä rohkeutta.

Tarvitsemme kaikkea noita kolmea asiaa, sillä yhteinen tavoitteemme on saada aikaan lisää kasvua, lisää työllisyyttä ja lisää hyvinvointia. Ja näiden asioiden saavuttamiseen tarvitaan teitä, hyvät yrittäjät.

Olen paikalla puhumassa paitsi Suomen pääministerinä, myös toisen polven yrittäjänä. Osa teistä tuntee minut ja taustani, osa ehkä tuntee mielikuvan.

Onneksi kuitenkin on niin, että meillä suomalaisilla on perinteisesti ollut tapana tutustua ensin. Siksi ajattelin kertoa muutaman sanan omasta yrittäjätaustastani.

Äidilläni oli pitkään lakiasiaintoimisto Lohjalla. Ja mitä äiti edellä, sitä poika perässä:

Myös minulla oli 90-luvulla oma lakiasiaintoimisto.

Olin siinä mielessä erittäin onnekkaassa asemassa, että bisnes kävi siihen malliin, että talouden kireyttä en yrittäjänä joutunut juurikaan kokemaan.

Mutta muuten yrittäjän arki tuli hyvin tutuksi.
Varmaan arvaatte jo valmiiksi, mitä tarkoitan ja mistä puhun.

Tarkoitan muun muassa byrokratiaa, joka liittyy yrittäjän arjen pyörittämiseen. Tarkoitan valtavia työmääriä, kun päivät venyivät pitkiksi ja välillä tuntui siltä, että kellotaulussa ei ole tarpeeksi tunteja.

Ja aivan erityisesti tarkoitan sitä, mitä päivien venyminen tarkoitti muun arjen kannalta.

Lapset olivat pieniä ja halusin olla heille läsnä, kuten kaikki vanhemmat haluavat. Se tarkoitti käytännössä sitä, että lasten mentyä nukkumaan minulla alkoi ilta- ja välillä yövuoro.

Jokainen osaa laskea, että tässä yhtälössä parisuhteelle ei jäänyt kovin paljoa aikaa.

Yrittäjän arki on siis paitsi tuttua, myös omakohtaisesti elettyä elämää.



Hyvät kuulijat,

tässä salissa istuu yli tuhat ihmistä, joilla jokaisella on oma ainutlaatuinen tarinansa kerrottavanaan. Tänään, hieman myöhemmin, täällä jaetaan palkintoja. Haluan jo etukäteen onnitella palkinnon saajia. Olen varma, että voittajien valinta on ollut erittäin vaikea tehtävä.

On hienoa, että ihmisten tarinoita ja onnistumisia huomioidaan.

Mutta samaan aikaan on tärkeää, että ne yrittäjät, jotka eivät tänään saa huomionosoituksia, tuntevat, että heidät huomioidaan ja nähdään elintärkeänä osana suomalaista yhteiskuntaa ja suomalaisen hyvinvointivaltion tulevaisuuden rakentamista.

On tärkeää, että te koette, että yrittäjyyteen ja sitä kautta menestymiseen kannustetaan. Siihen hallitukseni pyrkii ja on kunnia-asia sanoa se ääneen. On nimittäin niin, että teidän merkityksenne työpaikkojen luomisessa on kaiken a ja o.

Tiedämme kaikki, että Suomen ja Euroopan talous elivät pitkään vaikeita aikoja. Erityisesti suuryrityksiin iskeneestä globaalista taloudesta huolimatta pk-yritykset loivat vaikeissakin oloissa uusia työpaikkoja Suomeen. Pk-yritysten merkitystä työllistämisessä voi kuvailla yhdellä sanalla: Valtava.

Tämä on itsestäänselvyys hallitukselleni. Siksi haluamme kannustaa ja tukea yrittäjiä.

Kesäkuussa julkaisussa hallitusohjelmassa on erinomaisia yrittäjyyteen liittyviä kirjauksia, joita toteutamme hallituksessa. Haluamme, että hallitusohjelman hyvät korjaukset konkretisoituvat päätöksiksi, jotka näkyvät teidän yrittäjien arjessa positiivisella tavalla.
Emme aikailleet hetkeäkään hallitusohjelman muodostamisen jälkeen. Heti kesäkuussa teimme lisäbudjetin, jossa tehtiin liikenne- ja infrainvestointeja 600 miljoonalla eurolla.

Tiedän sataprosenttisen varmasti, että tämän illan yleisölle ei tarvitse erikseen todeta, kuinka suuri merkitys infrastruktuurilla on kasvun edellytyksille ja toteutumiselle.

Syyskuussa hallitus teki budjettiriihessä tarpeellisia päätöksiä, joilla yrittäjien kohtaamaa byrokratiaa vähennetään, joilla yrittäjien ja työvoiman kohtaamista helpotetaan, joilla yrittäjien mahdollisuuksiin saada osaavaa työvoimaa panostetaan ja niin edelleen.

Lisäksi budjettiriihen päätöksillä hallitus varmistaa, että ihmisten käytettävissä olevat tulot kasvavat 70 prosentilla suomalaisista. Siis merkittävällä enemmistöllä suomalaisista käytettävissä olevat tulot kasvavat ensi vuonna.

Tämä on erinomainen uutinen myös suomalaisille yrittäjille, aivan erityisesti teille, jotka toimitte kotimarkkinoilla. Pieni- ja keskituloisille suomalaisille tulevat lisäeurot menevät kotimaiseen kulutukseen.

Tämä on vain yksi esimerkki viisaudesta, joka suomalaisessa hyvinvointivaltiossa on oivallettu jo kauan aikaa sitten:

Pienituloisten ihmisten tukeminen ei ole pelkästään oikeudenmukaista politiikkaa. Se on myös viisasta ja vastuullista talouspolitiikkaa.

En kuitenkaan aio tänä iltana käyttää kaikkea puheaikaani kehuakseni hallitusohjelmaa tai hallituksen hyviä päätöksiä, sillä olen varma, että Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen tekee sitä SY:n kuukausikirjeissä.

Hyvät kuulijat!

Pohjoismainen hyvinvointivaltio on maailman paras yhteiskuntamalli. Huomaamme sen Suomessa, joka vuosi toisen jälkeen sijoittuu maailman kärkeen, kun mitataan ihmisten hyvinvointia, onnellisuutta ja elämisen laatua.

Eikä hyvinvointivaltion edut rajoitu vain yksilöille, vaan niistä hyötyvät myös yrittäjät ja yritykset.

Jokainen kerta, kun tapaan suomalaisia yrittäjiä, he nostavat lähes poikkeuksetta esiin suomalaisen koulutusjärjestelmän - erityisesti peruskoulun, joka on taannut suomalaisten korkea osaamistason. Juuri yrittäjät ovat kehuneet ja kiitelleet suomalaista peruskoulua. Syy näille kehuille on helppo arvata:

Yrittäjä, jos ketkä, tietävät, että me suomalaiset kilpailemme kansainvälisesti juuri huippuluokan osaamisellamme. Siksi koulutukseen on panostettu kaikki nämä vuosikymmenet määrätietoisesti ja suunnitelmallisesti. Samaan aikaan yritykset ovat voineet luottaa siihen, että osaavaa työvoimaa on saatavilla.

Yrittäjien ja yritysjohtajien kanssa käymieni keskustelujen pohjalta uskallan sanoa, että hyvinvointivaltio on yrittäjän paras kaveri.
Hallitukseni haluaa, että tämä suhde on tulevaisuudessa entistä parempi. Otan esimerkiksi jälleen koulutuksen.


Hallituksessa uskomme vahvasti, että koulutukseen panostaminen on työllisyyden kasvun kannalta erittäin tärkeää, sillä kasvava työllisyys on ennen kaikkea osaamiskysymys. Siksi panostamme koulutukseen kaikilla asteilla sekä satsaamme innovaatiotoimintaan. Mitä enemmän osaamista, sitä enemmän menestystä. Kaava on hyvin yksinkertainen.

Mutta hyvät kuulijat, viime vuosien aikana olemme havainneet selvästi, että koulutustasoa on nostettava, jotta voimme huolehtia Suomen tärkeimmästä kilpailukykytekijästä eli osaamisesta.

Tiedämme, että viimeisen 30 vuoden aikana Suomesta on kadonnut 600 000 sellaista työpaikkaa, joissa pärjää peruskoulututkinnolla. Tiedämme, että niiden ihmisten, jotka ovat käyneet vain peruskoulun, työllisyysaste on noin 40 prosenttia. Ja tiedämme sen, että ammatillisen koulutuksen tai lukion suorittaneiden ihmisten työllisyysaste on noin 75 prosenttia.

Tarvitsemme siis enemmän osaamista, sillä erityisesti pitkällä aikavälillä työllisyys on ennen kaikkea osaamiskysymys. Tähän hallituksellani on selkeä ja konkreettinen ratkaisu.

Pidennämme oppivelvollisuutta 18 ikävuoteen niin, että se ulottuu juuri toiselle asteelle eli ammatilliseen koulutukseen ja lukioon. Miksi teemme tämän tulevaisuusuudistuksen? Syy on hyvin yksinkertainen: koska jo tällä hetkellä, ja erityisesti tulevaisuudessa, toisen asteen koulutus on työelämän näkökulmasta katsottuna uusi perusasteen koulutus.

Oppivelvollisuuden pidentäminen on merkittävä tulevaisuusuudistus, joka maksaa itsensä takaisin korkeamman osaamisen ja työllisyyden muodossa.

Haluan muistuttaa, että työllisyysasteen nostaminen ei ole vain tämän hallituksen tavoite, vaan sen on oltava myös seuraavien hallitusten tavoite. Meidän tavoitteemme on 75 prosentin työllisyysaste, mutta tulevaisuudessa työllisyysasteen on oltava yli 80 prosenttia.

Uskon, että – aivan kuten peruskoulun kohdalla – parinkymmenen vuoden päästä suomalaiset yritysjohtajat kiittelevät ja kehuvat päätöstä laajentaa oppivelvollisuus toiselle asteelle.

Hyvät yrittäjät ja kuulijat!

Viime vuosien aikana olen kiertänyt joka puolella Suomea ja käynyt lukuisissa suomalaisissa kunnissa. Samaa olen jatkanut ja jatkan pääministerinä.

Olen tavannut tuhansia ja tuhansia ihmisiä, kuunnellen ja keskustellen heidän kanssaan. Samoilla matkoilla olen tavannut lukemattoman määrän yrittäjiä, kun olen vieraillut heidän yrityksissään.

Minua ei koskaan lakkaa ihmetyttämästä se, että meninpä minne vain, aina löytyy suomalainen yritys, joka omalla huippuosaamisellaan saa leuan tipahtamaan. Esimerkkejä olisi vaikka Hämeestä, Pohjois-Savosta, Pohjanmaalta, Etelä-Karjalasta, Lapista tai Ahvenanmaalta.

Vierailin noin vuosi sitten Pirkanmaalla, Ylöjärvellä, yrityksessä nimeltä Avant. Aivan kuten jokaisella yritysvierailulla, ohjelmassa oli sekä yrityksen johdon että työntekijöiden tapaamista ja hyvää keskustelua. Nimenomaan keskustelua ja vuorovaikutusta, josta huokui suomalaisten vahvuus: Ymmärrys siitä, että olemme samassa veneessä. Vierailulla minuun teki suuren vaikutuksen visio, jota Avantilla on. Rohkeus suunnitella ja toteuttaa. Halu työllistää.

Siis juuri se, mitä yrittäjyys on.

Mutta jäi tuolta yritysvierailulta myös jotain konkreettistakin käteen, nimittäin Avantin vihreän puutarhakoneen pienoismalli, jonka annoin lapsenlapselleni. Lapsen ilme oli paljonpuhuva, kun hän otti pienoismallin käsiinsä, pyöritteli ja ihmetteli sitä.

Täytyy myöntää, että ymmärrän lapsenlastani. Puutarhakoneet olivat nimittäin sen verran hienoja, että mikäli minulla olisi hieman enemmän vapaa-aikaa hoitaa kotini takapihaa, keksisin helposti useamman selityksen vaimolleni, miksi juuri meille tarvitaan Avantin puutarhakone.

Hyvät kuulijat!

Olen halunnut kuvata teille sitä, kuinka hallitukseni ja minä itse näemme yrittäjyyden merkityksen työllisyyden vahvistamisessa sekä yrittäjät ja yritykset osana suomalaista yhteiskuntaa.

En usko vastakkainasetteluun varsinkaan asioissa, joissa vastakkainasettelu on täysin keinotekoista, joissa se perustuu tahalliseen väärinymmärtämiseen tai joissa faktat eivät tue vastakkainasettelua.

Olen ihmetellyt julkisuudessa esitettyjä näkemyksiä, joissa yrittäjyyttä ja hyvinvointivaltiota yritetään asettaa vastakkain. Hyvinvointivaltio ja yrittäjyys tukevat toinen toistaan. Kuten todettu, hyvinvointivaltio on yrittäjän paras kaveri. Ja sama toisinpäin.

Hallitukseni haluaa huolehtia siitä, että Suomi on maailman paras maa yrittää ja menestyä. Haluamme kannustaa yrityksiä työllistämään. Ja haluamme, että jokainen yrittäjä tuntee olevansa tärkeä osa yhteiskuntaa, ja saa myös tarvitsemansa tuen.

Tämä - joistakin ennakkoluuloista huolimatta - on koko hallitukseni vankka linja.
Ja jos ette pääministeriä usko, niin uskokaa toisen polven yrittäjää.

Toivotan teille kaikille mukavaa iltaa sekä kaikkea hyvää ja menestystä yrityksissänne.

Kiitos paljon.

Antti Rinne