Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Pääministeri Juha Sipilä Pro Finlandia – Suomen tie itsenäisyyteen – näyttelyn avajaisissa

Government Communications Department
Julkaisuajankohta 4.12.2017 13.30 | Julkaistu suomeksi 4.12.2017 klo 13.38
Puhe

(muutosvarauksin)

Hyvät kutsuvieraat, bästa gäster,

Excellencies, Ladies and Gentlemen,

Suomen senaatti hyväksyi päivälleen sata vuotta sitten, joulukuun neljäntenä päivänä 1917, esityksen Suomen hallitusmuodosta ja sen perusteista jätettäväksi valtiopäiville samana päivänä. Samana iltana senaatti hyväksyi yleisistunnossaan puheenjohtaja P. E. Svinhufvudin ilmoituksen Suomen itsenäisyyttä koskevan julistuksen antamisesta Suomen kansalle. Tämä tasan 100 vuotta sitten päivätty julistus on alkuperäisenä nähtävissä tässä näyttelyssä.

Eduskunta, joka oli jo marraskuun 15. päivänä julistautunut korkeimman vallan haltijaksi Suomessa, hyväksyi Suomen itsenäisyysjulistuksen edustaja Santeri Alkion ehdotuksesta joulukuun 6. päivänä 1917.

Tuota päivää vietetään Suomen itsenäisyyspäivänä, vaikka yhtä hyvin itsenäisyyspäivä voisi olla marraskuun 15. päiväkin.

Suomen itsenäistyminen oli monivaiheinen prosessi. Sen alkupisteeksi voidaan nostaa maaliskuussa 1809 pidetyt Porvoon valtiopäivät. Vähän aiemmin päättynyt Ruotsin ja Venäjän välinen sota oli katkaissut Suomen yli 650 vuotta vanhan yhteyden Ruotsiin ja Suomesta oli tullut Venäjän keisarikunnan autonominen suuriruhtinaskunta.

Suomen asema Venäjän yhteydessä oli poikkeuksellinen. Suomen sisäisestä hallinnosta vastasi Suomen oma senaatti, joka sai täysimääräisesti käyttöönsä Suomen verotulot.

Suomi säilytti vanhat Ruotsin-vallan aikaiset lakinsa, luterilaisen uskonnon, omat hallinnolliset instituutionsa ja ruotsin kielen maan hallintokielenä. Venäjän ja Suomen välille tuli vuonna 1812 tulliraja. Samana vuonna liitettiin takaisin autonomisen Suomen yhteyteen ne alueet, jotka oli palautettu Venäjälle vuosien 1721 Uudenkaupungin rauhassa ja 1743 Turun rauhassa.

Uusi valtiollinen yhteys osoitti nopeasti edullisuutensa, mikä hälvensi alkuvuosien kiistämätöntä kaipuuta takaisin Ruotsin yhteyteen. Vuosisatoja kestänyt pelon ja sotien aika päättyi. Venäjän suuri keisarikunta tarjosi lähes rannattomat mahdollisuudet taloudellisen hyvinvoinnin kehittämiseen. Pietarin talousalue imi kaikki ne maa- ja metsätalouden tuotteet, jotka Suomi sinne myi. Kaupunkiin muutti kymmeniätuhansia suomalaisia renkejä, piikoja, käsityöläisiä ja eri alojen ammattilaisia.

Suomessa oli vain pieniä omia sotilasosastoja, mutta tuhannet suomalaiset loivat uran Venäjän armeijassa ja laivastossa – amiraali- ja kenraalikuntaan heistä nousi noin viisisataa. Gustaf Mannerheim on nykyisin varmasti tunnetuin heistä, mutta ei suinkaan ainoa.

Suurin osa Puolaa ja Baltian alueet kuuluivat nekin Venäjän keisarikuntaan. Se lisäsi taloudellisia ja kulttuurisia suhteita näiden maiden ja Suomen välillä. Pietari, Moskova, Varsova ja Krakova olivat taiteiden ja musiikin keskuksia.

Kalevalainen runokulttuuri yhdisti Suomea ja Viroa, Suomessa toimi suuri joukko liettualaisia sotilaita ja suomalaiset jääkärit taistelivat ensimmäisen maailmansodan aikana Liepajassa, Misse-joella ja Riianlahdella.

Venäjän vallankumouksen jälkeen Puola ja Baltian maat onnistuivat Suomen tavoin saavuttamaan itsenäisyyden ja säilyttämään sen. Suomalaiset vapaaehtoiset osallistuivat Viron ja Latvian vapaustaisteluun. Mannerheimin vanhat ja läheiset yhteydet Puolaan olivat tärkeässä asemassa Venäjän vuosien 1918–1921 sekasortoisen sisällissodan aikana.

Hyvät kutsuvieraat!

Vuosisatojen yhteinen historia yhdistää Suomea ja itsenäisyytemme satavuotisjuhlavuonna avattavan Kansallisarkiston Pro Finlandia-näyttelyn kohdemaita, Venäjää, Puolaa, Viroa, Latviaa ja Liettuaa.

Yhteinen historiamme ennen itsenäistymistä ei aina ollut helppo. Venäjä ajoi 1800-luvun viimeisinä vuosikymmeninä yhtenäistämispolitiikkaa, joka uhkasi murentaa sen perustan, jolle autonomisen Suomen suuriruhtinaskunnan instituutiot olivat rakennettu. Nikolai II:n aikana suhtautuminen keisariin muuttui radikaalisti – venäläistämistoimilla hänen katsottiin rikkoneen Suomelle antamansa erillisen hallitsijanvakuutuksen. Vastarinta voimistui sekä porvarillisella puolella että työväenliikkeen keskuudessa, joka imi Venäjältä radikaaleja ajatuksia.

Suomen itsenäistyminen tapahtui myrskyisissä merkeissä keskellä Venäjää koetellutta vallankumousta. Leninin johtama bolševistinen kansankomissaarien neuvosto hyväksyi Suomen itsenäistymisen vuoden 1917 viimeisenä päivänä. Neljän päivän kuluttua myös Ruotsi, Ranska ja Saksa tunnustivat Suomen itsenäisyyden. Lopullinen rauhansopimus allekirjoitettiin vasta lokakuun 14. päivänä vuonna 1920.

Hyvät kuulijat!

Kansallisarkiston Pro Finlandia näyttely esittelee Suomen suuriruhtinaskunnan keskeisiin kehitysvaiheisiin liittyviä alkuperäisiä asiakirjoja ja muita aineistoja. Näyttely ja sen antia täydentävä 750 sivuinen oheiskirja antavat syvän ja monipuolisen kuvan Suomesta ja sen suhteista tämän vuoden kohdemaihin, jotka kaikki olivat osa Venäjän keisarikuntaa.

Bästa gäster!

Denna utställning är på många sätt mycket aktuell. Historien hjälper oss att förstå de utgångspunkter som reglerade dessa länders relationer under tiden mellan första och andra världskriget och decennierna därefter.

This exhibition is very topical in many respects. A knowledge of history helps us understand the background and circumstances that governed the relations between countries in the inter-war years and in the decades following the Second World War.

Kansallisarkiston vuosina 2014–2017 toteutettu neljän näyttelyn ja julkaisun sarja on ollut upea lisä Suomen itsenäisyyden juhlavuoden viettoon. Tämä kertoo siitä, miten rakentui se Suomi, joka sata vuotta sitten lähti itsenäisyyden tielle. Autonomian aikana kehitetyt toimivat instituutiot ja laajat kansainväliset suhteet, naisten yhdenvertaisuus ja modernit aatteet antoivat sen uskottavuuden, jonka ansiosta uusi tasavalta voitiin hyväksyä suvereenina valtiona muiden suvereenien valtioiden joukkoon.

Näillä sanoilla julistan Kansallisarkiston neljännen Pro Finlandia-näyttelyn avatuksi!

 
Sivun alkuun