Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 2. osa - Ratkaisuja työn murroksessa
Pääministeri Juha Sipilän esittelypuheenvuoro eduskunnalle 23.10.2018

Valtioneuvoston viestintäosasto 23.10.2018 15.52
Puhe
Pääministeri Juha Sipilän esittelypuheenvuoro eduskunnalle 23.10.2018

(muutosvarauksin) Arvoisa puhemies! Politiikassa huomio keskittyy usein päivänpolitiikan kysymyksiin. Yhtä välttämätöntä on keskustella siitä, mihin olemme matkalla ja miten voimme varautua etukäteen. Tähän meillä on nyt mahdollisuus.

Tulevaisuusselontekojen tehtävä on nostaa esiin päätöksenteon kannalta tärkeitä tulevaisuudessa huomiota vaativia asioita. Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa tehtiin vuonna 2017. Nyt selonteon toisen osan tavoitteena on tunnistaa työhön liittyviä toivottavia tulevaisuuksia, päätöksentekotarpeita sekä yhteiskunnallisia kysymyksiä.

Tämän selonteon valmisteluun on osallistunut lukuisia yhteiskuntamme eri toimijoita. Pidin neljässä eri yliopistossa keskustelutilaisuuden osana tämän selonteon valmistelua. Keskustelimme Suomen seuraavan sadan vuoden haasteista yliopistojen omien painopisteiden näkökulmasta. Helsingissä pidin koko päivän kestäneen tilaisuuden, johon oli kutsuttu useita kymmeniä kansalaisjärjestöjä sekä tutkijoita.

Työn muutos johtuu maailman muuttumisesta. Erityisesti teknologian kehitys muuttaa sitä miten, missä ja millaista työtä teemme. Tätä muutosta ei pysäytetä, eikä sen tuomaan epävarmuuteen voi vastata pitämällä kiinni vanhoista rakenteista. Sen sijaan vastuullamme on huolehtia, että rakenteet muuttuvat niin, että kaikki pysyvät muutoksessa mukana. Esimerkkinä selonteossa ehdotetaan, että ajatuksiamme työkyvystä on monipuolistettava. Osaaminen ja motivaatio ovat nähtävä työkyvyn tärkeänä osa-alueena, samalla tavalla kuin terveys.

Selonteossa esitetyt ratkaisut työn murrokseen kurottavat yli vaalikausien. Ne liittyvät erityisesti alustatalouden ja tekoälyn haltuunottoon, sosiaaliturvan uudistamiseen ja työn merkityksellisyyden vahvistamiseen sekä laaja-alaisen, joustavan ja läpi ihmisen elämän jatkuvan osaamisen rakentamiseen.

Osaaminen on työn muutoksessa keskiössä. Muutokset työn kysynnässä ja osaajatarpeissa ovat nopeita. Tämä vaalikausi on siitä oiva esimerkki. Meillä on osaajapulaa nyt niin Lapissa kuin Kainuussa. Riittävän osaamisen varmistamiseksi tarvitaan oppimis-, yhteistyö-, ja elämänhallintataitojen opettamista kaikilla koulutusasteilla.

Elinikäistä oppimista ja työuran aikaista osaamisen uudistamista on kehitettävä kokonaisuutena. Siinä on huomioitava ihmisten erilaiset elämäntilanteet, työsuhteet ja koulutustarpeet. Osaamisen karttuminen ja oppiminen on nähtävä myös yhteisöjen ja yritysten asiana. Kyse on koko yhteiskunnan asiasta. Ne valtiot menestyvät, jotka osaavat hyödyntää ihmisten osaamista mahdollisimman laajasti. Selonteossa ehdotetaan esimerkiksi erilaisia osaamistilejä ja koulutusseteleitä jatkuvan oppimisen tueksi.

Selonteossa ideoidaan, että opiskelijoiden suhteen korkeakouluihin on jatkossa säilyttävä läpi työelämän. Mahdollisuudet jatkuvaan oppimiseen paranevat, kun korkeakoulujen digitaalinen opetustarjonta paranee. Lisäksi alumnitoimintaa on kehitettävä nykyisestä. Korkeakouluilla on myös avainasema alueellisten tarpeiden huomioimisessa; työpaikkojen ja oppilaitosten alueellista verkostoyhteistyötä tulee vahvistaa edelleen.

Arvoisa puhemies!

Ratkaisuissa korostuvat siis jatkuva oppiminen ja toimeentulon murrokseen vastaaminen. Työn murros on globaali kysymys. Sen ytimessä ovat muuttoliike ja työperusteinen maahanmuutto. Kaikki esitetyt ratkaisut tukevat kestävän kehityksen Agenda2030:n päämääriä.

Paljon on jo kestävän kehityksen saralla tehty. Ehkä merkittävin edistysaskel on kestävän kehityksen tavoitteiden sisällyttäminen ensi vuoden budjettiehdotukseen. Se on kansainvälisestikin merkittävä ja uusi avaus. Kestävän kehityksen edistymisen raportointi eduskunnalle on otettu keskeiseksi osaksi hallituksen vuosikertomusta. Olemme parhaillaan hallituksessa luomassa hyvinvointimittareita vaihtoehdoiksi BKT:lle, mistä varmasti tulevat hallitukset hyötyvät.

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus on kansallinen kestävän kehityksen strategia ja samalla konkreettinen työkalu. Tavoitteellinen ja mitattava toimenpidesitoumus on hyvä työkalu esimerkiksi yritykselle toiminnan kehittämiseksi. Sitoumuksia on saatu lähes tuhat kaikilta yhteiskunnan eri sektoreilta. Olen myös täyttänyt sitoumukseni.

Tapasin vasta Espanjan pääministerin Madridissa. Hän oli kuullut Suomen Agenda2030:sta ja yhteiskuntasitoumuksen toimeenpanosta. He olivat kiinnostuneita seuraamaan Suomen esimerkkiä ja pääministeri pyysi lisää informaatiota heidän käyttöönsä.

Arvoisa puhemies!

Selonteko sisältää vision siitä, miten Suomi selviää työn murroksessa. Tämä tarjoaa eduskunnalle tilaisuuden keskustella, jaammeko me kaikki tämän vision.

Vision mukaan niin yrittäjä, vuokra- ja alustatyöntekijä kuin ansiotöissä olevat pitävät sosiaaliturvaamme oikeudenmukaisena ja kattavana. He myös kokevat saavansa tukea yhteiskunnaltamme, kun he sitä tarvitsevat. Visiossa ihmisten työ- ja toimintakyvystä huolehditaan työsuhteen muodosta riippumatta. Visiossa Suomeen luodaan kaikki väestöryhmät kattava ja laadukas elinikäisen oppimisen järjestelmä, joka tunnetaan kansainvälisesti samanlaisena menestystarinana kuin suomalainen peruskoulu.

Jokaisella on mahdollisuus hankkia riittävä toimeentulo, kehittyä ja kokea olevansa merkityksellinen osa yhteiskuntaa. Kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti eri ryhmien välisiä sosiaalisia eroja tasoitetaan. Työtä arvostetaan ja myös mitataan sen monipuolisen yhteiskunnallisen merkityksen kautta.

Arvoisa puhemies!

Pitkän aikavälin päätöksenteon kehittäminen on yhä tärkeämpää maailmassa, jossa riskit lisääntyvät ja ilmiöt monimutkaistuvat. Nykyisillä sukupolvilla on kenties suurempi mahdollisuus kuin koskaan vaikuttaa tulevien sukupolvien elinolosuhteisiin. Ylisukupolvinen ajattelu on tulevaisuustyön ja kestävän kehityksen ytimessä.

Työn murrokseen vastaamiseksi on tehty jo töitä. Hallituksen linjaus sosiaaliturvan kokonaisuudistuksesta, perustulokokeilu, kansallinen tekoälyohjelma ja eri koulutusasteiden uudistukset ovat hyviä esimerkkejä, joita selontekotyö on osaltaan tukenut.

Hallitus on kautensa aikana tehnyt myös lukuisia työllisyyttä ja yrittäjyyttä edistäviä päätöksiä, joilla pyritään vastamaan työn muutokseen ja osaajapulaan. Hyvinvointiyhteiskunnan säilyttäminen vaatii näihin kysymyksiin vastaamista ja nykyistä korkeampaa työllisyysastetta. Kaikki päätökset eivät ole helppoja. Selonteossa todetaan: ”Suomalaisessa työmarkkinajärjestelmässä on paljon osia, mutta vähän liikkuvia osia.” Uudistamista edelleen riittää, jotta tuemme työllisyyttä ja vastaamme nykypäivän työelämän tarpeisiin.

Työn murroksen ratkaisujen lisäksi selonteossa esitetään pitkän aikavälin päätöksentekoa. Isoihin murroksiin ja reformeihin liittyvää kehityskulkua ei voida suunnitella erityisen pitkälle yksityiskohtaisesti. Sen sijaan voimme määrittää asiaan liittyviä arvoja ja laajoja tavoitteita, ja suunnistaa tavoitteiden toteutumista kohti oppimalla ja kokeilemalla.

Arvoisa puhemies!

Selonteossa on varmasti sellaisiakin kohtia, jotka herättävät keskustelua – ja se on tarkoituskin. Selontekoa pitää käsitellä ennen kaikkea kokonaisuutena ja keskustelunavauksena. Saamme varmasti nyt mielenkiintoisen keskustelun työn tulevaisuudesta.