Pääministeri Sipilä: Valtion uuden velan tarve oli noin puolet ennakoidusta

Strateginen hallitusohjelma ja -johtamistapa tuottavat tulosta. Näin on myös valtiontaloudessa, kun päätöksenteossa keskitytään suuriin asioihin ja tehdään ne kunnolla. Tämä näkyy velanoton tarpeen pienentymisenä.

Täsmennys 21.3. klo 14.35: Muutettu työllisyysastetta kuvaava luku 68,5-> 68,7 (toinen kappale työllisyysastekuvan jälkeen, luku lihavoitu)

Budjetin alijäämän eli lisävelanoton arvioitiin olevan lähes 6 miljardia euroa, kun eduskunta hyväksyi vuoden 2017 talousarvion. (viite 1)

Tänään julkistetun valtion vuoden 2017 tilinpäätöksen mukaan alijäämä olikin noin 3 miljardia euroa. Lisävelkaa otettiin siis noin puolet siitä, mitä budjettia hyväksyessä arvioitiin joulun alla 2016.  Tämä johtuu pääosin Suomen talouskasvusta ja myönteisestä työllisyyskehityksestä. Niiden eteen hallitus on tehnyt päivittäin töitä. Olemme myös olleet tarkkoja valtion menoista.

Valtion menot ylittivät tulot noin 3,7 miljardilla eurolla vuonna 2017. Kassavarojen muutosten ja menojen jaksottumisen huomioimisen jälkeen päädytään kolmen miljardin euron velanoton tarpeeseen.

Tulokset eivät vielä aiheuta ylimääräisiä tuuletuksia, mutta ovat ne yhden blogin arvoisia.

Hallituksen satsaukset talouskasvuun näkyvät ennen kaikkea verotulojen kasvuna. Vuonna 2015 valtion saamat verotulot jäivät vielä alle 40 miljardin, mutta tilinpäätöksen mukaan verotuloja tuli viime vuonna jo yli 43 miljardia. Työllisyyden paraneminen näkyy myös lähes 200 miljoonalla eurolla vähentyneissä työttömyysturvamenoissa.

Julkisen talouden tasapainottamista kovempi haaste on työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin. Tavoite on nyt näköpiirissä, kun työllisyysaste nousi viime kuussa jo 71,1 prosenttiin.

Edellisissä hallitusohjelmissa työllisyystavoite on ollut numero numeroiden joukossa. Sama tavoite oli jo edellisellä vaalikaudella. Silloin työllisyysaste peräti laski 68,7 prosentista 67,9 prosenttiin. 

Tämä hallitus on tehnyt toimia, kipeitäkin sellaisia, seurannut niiden vaikutuksia, antanut julkisen keskustelun haastaa itseämme ja kuunnellut kärsivällisesti pohjatonta kritiikkiä kaikille toimillemme.

Lupasimme myös, että emme laita talouttamme kuntoon verotusta kiristämällä. Tämäkin tavoite on jo saavutettu. Veroasteemme on yksi maailman kovimpia, sen kiristäminen viime kaudella oli yksi merkittävimmistä syistä, että työllisyysasteen tavoite jäi toteutumatta. Nyt tämä on korjattu.

Kestävyysvaje tarkoittaa sitä, kuinka paljon julkista taloutta tulisi nykytilaan verrattuna sopeuttaa, jotta tulevaisuudessa verotusta ei tarvitsisi kiristää, palveluita heikentää tai velanottoa lisätä. Kun hallitus aloitti hyvin hankalassa tilanteessa noin kolme vuotta sitten, kestävyysvajeeksi arvioitiin noin 10 miljardia euroa. Se on hurjan suuri luku. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että joutuisimme ottamaan velkaa 10 miljardia euroa vuodessa, että pystyisimme pitämään edes nykyisen tasoiset palvelut ja sosiaaliturvan. Tästäkin on puhuttu vuosikausia, mutta tekoja on ollut kovin vähän. Tähän tartuttiin ja tuo tavoite on hyvällä mallilla, kunhan saamme sote- maakuntauudistuksen vietyä eduskunnan päätöksenteosta läpi kevään aikana.

Politiikka on ollut minulle koko ajan yhteisten asioiden hoitamista. Siihen pitäisi päteä samat säännöt kuin muuallakin työelämässä. Tuloksia pitää tulla. Isoa kuvaa rikkovat pienet yksityiskohdat.  Poliittista keskustelua taas hallitsee kaiken vastustaminen. Haastaminen on kuitenkin saanut meidät tekemään tosissaan töitä ja Suomi on saatu paljon parempaan kuntoon.

Juha Sipilä

Pääministeri ja Keskustan puheenjohtaja

___________

1) Eduskunnan hyväksymä valtion budjetti oli 5,6 miljardia alijäämäinen ja lisäksi lisätalousarviomenoihin oli varattu 300 miljoonaa euroa.