Pääministeri Juha Sipilä
Pääministerin ilmoitus kärkihankkeista ja reformeista eduskunnassa 7.10.2015

Valtioneuvoston viestintäosasto 7.10.2015 14.20
Pääministerin ilmoitus

(muutosvarauksin)

Arvoisa puhemies – Ärade talman

”Suomi vuonna 2025 on uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa jokainen meistä voi kokea olevansa tärkeä. Yhteiskunnassamme vallitsee luottamus.” Näin määrittelemme hallitusohjelmassa Suomen tulevaisuuden vision.

Hallitusohjelma on strateginen muutosohjelma. Sen ytimessä on mainitsemani vuodelle 2025 laadittu visio Suomelle. Nykytilasta visioon pääsemiseksi hallitus on määritellyt Suomelle 10 vuoden tavoitteet, painopisteet ja sen jälkeen hallituskauden tavoitteet. Hallituskauden tavoitteet on määritelty kärkihankkeiksi, joita viedään määrätietoisesti eteenpäin. Kärkihankkeiden ja reformien toteuttamiseksi hallitus on tehnyt yksityiskohtaisen toimintasuunnitelman, josta tänään keskustelemme.

Arvoisa puhemies

Toimintatavan muutos on suuri. Kärkihankkeet ovat pääosin poikkihallinnollisia ja vaativat tiivistä kollegiaalista työskentelytapaa.   Kärkihankkeiden tarkoituksena on saavuttaa hallituskauden tavoite. Tällä ei ole mitään tekemistä leikkausten paikkaamisen kanssa. Hallitus aloitti oman uudistustyönsä hallitusohjelmasta ja työskentelytavoista. Suomen ongelmat ovat sitä luokkaa, että hallitustyön on oltava aiempaa tavoitteellisempaa. Strategista johtamista noudatetaan jo lähes kaikilla elämänaloilla. Nyt se oli korkea aika tuoda politiikkaan. Hallitusohjelmassa on tietoisesti unohdettu hallinnon rajat. Voimme paremmin keskittyä isoihin asioihin ja tehdä ne kunnolla. Ministereiden määrä on vähentynyt, ja hallitus toimii tiiminä.

Hallituksen strategisen hallitusohjelman tiedonantokeskustelu käytiin eduskunnassa 2.6.2015.  Tämän jälkeen hallitus on laatinut vaalikauden julkisen talouden suunnitelman, vuoden 2016 talousarvioesityksen sekä nyt käsittelyssä olevan toimeenpanosuunnitelman.

Med hjälp av sitt regeringsprogram för regeringen framåt nödvändiga reformer inom fem prioriterade områden: sysselsättning och konkurrenskraft, kompetens och utbildning, hälsa och välfärd, bioekonomi och ren teknik samt digitalisering, försöksverksamhet och avveckling av normer. Dessutom genomför vi samhälleliga förbättringar.

Hallitusohjelmansa avulla hallitus vie eteenpäin välttämättömiä uudistuksia viiden painopisteen kautta: työllisyys- ja kilpailukyky, osaaminen ja koulutus, hyvinvointi ja terveys, biotalous ja puhtaat ratkaisut sekä digitalisaatio, kokeilut ja normien purku. Lisäksi toteutamme reformeja, kuten eläke- ja SOTE-uudistuksen, karsimme kuntien tehtäviä ja velvoitteita sekä uudistamme alue- ja keskushallintoa.

Panostamme kärkihankkeisiin, koska muutos tarvitsee toteutuakseen investointeja. Kärkihankerahoituksella ei paikata budjettileikkauksia. Kärkihankkeilla ajetaan eteenpäin laaja-alaisia uudistuksia, palautetaan säädösympäristöön ketteryyttä, lisätään kilpailua ja edistetään digitaalisen palveluliiketoiminnan läpimurtoja. Hallitus panostaa kertaluonteisesti miljardi euroa kärkihankkeisiin ja on päättänyt julkisen talouden suunnitelmassa rahoituksen kohdennuksesta vuosille 2016 – 2018 painopistealueittain seuraavasti:

Työllisyys ja kilpailukyky 170 milj. euroa
Osaaminen ja koulutus 300 milj. euroa
Hyvinvointi ja terveys 130 milj. euroa
Biotalous ja puhtaat ratkaisut 300 milj. euroa
Digitalisaatio, kokeilut ja normien purkaminen eli toimintatavat 100 milj. euroa, joka käytetään käytännössä julkisten palveluiden digitalisointiin.

Toimintasuunnitelmaa toteutetaan tämän rahoituksen ja olemassa olevien valtiontalouden kehysten sekä muun julkisen talouden suunnitelman puitteissa. Seuraavassa kuvaus kunkin kuuden strategisen kärkihankekokonaisuuden sisällöstä:

Työllisyyden ja kilpailukyvyn kärkihankkeilla tähdätään siihen, että Suomi saadaan kestävän kasvun tielle. Tuemme kärkihankkeilla yrityksiä sen eri vaiheissa: tuotekehittelyssä, kasvurahoituksessa sekä vientiponnisteluissa. Turhia normeja purkamalla parannamme yritystemme toimintaedellytyksiä ja houkuttelemme maahan lisää investointeja. Toteutamme työttömyysturvauudistuksen, ja paikallisen sopimisen edellytyksiä vahvistamme lainsäädännöllä.

Kasvuyritysten rahoitusmahdollisuuksia parannetaan muun muassa Teollisuussijoituksen ja TEKESin uusilla instrumenteilla sekä Finnveran välirahoitusohjelmalla noin 600 miljoonalla eurolla. Lisäksi Euroopan strategisten investointien rahasto ja sen käyttäminen mahdollisimman tehokkaasti täydentää hallituksen linjauksia kasvurahoituksen vahvistamiseksi.

Edellisen hallituksen kaksi viimeisintä budjettia ovat ylittäneet EU:n salliman kasvu- ja vakaussopimuksen 3 % alijäämärajan. Tämä on estänyt yhden suuren valtiovetoisen rahaston kokoamisen. Tämän hallituksen tavoitteena on, että saamme Euroopan strategisten investointien rahastoja ja yksityisiä toimijoita hyödyntäen vähintäänkin miljardiluokan kokonaisuuden aikaan yritysten kasvun rahoittamiseksi.

Osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeilla uudistamme peruskouluamme 2020-luvulle tuomalla uutta pedagogiikkaa, uusia oppimisympäristöjä ja digitaalista oppimista koulujen arkeen. Tuomme tunnin liikuntaa jokaisen peruskoululaisen päivään. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformissa lisäämme työpaikoilla tapahtuvaa oppimista. Kansallisesta panoksesta tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan on saatava aikaan enemmän uutta liiketoimintaa ja kasvua. Tämän vauhdittamiseksi otamme käyttöön uusia Tekesin rahoitusinstrumentteja tutkimuslaitoksille ja korkeakouluille. Korkeakouluopinnoissa mahdollistetaan paremmin ympärivuotinen opiskelu. Nopeutamme siirtymistä toiselta asteelta korkeakouluopintoihin.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen hankekokonaisuuden tavoitteena on nykyistä asiakaslähtöisemmät, vaikuttavammat, kustannustehokkaammat ja paremmin yhteensovitetut palvelut. Esimerkiksi SOTE-palvelujen toimintamalleja nykyaikaistetaan ja digitalisaatiota lisätään. Toteutamme perustulokokeilun, ja mahdollisuuksia osatyökykyisyyteen lisätään. Lapsi- ja perhepalvelut uudistetaan valtakunnallisella muutosohjelmalla. Ikäihmisten kotona tapahtuvaa hoito- ja hoivatyötä helpotetaan.

Biotalous- ja puhtaat ratkaisut -kärkihankkeissa tavoitteenamme on luopua hiilenmustasta energiapolitiikasta ja nostaa uusiutuvan energian osuus 2020-luvulla yli 50 %. Varmistamme osaltamme uusien biojalostamoiden raaka-aineen saannin. Puu laitetaan liikkeelle ja puurakentamista edistämme uudistamalla sitä koskevia määräyksiä. Käynnistämme biotalouden tutkimus- ja innovaatio-ohjelmat.

Kiertotalouteemme teemme läpimurron, lisäämme ravinteiden kierrätystä ja tehostamme toimia Itämeren ja vesien suojelemiseksi. Suomalainen ruuantuotanto tehdään kannattavaksi esimerkiksi purkamalla normeja ja yksinkertaistamalla lupa- ja ilmoituskäytäntöjä. Viljelijöiden hallinnollista työtä vähennetään. Ruuan kauppatasetta parannetaan esimerkiksi luomalla edellytyksiä uusien vientikanavien avaamiseksi.

Toimintatavat -painopistealueella toteutetaan hallitusohjelmaa läpileikkaavia uudistamistoimia.

Koko hallitus on esimerkiksi määrätietoisesti sitoutunut turhan sääntelyn ja byrokratian purkamiseen sekä säädösten sujuvoittamiseen. Nämä asiat koskevat kaikkia hallinnonaloja.Uuden lainsäädännön valmistelussa etsitään jatkossa entistä enemmän vaihtoehtoja sääntelylle ja pohditaan tarkasti erilaisten vaihtoehtojen vaikutuksia.Lisäksi digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristöjen syntymistä vauhditetaan ja kaikille julkisille palveluille valmistellaan digitalisoinnin periaatteet jo syksyn 2015 aikana. Hallitus perustaa myös eduskunnankin jo pitkään esittämällä tavalla säädösten vaikutusarviointilautakunnan ministeriöiden lainvalmistelun tueksi.

hallitus toteuttaa SOTE-uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen myötä uudistaa myös alue- ja keskushallintoa. Kuntien kustannuksia karsimme miljardilla eurolla vähentämällä niiden tehtäviä ja velvoitteita. Tulevaisuuden kunta -hankkeessa puolestaan määritetään parlamentaarisen valmistelun pohjalta kuntien roolia ja tehtäviä sekä suhdetta itsehallintoalueisiin.  SOTE-uudistuksen ja kuntien velvoitteiden keventämisen yhteisvaikutus kestävyysvajeen kattamiseen on arvioitu olevan noin 4 miljardia euroa.

Arvoisa puhemies

Strategisen hallitusohjelman toimeenpano sisältää runsaasti muutoksia vanhoihin toimintatapoihin. Ne uudistavat suomalaista yhteiskuntaa ja vahvistavat kansantalouden kasvuedellytyksiä.

Jokaiselle kärkihankkeelle on nimetty vastuuministeri, ja kaikilla painopistealueilla on omat ministerityöryhmänsä. Hallitus varmistaa kärkihankkeiden toteuttamisen aktiivisella seurannalla ja ohjauksella strategiaistunnoissaan, joita järjestetään pääsääntöisesti kahden viikon välein. Niissä todetaan kärkihankkeiden etenemistilanne. Lisäksi kärkihankkeiden vaikuttavuutta seurataan indikaattoreilla.

Arvoisa puhemies

Handlingsplanen är ett förändringsprogram som regeringen fullt ut förbinder sig att genomföra. Vi måste nu modigt förnya oss, förnyelsen måste bli ett fortgående tillstånd och en ständigt rådande anda.

Toimeenpanosuunnitelmassa on kyse muutosohjelmasta, jonka toteuttamiseen hallitus on voimakkaasti sitoutunut. Meidän on nyt rohkeasti uudistuttava, ja uudistumisen pitää pysyä jatkuvana tilana ja vireenä.

Hyvinvointiyhteiskuntamme luottaa aivan liikaa velanantajiemme hyvään tahtoon. Siksi Suomen suunta on oikaistava nyt tai ei koskaan. Ei pidä vitkutella, kunnes tuo luottamus katoaa. Siinä tapauksessa muutokset vievät meitä, emmekä me muutosta. Mahdollisuuksiin on tartuttava ennakkoluulottomasti. Meissä jokaisessa piileskelevä uudistaja on rohkaistava astumaan esiin. Ja sitten vain toimeksi - pelotta ja reippaasti.

Juha Sipilä alueuudistus-arkisto hallitus kärkihankkeet norminpurku reformit sote-uudistus