Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Pääministerin uudenvuoden tervehdys

statsrådets kommunikationsavdelning
Julkaisuajankohta 31.12.2017 0.21
Puhe

”Ei yö niin pitkä ettei päivä perässä.” Tämä sanonta kuvaa hyvin Suomen talouden kehitystä vuonna 2017. Vuosien näivettymisen jälkeen Suomen talous on kääntynyt reippaaseen kasvuun. Tuoreimpien arvioiden mukaan kansantuote kasvaa tänä vuonna yli kolmen prosentin vauhtia. Muutos on ollut jopa nopeampi kuin kukaan osasi ennustaa vielä vuosi sitten.

Talouden käänne näkyy monin tavoin kansalaisten arjessa. Kaikkein tärkeintä on, että työpaikkojen määrä kasvaa. Tilastokeskuksen tuoreimpien lukujen mukaan työllisten määrä oli marraskuussa peräti 83 000 suurempi kuin vuotta aiemmin. Lukua voi havainnollistaa niin, että jokaisena vuoden päivänä syntyi 230 uutta työpaikkaa. Työssä olevien osuus työikäisistä nousi marraskuussa 70,4 prosenttiin eli korkeammaksi kuin kymmeneen vuoteen.

Myös työttömien työnhakijoiden määrä laskee nyt nopeasti. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan heitä oli marraskuussa 57 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tätä lukua voi havainnollistaa niin, että vuoden aikana joka päivä 160 työtöntä pääsi joko töihin tai heidän työttömyytensä päättyi muusta syystä.

Erityisen ilahduttavaa on, että työpaikkojen määrä kasvaa ja työttömyys vähenee nyt kaikkialla Suomessa. Suuret ja pienet yritykset palkkaavat lisää väkeä. Nyt on huolehdittava siitä, että yritykset löytävät tekijät avautuviin tehtäviin.

Muutos on saatu aikaan yhteisillä ponnistuksilla. Niiden ansiosta talousuutisia hallitsevat nyt tiedot uusista investoinneista ja työpaikoista eivätkä ilmoitukset yt-neuvotteluista ja irtisanomisista kuten niin monien vuosien ajan tapahtui.

Muutos näkyy myös yleisessä ilmapiirissä. Kansalaiset luottavat tulevaisuuteen vahvemmin kuin pitkiin aikoihin.

Työ on paras lääke syrjäytymisen torjumiseksi ja eriarvoisuuden vähentämiseksi. Siksi työllisyyden vahvistaminen on ja pysyy hallituksen tärkeimpänä tavoitteena.

Hallitus haluaa varmistaa, että kaikki väestöryhmät pääsevät nauttimaan kasvun hedelmistä. Olemme pyrkineet jakamaan myös taloustalkoiden vastuut mahdollisimman oikeudenmukaisesti. Ilahduttavaa onkin, että tuoreimpien tilastojen mukaan tuloerot eivät kasvaneet viime vuonna lainkaan toisin kuin julkisesta keskustelusta olisi voinut päätellä.

Kasvun vahvistuessa on kiinnitettävä erityistä huomiota tuloerojen kasvun torjuntaan. Se edellyttää erityistä pidättyvyyttä niiltä, jotka päättävät kaikkein korkeimmista palkoista ja palkkioista. Hyvää esimerkkiä tarvitaan myös taloutemme kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Se edellyttää jatkossakin palkkamalttia.

Vaikka tuoreet talousuutiset ovatkin hyviä, emme voi jäädä lepäämään laakereillemme. Meidän on pyrittävä ennakoimaan yhteiskunnallista kehitystä pidemmällä tähtäimellä. Moni tulevaisuuteen liittyvä muutos näyttäytyy helposti uhkana.

Tuttuja ammatteja katoaa teknologisen kehityksen myötä. Osa ihmisistä ja alueista on vaarassa pudota kehityksen rattailta. Ilmastonmuutoksen kaikkia vaikutuksia on vaikea ennakoida. Yhteinen haasteemme on tunnistaa isot tulevaisuuden kysymykset ja etsiä niihin oikeat vastaukset.

Sen tiedämme jo nyt, että kasvatus ja koulutus ovat jatkossakin Suomen menestyksen avainsanoja. Vain yhden esimerkin mainitakseni meidän on aika käynnistää lasten etua ajatellen avoin keskustelu oppivelvollisuusiän pidentämisestä joko alku- tai loppupäästä tai molemmista.

Talouden käänteen ohella päättyvää vuotta on leimannut Suomi100 -juhlavuoden tunnus Yhdessä. Suomen valtiollisesta itsenäistymisestä tuli kuluneeksi sata vuotta. Juhlimme tätä merkkivuotta todellakin yhdessä. Jopa 600 000 suomalaista osallistui juhlavuoden tapahtumien suunnitteluun. Viralliseen ohjelmaan ilmoitettiin yli 5 000 erilaista hanketta. Suomalainen kansalaisyhteiskunta näytti voimansa.

Loimme myös kaksi uutta itsenäisyyspäivän perinnettä. Itsenäisyyspäivän aatosta tuli iloinen kansanjuhla. Tämä perinne täydentää sopivasti arvokasta tapaamme juhlia itsenäisyyttä 6. joulukuuta.

Pääministerin näkökulmasta juhlavuoden hienoin tapahtuma oli valtakunnallinen Suomen lasten itsenäisyysjuhla 5. joulukuuta Helsingin Säätytalossa. Tästäkin tapahtumasta kannattaa tehdä jokavuotinen perinne. Tulevaisuus kuuluu nuorille sukupolville, ja siksi he ansaitsevat oman juhlansa.

Nyt satavuotisjuhliaan siirtyvät viettämään Viro, Latvia ja Liettua - kukin omalla tavallaan. Haluan sydämellisesti onnitella naapureitamme. Meitä yhdistää sekä historia että yhteinen, suurten mahdollisuuksien tulevaisuus.

Etenkin virolaiset ottivat täysin sydämin meidän juhlavuotemme omakseen. Maidemme välisissä suhteissa eletään erityisen aktiivista kautta. Tunnelihanke Suomen ja Viron välillä kertoo yhteistyömme kunnianhimon tasosta.

Suomalaisen yhteiskunnan vahvuus on ollut sen yhtenäisyys. Yhtenäisyys on itseisarvo mutta itsestään selvää sen säilyminen ei ole. Tämä on hyvä muistaa, kun Suomen itsenäistymisen satavuotisjuhlien jälkeen on edessä vuosi 2018. Silloin tulee kuluneeksi sata vuotta siitä, kun Suomi jakautui kahtia tavalla, jonka muistot ovat edelleen kipeät.

Toivon, että voisimme lähestyä tätä sisällissodan muistovuottakin yhdessä sen sijaan että ryhtyisimme kaivamaan uudestaan niitä rajalinjoja, jotka jakoivat suomalaiset vuonna 1918.

Olemme yhdessä sopineet eduskuntapuolueiden puheenjohtajien kanssa, että aloitamme sisällissodan muistovuoden yhteisellä tilaisuudella, jolla korostetaan sovintoa, demokratiaa ja yhteiskunnan eheyttä.

Espanjalaisen filosofin ja runoilijan George Santayanan tunnetun aforismin mukaan ”ne, jotka eivät muista menneisyyttä ovat tuomitut toistamaan sitä”. Tämä viesti sopii myös muistovuoden 1918 viettämisen perusteeksi.

Yhdessä olemme selvinneet sata vuotta ja vain yhdessä selviämme myös seuraavat sata vuotta.

Juha Sipilä

pääministeri

 
Sivun alkuun