Raha-asiainvaliokunnan istunto 20.8.2015

Valtioneuvoston viestintäosasto 20.8.2015 13.18
Tiedote 419/2015

Raha-asiainvaliokunta puolsi valtiovarainministeriön selvitystä eduskunnalle yhteisen kriisinratkaisurahaston täydentävistä rahoitusjärjestelyistä. ECOFIN-neuvosto hyväksyi joulukuussa 2013 julkilausuman yhteisen kriisinratkaisurahaston täydentävistä rahoitusjärjestelystä. Siirtymäaikana sovellettavista käytännön järjestelyistä on tarkoitus sopia viimeistään vuoden 2015 loppuun mennessä, jotta ne ovat käytettävissä, kun yhteinen kriisinratkaisurahasto aloittaa toimintansa 1.1.2016.

Luettelossa ovat raha-asiainvaliokunnan ministeriöille puoltamat julkiset asiat. Raha-asiainvaliokunnan valtioneuvostolle puoltamista asioista tiedotetaan valtioneuvoston istunnon jälkeen.

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 20.8.2015 seuraavia asioita:

Valtiovarainministeriön selvitys eduskunnalle yhteisen kriisinratkaisurahaston täydentävistä rahoitusjärjestelyistä. ECOFIN-neuvosto hyväksyi joulukuussa 2013 julkilausuman yhteisen kriisinratkaisurahaston täydentävistä rahoitusjärjestelystä. Siirtymäaikana sovellettavista käytännön järjestelyistä on tarkoitus sopia viimeistään vuoden 2015 loppuun mennessä, jotta ne ovat käytettävissä, kun yhteinen kriisinratkaisurahasto aloittaa toimintansa 1.1.2016. Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto on selvittänyt täydentävän rahoituksen toteuttamiseen liittyviä järjestelyjä. Kriisinratkaisuneuvoston arvion mukaan se kykenee lähtökohtaisesti toteuttamaan täydentävän varainhankintansa markkinoilta. Kriisinratkaisuneuvosto on kuitenkin katsonut, että sen itsenäinen varainhankintakyky markkinoilta ei välttämättä olisi riittävä kaikissa olosuhteissa ja että rahaston varainhankintakyvyn ja luottokelpoisuuden turvaamiseksi jäsenvaltioiden tulisi sitoutua tukemaan rahaston varainhankintaa lainalimiittijärjestelyin. Yhteisen kriisinratkaisurahaston tavoitetasoksi on lainsäädännössä asetettu 1 prosentti pankkiunioniin osallistuvissa jäsenvaltioissa toimiluvan saaneiden pankkien korvattavien talletusten määrästä, joka on tämän hetkisen arvion mukaan noin 55 miljardia euroa. Rahastoa kerrytetään pankkikohtaisilla vakausmaksuilla, jotka määräytyvät kunkin pankin koon ja riskien mukaan. Suomessa toimivien pankkien osuudeksi maksuista on arvioitu noin 2 prosenttia eli noin 1,1 miljardia euroa. Jos lainalimiitin enimmäismäärä määritettäisiin sisältäen 20 prosentin puskurin, olisi lainalimiitin enimmäismäärän todennäköinen koko noin 1,3-1,4 miljardia euroa. Jos lainalimiitin enimmäismäärä tarkistettaisiin vuosittain vakausmaksujen tavoitetasojen mukaisesti, voisi enimmäismäärä vaihdella paljonkin, riippuen pankkisektorin taloudellisesta asemasta ja taseiden koostumuksesta, sekä siitä, ovatko pankit ulkomailla toimivien pankkien sivuliikkeitä. Enimmäismäärä olisi kuitenkin nykyisen tiedon valossa noin 1,1 miljardia. (VM neuvotteleva virkamies Jaakko Weuro 0295 530 302)