FI SV EN

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Raportti: Suomen puheenjohtajuus Arktisessa neuvostossa muutoksen ja epävarmuuden aikakaudella

Valtioneuvoston viestintäosasto 14.2.2017 9.21
Tiedote 67/2017

Suomi ottaa vastaan Arktisen neuvoston kaksivuotisen puheenjohtajuuden toukokuussa 2017. Tänään 14. helmikuuta julkistetussa raportissa tarjotaan tutkimustietoa tukemaan Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden valmistelua ja toteutusta, Suomen arktisen politiikan painopisteiden määrittelyä sekä julkista keskustelua arktisen alueen kehityskuluista.

Raportissa todetaan, että Suomi saa Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden tilanteessa, jossa yleinen arktisen politiikan toimintaympäristö on muuttunut aikaisempaa epävarmemmaksi muun muassa talouden ja turvallisuustilanteen osalta. Esimerkiksi arktisen alueen hiilivetyvarantojen ja merireittien taloudellinen kehitys näyttää nyt aiempaa epävarmemmalta. Vaikka arktinen yhteistyö ja kansainvälinen hallinta ovat osoittaneet kriisinkestävyyttä, yhteistyön tulevaisuus on tullut entistä vaikeammaksi ennustaa länsimaiden ja Venäjän yleisesti kiristyneiden välien seurauksena.

Samalla alueen kansainvälinen hallintajärjestelmä on muutoksen tilassa. Arktisen neuvoston puheenjohtajamaan tehtävä on laajentunut ajan myötä samalla kun Arktisen neuvoston merkitys on vahvistunut, ja ulkopuoliset toimijat ovat entistä enemmän kiinnostuneet alueesta ja neuvostosta. Neuvoston aktiivisuus on tuonut mukanaan myös ongelmia. Yhä enenevässä määrin myönnetään, että sen työmäärän kasvuun ja projektien tehokkuuteen liittyy ongelmia ja haasteita, koska työmäärä kasvaa suhteessa valtioiden osoittamiin rajallisiin voimavaroihin ja samalla siitä tulee koko ajan hajanaisempaa.

Raportin mukaan haasteena puheenjohtajana toimivalle maalle on varmistaa neuvoston työskentelyn jatkuvuus ja vaikuttavuus. Samaan aikaan puheenjohtajamaan pitää pysyä valppaana ja reagoida Arktisen neuvoston ulkopuolella tapahtuvaan arktiseen ja globaaliin taloudelliseen, poliittiseen, oikeudelliseen sekä ympäristölliseen kehitykseen.

Raportissa tarkastellaan arktisen alueen muutosta eri näkökulmista: ympäristön ja ympäristöongelmien kehitystä, yhteiskunnallisia kehityskaaria, poliittisia ja geopoliittisia muutoksia, sekä talouskehitystä ja uusia taloudellisia mahdollisuuksia. Lisäksi siinä kuvataan, miten muutoksessa olevan alueen haasteisiin pyritään vastaamaan oikeudellisilla ja poliittisilla keinoilla, keskittyen erityisesti Arktisen neuvoston työhön. Raportissa analysoidaan myös, mitä Arktisen neuvoston puheenjohtajuus tarkoittaa Suomelle, ja miten Suomi voisi tehokkaasti viedä läpi puheenjohtajuuskautensa.

Arktinen neuvosto on Pohjoisnapaa ympäröivän kahdeksan arktisen maan hallitusten ja arktisten alkuperäiskansojen välinen yhteistyöfoorumi, jonka mandaattina on edistää arktisen alueen kestävää kehitystä ja ympäristönsuojelua tarjoamalla tieteeseen perustuvaa tietoa yhteiskunnalliseen keskusteluun, tekemällä korkean tason poliittisia suosituksia sekä edistämällä kansainvälisten sopimusten syntymistä.

Raportin on toteuttanut Lapin yliopiston Arktisen keskuksen, Ulkopoliittisen instituutin ja Suomen ympäristökeskuksen SYKE:n tutkijoiden muodostama konsortio. Tutkimushanketta johtaa Lapin yliopiston Arktinen keskus. Raportti on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2016 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Raportti

Lisätietoja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta tietokayttoon.fi

Lisätietoja: johtaja Timo Koivurova, Lapin yliopiston Arktinen keskus, timo.koivurova(at)ulapland.fi tai p. 040 551 9522