Selvitys etsi keinoja nuorten syrjäytymisen estämiseksi
Tänään 21. syyskuuta loppuraporttinsa julkistanut Yhteiskunnan syrjällä –hanke on etsinyt keinoja koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien nuorten tukemiseksi.
Hankkeessa analysoitiin 16–29-vuotiaiden tutkintoon johtavien opintojen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrää ja elämäntilanteita, heille suunnattujen palveluiden nykytilaa sekä kehittämistarpeita Suomessa. Hankkeessa tuotettiin politiikkasuositukset, joissa muun muassa esitetään, millä tavalla nuorten auttamisen esteitä ja palveluiden päällekkäisyyksiä voitaisiin purkaa. Tutkimuksen esittämät politiikkasuositukset ovat:
- nuorten matalan kynnyksen palvelu tarvitaan jokaiseen kuntaan
- nuorelle tulee saada luottotyöntekijä ja yksi suunnitelma
- nivelvaiheansoista on päästävä tuen jatkuvuuteen
- toimeentulotuen sijaan tarvitaan tulevaisuustuki
- nuorten tukijärjestelmää on johdettava kokonaisuutena
Suomessa vuonna 2013 noin 45 000 toisen asteen koulutuksesta ja työelämästä syrjään jäänyttä nuorta
Vuoden 2013 työssäkäyntitilaston mukaan Suomessa oli noin 45 000 16–29-vuotiasta toisen asteen koulutuksesta ja työelämästä syrjään jäänyttä nuorta. Näistä nuorista kotimaista kieltä puhuvien nuorten määrä on vähentynyt vuodesta 2000 vuoteen 2013 lähes kolmanneksella. Vieraskielisten syrjään jääneiden suhteellinen osuus on myös vähentynyt, vaikka vieraskielisten nuorten kokonaismäärä on kolminkertaistunut 2000-luvulla. Vieraskielisistä sekä kotimaista kieliä puhuvista yli kolmannes asuu yksin ja 4800 on asunnottomana. Yksinasuvat ja asunnottomat nuoret ovat usein hyvin vähäisen sosiaalisen tuen varassa.
Tutkimus havaitsi eroja maakuntien välillä
Maakunnittainen tarkastelu osoitti, että Kymenlaaksossa tilanne on sekä kotimaista kieltä puhuvien että vieraskielisten nuorten kohdalla heikoin. Siellä yli neljännes vieraskielisistä ja noin 7 prosenttia kotimaista kieltä puhuvista nuorista on koulutuksen ja työn ulkopuolella ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa. Vieraskielisten tilanne on heikko myös Kainuussa, Lapissa ja Etelä-Savossa. Kotimaista kieltä puhuvilla tilanne on heikko Kymenlaakson lisäksi myös Päijät-Hämeessä ja Kanta-Hämeessä.
Kasautuneista ongelmista kärsivillä nuorilla vaikeuksia saada apua ja tukea
Kasautuneista ongelmista kärsivillä nuorilla on usein vaikeuksia saada tarvitsemaansa apua ja tukea. Pitkälle erikoistuneessa ja vaikeasti hahmottuvassa palveluviidakossa oikeaa auttajaa voi olla vaikea löytää, eivätkä kaikki nuoret selviydy yksin. Kohdennettua ja erityistä tukea saavalla nuorella on tavallista enemmän siirtymiä palveluista toiseen, koska tukipalvelut ja koulutusmahdollisuudet rakentuvat ikä- ja kohderyhmäjaotteluille. Nuori saattaa myös olla useiden viranomaisten ja ammattilaisten tuen piirissä ilman, että kokonaisuus on kenenkään tiedossa. Riskinä on, että siirtyessään ikäryhmästä tai palvelusta toiseen, nuori putoaa palvelujen väliin tai kokonaan niiden ulkopuolelle.
Parempia ratkaisuja koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien nuorten tukemiseen –julkaisu toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2014 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Hankkeen toteuttamiseen osallistui tutkijoita ja asiantuntijoita Itä-Suomen yliopistosta, Diakonia-ammattikorkeakoulusta, Helsingin Diakonissalaitoksesta sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta. Tilastollisen analyysin tuotti Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö emeritus Pekka Myrskylä.
Parempia ratkaisuja koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien nuorten tukemiseen –selvitys
Lisätietoja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta
Lisätietoja: tutkija Mirja Määttä, ELY-keskus p. 0295 024 996 sekä asiantuntija (tki), tutkija Anne Määttä, Diakonia-ammattikorkeakoulu, p. 0400 979 932