FI SV EN

Selvitys hajautetun energiantuotannon potentiaalista ja käyttöönoton näkymistä Suomessa
Kiinteistökohtainen energiantuotanto lisääntyy, aurinkosähkön tuotanto omaan käyttöön on monissa kohteissa jo nyt kannattavaa

Valtioneuvoston viestintäosasto 27.1.2017 9.23
Tiedote 38/2017

Tänään julkaistussa selvityksessä on tarkasteltu hajautetun energiantuotannon potentiaalia ja markkinaehtoisia toteutumisnäkymiä Suomessa vuoteen 2030 saakka. Selvityksessä on tarkasteltu mahdollisuuksia sähkön ja lämmön tuotantoon omaan käyttöön esimerkiksi asuin- tai liikekiinteistössä tai maatilalla ja arvioitu eri teknologioiden kustannuksia ja kannattavuutta sekä kannattavuuden näkymiä tulevaisuudessa. Sähkön tuotannon osalta selvityksessä on tarkasteltu aurinkosähköä ja pienimuotoista tuulisähkön tuotantoa, lämmön osalta aurinkolämpöä, maalämpöä ja muita lämpöpumppuratkaisuja, sekä erikseen biokaasun tuotantoa sähkön ja lämmön tuotantoon sekä liikennekäyttöön. Tarkastelu rajattiin uusiutuvaan hajautettuun tuotantoon ja ratkaisuihin, joilla voisi vuoteen 2030 mennessä olla merkittävää potentiaalia Suomessa, ja joiden ympäristövaikutukset ovat pääasiassa positiivisia.

Kiinteistökohtaisen sähköntuotannon osalta tällä hetkellä potentiaalisimmalta vaihtoehdolta vaikuttaa erityisesti aurinkosähkön tuotanto kiinteistöissä omaan käyttöön. Aurinkosähkön tuotanto on kannattavaa monissa kohteissa jo nykyisellä hintatasolla, mikäli paneeli on oikein mitoitettu ja tuotannolla voidaan korvata omaa sähkön käyttöä ja välttää myös sähkön siirtohinnat ja verot. Kannattavaa tuotantopotentiaalia toteutuneekin merkittävässä määrin seuraavan vuosikymmenen aikana. Sähkön siirtohintojen muuttuminen tehoperusteisemmiksi, ja sitä myötä sähkön kulutuksesta vähemmän riippuvaiseksi, heikentäisi kannattavuutta ja voisi hidastaa kehitystä, mutta tuskin lopettaisi investointeja kokonaan.

Lämpösektorilla merkittävin uusiutuvien ratkaisujen potentiaali liittyy nykyisen kiinteistökohtaisen öljy-, kaasu- ja sähkölämmityksen korvaamiseen erityisesti lämpöpumppuratkaisuilla. Aurinkolämpö voi täydentää erilaisia lämmitysvaihtoehtoja sekä uusissa että olemassa olevissa rakennuksissa. Suomessa on edelleen merkittävässä määrin kiinteistökohtaista öljylämmitystä, jonka korvaaminen muilla lämmitysmuodoilla ei välttämättä ole tämän hetkisillä öljyn hinnoilla kannattavaa. Öljylämmityksestä tuskin päästäänkään kokonaan eroon Suomessa seuraavan vuosikymmenen aikana.

Biokaasulla voidaan kannattavasti tuottaa sähköä ja lämpöä tai biokaasua liikennekäyttöön niissä kohteissa, joissa biokaasua tuotetaan biojätteestä, jätevesistä ym. jakeista, joihin sisältyy ns. porttimaksu. Näiden jakeiden käsittelystä on maksettava hinta, joka tekee biokaasun tuotannosta kannattavaa. Pelkän energiasta saatavan tulon tai hyödyn varassa oleva biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen pienessä mittakaavassa ei ole tällä hetkellä useinkaan kannattavaa. Porttimaksun sisältävien biokaasun lähteiden kokonaispotentiaalista on Suomessa hyödynnetty arviolta jo lähes puolet. Esimerkiksi peltobiomassoihin liittyy huomattavasti suurempi potentiaali, mutta tällöin kannattavuus vaatisi voimakasta tukea tai muita kannustimia. 

Hajautettua energiantuotantoa ei voi tarkastella ainoastaan taloudellisen kannattavuuden näkökulmasta ja nykyisessä markkinamallissa. Hajautettuun tuotantoon liittyen kehitteillä on suuri määrä uudenlaisia liiketoimintamalleja, joissa voidaan hyödyntää muita asiakkaille tuotettavia arvoja, tai toisaalta pyrkiä toimimaan nykyisestä energiamarkkinamallista poikkeavalla logiikalla. Hajautettu tuotanto mahdollistaa yksityishenkilöiden, yhteisöjen ja pienten yritysten aktiivisen osallistumisen energian tuotantoon. Toisaalta energiankuluttajat etsivät tapoja, joilla voivat vaivattomasti tuottaa itse itselleen energiaa. Tämä tuo mahdollisuuksia sekä nykyisille että uusille energiamarkkinoiden toimijoille uusien tuotteiden ja palvelukonseptien tarjoamiseen.

Selvityksen toteutti Pöyry Management Consulting Oy vuoteen 2030  ulottuvan kansallisen energia- ja ilmastostrategian taustaselvityksenä ja osana valtioneuvoston vuoden 2016 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Selvityksen loppuraportti

Lisätietoja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta tietokayttoon.fi

Lisätietoja: Jenni Patronen, Pöyry Management Consulting Oy, p. 0103 324 330, jenni.patronen (at)poyry.com

Yhteyshenkilö ministeriössä: hallitusneuvos Päivi Janka, työ- ja elinkeinoministeriö p. 0295 064 833 paivi.janka (at) tem.fi