FI SV EN

Selvitys: Nuorten päättöarvosanojen vaihtelulla vaikutusta toisen asteen koulutusvalintoihin

Valtioneuvoston viestintäosasto 6.6.2016 13.03
Tiedote 246/2016

10 000 metropolialueen nuoren osaamista, oppimisasenteita ja hyvinvoinnin ja terveyden kehitystä yläkouluvuosista toisen asteen koulutuksen alkuun siirryttäessä on selvitetty.

Helsingin ja Tampereen yliopistojen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttamassa tutkimuksessa havaittiin, että tyttöjen ja poikien koulutusvalinnat eroavat selvästi. Tyttöjen päättöarvosanat ovat kaikissa oppiaineissa poikia paremmat. Ero on niin suuri, että poikien mahdollisuus todelliseen valintaan lukion ja ammatillisen koulutuksen välillä on selvästi tyttöjä heikompi. Sama epäsuhta vallitsee maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestöön lukeutuvien oppilaiden välillä. Päättöarvosanoissa ilmenevä sukupuoliero siirtyy suoraan toisen asteen koulutukseen. Tytöt ovat yliedustettuna lukiossa ja pojat ammatillisessa koulutuksessa.

Koulutusalan valinta ammatillisen koulutuksen sisällä sekä lukion erikoislinjavalinta ovat myös vahvasti sukupuolittuneet. Valinta lukion ja ammatillisen koulutuksen välillä on lisäksi vahvasti sidoksissa nuorten kotitaustaan. Päättöarvosanoissa esiintyy myös selviä oppiaineiden ja kuntien välisiä eroja.

Oppilaiden jakaminen luokkiin heijastaa heidän aiempaa koulumenestystään ja oppiainekohtaisia valintojaan. Luokkien väliset erot ovat yhteydessä oppilaiden kotitaustaan ja tyttöjen ja poikien osuuteen luokassa. Oppilaat, joiden osaaminen oli yhdeksännellä luokalla seitsemättä luokkaa heikompaa, olivat pääosin poikia, joille oli tunnusomaista koulun merkitystä väheksyvät asenteet ja heikompi terveyskäyttäytyminen.

Myönteistä oppimiskehitystä selittävät asenteet, äidin koulutus ja lievät stressioireet. Kielteistä taas oppimisen tuen tarve, terveysongelmat ja tupakointi. Maahanmuuttajatausta on yhteydessä osaamisen heikompaan lähtötasoon. Yhteys selittyy pitkälti vanhempien koulutustasolla ja oppilaiden suomen kielen taidolla.

Lähes kaikki oppilaiden hyvinvoinnin indikaattorit osoittivat heikkenemistä seitsemänneltä yhdeksännelle luokalle. Koettu terveys, pitkäaikaissairaudet, stressioireet ja psykososiaalisen tuen tarve lisääntyivät ja terveyskäyttäytyminen heikkeni. Esimerkiksi tupakointi lisääntyi, aamupalan syönti väheni ja myöhään nukkumaan menevien osuus kasvoi. Koulujen väliset erot hyvinvointi-indikaattoreissa olivat suuria ja kehitys vaihteli kouluittain.

Oppilaiden koulu-uupumus ja tupakointi yläkoulussa olivat yhteydessä koulumenestykseen ja ennustivat toisen asteen koulutusvalintaa ja sen onnistumista. Lukioon valittujen joukossa oli vähemmän psykososiaalista tukea tarvitsevia, he olivat terveempiä ja heillä oli terveemmät elämäntavat kuin ammatilliseen koulutukseen valituilla tai niillä, jotka jäivät kevään yhteishaussa ilman opiskelupaikkaa.

Kouluissa on käytössä hyvin monipuoliset tukitarpeen tunnistamiskeinot sekä yleisen ja tehostetun tuen käytänteet. Oppilashuollon henkilöresurssit jäivät useimmissa kouluissa alle valtakunnallisten suositusten. Resursseissa oli suuria eroja koulujen välillä.

Alle viisi prosenttia toisen asteen opiskelupaikan saaneista opiskelijoista jätti saapumatta oppilaitokseen, johon hänet oli hyväksytty. Saapumatta jääminen oli ammatillisessa koulutuksessa lukioita yleisempää ja siinä oli oppilaitos- ja koulutusalakohtaisia eroja. Näyttää siltä, että monella nuorella on virheellinen mielikuva ja / tai odotukset tulevasta alasta ja sen vaatimasta koulutuksesta.

Tutkimushankkeen toteuttivat Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus, Tampereen yliopiston Terveystieteiden yksikkö sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Metropolialueen nuorten siirtyminen yläkoulusta toiselle asteelle: osaaminen ja hyvinvointi -raportti toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2014 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Metropolialueen nuorten siirtyminen yläkoulusta toiselle asteelle: osaaminen ja hyvinvointi -raportti

Lisätietoja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta tietokayttoon.fi

Lisätietoja: apulaisprofessori Risto Hotulainen, p. 050 520 1664, Helsingin yliopisto sekä professori Arja Rimpelä, p. 050 569 8285, Tampereen yliopisto