Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Selvitys: Päästökauppa uudistuu, vaikutukset Suomeen hahmottumassa

Työ- ja elinkeinoministeriöValtioneuvoston viestintäosasto 13.2.2019 8.47
Tiedote 84/2019

EU:n päästökaupan neljäs kausi kattaa vuodet 2021–2030. Sitä varten uudistettu EU:n päästökauppadirektiivi astui voimaan viime huhtikuussa. Euroopan komissio on esitellyt erillisissä keskustelupapereissa vaihtoehtoja päästökaupan yksityiskohtaisiin säädöksiin. Pöyry Management Consulting Oy on selvittänyt näiden esitysten Suomen kannalta keskeisiksi arvioituja kysymyksiä.

Vaikutusten tunnistamisen lisäksi työn toisena päätarkoituksena on tukea työ- ja elinkeinoministeriötä EU-tason neuvotteluissa. Tutkimushanke koostuu useista erillisistä tutkimuskysymyksistä, ja se jatkuu vuoden 2019 aikana.

Teollisuuden ilmaisjaon määrään ei odotettavissa merkittävää muutosta Suomen tasolla

Uudistetussa päästökauppadirektiivissä muutetaan hiilivuodon riskille merkittävästi alttiina olevan teollisuuden kriteereitä. Kriteerit täyttävät toimialat ja toimialan osat pääsevät niin sanotulle hiilivuotolistalle ja ovat oikeutettuja laskennallisesti täyteen päästöoikeuksien ilmaisjakoon.

Euroopan komissio julkaisi toukokuussa 2018 päästökaupan neljännelle kaudelle alustavan hiilivuotolistan, jonka perusteella arvioitiin, että neljännellä kaudella täyden ilmaisjaon piiriin voi kuulua yhteensä 236 suomalaista laitosta. Vuonna 2017 Suomessa oli 305 kyseistä laitosta.

Alustavan hiilivuotolistan perusteella selvityksessä arvioitiin, että neljännellä kaudella 214 suomalaista laitosta pääsisi suoraan täyden ilmaisjaon piiriin. Hiilivuotolistan ulkopuolelle arvioitiin jäävän suoraan 69 laitosta niistä laitoksista, jotka ovat olleet kolmannella kaudella ilmaisjaon piirissä. Yhteensä 22 laitoksen arvioitiin olevan putoamisvaarassa hiilivuotolistan ilmaisjaon piiristä.

Täyden ilmaisjaon piiristä putoavien laitosten ilmaisjaon alenema olisi kuitenkin hyvin pieni suhteessa suomalaisen teollisuuden yhteensä saamaan ilmaisjakoon, eikä muutoksilla hiilivuotolistalle pääsyn kriteereissä ole suurta merkitystä suomalaiselle teollisuudelle kokonaisuutena. Yksittäisille teollisuudenaloille ja laitoksille hiilivuotolistalta putoamisella voi kuitenkin olla merkitystä.  

Päästökaupan mahdollinen ohjausvaikutus kiinteistökohtaisen lämmityksen päästövähennyksiin EU:ssa nähdään melko alhaisena

Selvityksessä tarkasteltiin myös mahdollisuutta myöhemmin laajentaa päästökauppaa kattamaan koko lämmityssektori sisältäen myös kiinteistökohtaisen lämmityksen. Tällä hetkellä päästökaupan piirissä on vain osa lämmityssektorista, sillä päästökaupan piiriin kuuluvat kaikki suuremmat kaukolämmön tuotantolaitokset sekä sähkön tuotanto. Sen sijaan kiinteistökohtaiset fossiilisia polttoaineita käyttävät lämpökattilat eivät kuulu päästökaupan piiriin. 

Kiinteistökohtaisen lämmityksen sisällyttäminen päästökaupan piiriin voisi auttaa lämmityssektoria vähentämään päästöjä markkinaehtoisella tavalla ja tukea EU:n pyrkimystä hiilineutraalisuuteen vuoteen 2050 mennessä. Päästökaupan ohjausvaikutusta kiinteistökohtaisen lämmityksen päästövähennyksiin EU:ssa pidetään kuitenkin melko alhaisena sekä Pöyryn selvityksessä että aiemmissa tutkimuksissa.

Pöyry Management Consulting Oy:n selvitys on osa valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lisätiedot: tutkimuksen vastuullinen johtaja Jenni Patronen, Pöyry Management Consulting Oy, p. 040 754 4922, jenni.patronen(at)poyry.com, erityisasiantuntija Mikko Paloneva, työ- ja elinkeinoministeriö, p. 029 504 7063, mikko.paloneva(at)tem.fi