Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Selvitys: Sääntelyn parantaminen tulisi olla systemaattisempi osa ministeriöiden säädösvalmistelua

Työ- ja elinkeinoministeriöValtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta 26.4.2019 13.00
Uutinen 217/2019

Säädösten sujuvoittaminen oli yksi pääministeri Juha Sipilän hallituksen kärkihankkeista, jonka tavoitteina oli turhan sääntelyn purkaminen ja hallinnollisen taakan keventäminen. Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden laatiman 26. huhtikuuta julkaistun Policy Brief -katsauksen mukaan lainsäädännön laatua olisi mahdollista parantaa kouluttamalla lainvalmistelijoita enemmän ja vahvistamalla säädösjohtamista ministeriöissä.

Säädösten sujuvoittaminen ei sinällään ole uusi asia. Sujuvoittamista on tehty osana säädösvalmistelua aikaisemminkin, ja erilaisia toimenpideohjelmia säädösvalmistelun laadun ja sääntelyn kehittämiseksi on ollut aikaisempien hallitusten ohjelmissa. Uutta säädösten sujuvoittamisessa pääministeri Sipilän hallituskaudella oli sen systemaattisempi läpivienti valtioneuvostossa.

”Tulevaisuudessa sääntelyn parantaminen tulisi huomioida systemaattisemmin ministeriöiden lainvalmistelussa. Tärkeintä on lisätä osaamista ministeriöissä sääntelyn kehittämisestä ja luoda systemaattisempi toimintamalli hyvien käytänteiden tunnistamisessa sekä käytänteiden levittämisessä sekä ministeriöiden sisällä että välillä”, toteaa lainsäädäntötutkimuksen professori Anssi Keinänen Itä-Suomen yliopistosta. 

”Sääntelyn kehittäminen edellyttää valtioneuvostotasolla systemaattisempaa toimintatapaa yli hallituskausien. Kaikissa ministeriöissä tulisikin olla lainsäädäntöjohtaja, jonka tehtäviin kuuluisi ministeriön alaan kuuluvien säädösten uudistamisen tarpeiden tunnistamisen koordinointi, tietämyksen lisääminen lainsäädännön kehittämisen hyvistä keinoista ministeriön sisällä sekä ministeriöiden välisen yhteistyön kehittäminen sääntelyn parantamisessa”, Keinänen arvioi.

Säädösten sujuvoittamista toteutettiin monella tapaa Sipilän hallituksen aikana. Säädösten purkamisessa kyse oli pääasiassa tarpeettomaksi jääneiden ja vanhentuneiden säännösten kumoamisesta. Kokonaan uutta lainsäädäntöä luovissa säädöshankkeissa pyrittiin synnyttämään uusia markkinoita.  Säädösten sujuvoittamisessa kyse oli myös säädösten teknisluonteista uudistamisesta ja säädösten selkeyttämisestä säädösten tulkinnan ja soveltamisen helpottamiseksi.  Pyrkimys hallinnollisen taakan keventämiseen näkyi myös yhtenä keinona säädösten sujuvoittamisessa. Hallinnollista taakkaa pyrittiin keventämään esimerkiksi sähköisten järjestelmien avulla.

Policy Brief perustuu pääministeri Juha Sipilän hallituksen Säädösten sujuvoittamisen kärkihankkeen arvioinnin ensimmäisen vaiheen tuloksiin. Hanke on toteutettu Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksella toimivan lainsäädäntötutkimus -tutkimusryhmän toimesta ja osana valtioneuvoston vuoden 2018 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lisätiedot: professori Anssi Keinänen, Itä-Suomen yliopisto, Oikeustieteiden laitos, anssi.keinanen(at) uef.fi, Puh. + 358 5044 22582