FI SV

Strateginen hallitusohjelma on osoittautunut toimivaksi

Valtioneuvoston viestintäosasto 13.12.2018 13.05
Tiedote 602/2018
Strateginen hallitusohjelma on osoittautunut toimivaksi

Hallitus on arvioinut strategisen hallitusohjelman ja kärkihankkeiden onnistumista. Ministereiden mukaan kärkihankkeet ovat toimiva työkalu, joiden avulla on onnistuttu vahvistamaan ministeriöiden välistä yhteistyötä ja keskittämään voimavaroja tärkeimpiin uudistuksiin. Hallitus arvioi, että se saavuttaa keskeiset tavoitteensa vaalikauden aikana.

Suomessa siirryttiin strategisen hallitusohjelman malliin Sipilän hallituksen aloittaessa. Ensimmäistä kertaa hallitusohjelmaan sisällytettiin paitsi vaalikauden neljän vuoden tavoitteet, myös tavoitteet seuraavalle kymmenelle vuodelle. Strategisuudessa tärkeintä on rajata tavoitteiden määrää ja seurata jatkuvasti tavoitteiden toteutumista. Nykyisellä hallituksella on ollut 26 kärkihanketta ja niille erillisrahoitus.

Työllisyyden ja kilpailukyvyn avaintavoitteet ovat toteutumassa. Työllisyysaste on nousemassa 72 prosenttiin ja hallituskauden alusta on työllisten määrä tähän mennessä lisääntynyt jo 116 000 henkilöllä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tarkennetun arvion mukaan kilpailukykysopimuksen ja rakenteellisesti työn tarjontaa lisänneiden politiikkatoimien yhteisvaikutuksena on arvoitu syntyneen noin 45 000 työpaikkaa.

Hallituskauden aikana Suomen kustannuskilpailukykyeroa on saatu kurottua umpeen keskeisiin kilpailijamaihin verrattuna, ja yrityssektorin tuotannolliset investoinnit ovat nousseet kasvu-uralle. Myös yritysten rahoitusmahdollisuuksia on parannettu merkittävästi esimerkiksi 600 miljoonan euron kasvurahoituspaketilla. Kauppojen aukioloajat on vapautettu ja yrittäjyyspaketeilla sekä Business Finland -uudistuksella on luotu kattavat palvelut muun muassa yritysten innovaatiotoiminnan, kasvun ja kansainvälistymisen vauhdittamiseksi.

Säädösten sujuvoittamisen kärkihankkeessa on purettu normeja, parannettu sääntelyä sekä yksinkertaistettu lupamenettelyjä esimerkiksi kehittämällä investointeja vauhdittava ympäristöllisten lupien yhden luukun menettely. Muita esimerkkejä ovat henkilökortin hakuprosessin sähköistäminen, panttikirjojen sähköistys, haja-asutusalueiden jätevesisääntelyn kohtuullistaminen ja ylioppilastutkinnon uusimisrajoituksen poistaminen. Kaiken kaikkiaan parempaa sääntelyä on toteutettu kymmenissä hankkeissa ja kärkihanke on muuttanut merkittävästi viranomaisten toimintatapoja.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) -kärkihanke on osaltaan siivittänyt hallitusta työllisyystavoitteisiin: osatyökykyisiä työttömiä työnhakijoita oli TE-toimistoissa tämän vuoden syyskuussa lähes 30 000 henkilöä eli 16,3 % vähemmän kuin edellisvuonna. Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmassa on hallituskauden aikana saatu avaintoimijat eri hallinnonaloilla sitoutumaan lapsi- ja perhelähtöiseen voimavaroja vahvistavaan toimintakulttuuriin. Perustulokokeilun tuloksista raportoidaan ensi vuoden alussa.

Hallitusohjelman osaamisen ja koulutuksen tavoitteet on valtaosin saavutettu. Hallituskaudella on tehty uudistuksia erityisesti peruskoulutukseen, ammatilliseen koulutukseen, varhaiskasvatukseen ja lukiokoulutukseen. Lisäksi on tehty merkittäviä toimia lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. OECD:n tilastojen mukaan koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten osuus on laskenut 15–29-vuotiaiden ikäryhmässä 14,3 %:sta (2015) 12,6 %:iin (2017).

Digitalisaation kärkihankkeessa on valmisteltu kansallinen tulorekisteri sekä kiinteistö- ja rakentamisalan digitalisaatiota edistävä KIRA-digi-hanke. Kansainvälisesti paljon huomiota on herättänyt hallituksen uraauurtava, eettistä tietopolitiikkaa ja tekoälyn hyödyntämistä koskeva selonteko, joka on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä.

Biotalouden ja puhtaiden ratkaisujen osalta asetetut tavoitteet ollaan saavuttamassa. Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmat on laadittu, ja niiden toteutus on hyvässä vauhdissa. Suomi on jo saavuttanut vuoden 2020-tavoitteet uusiutuvan energian loppukulutuksen (38 %) ja liikenteen (10 %) osalta.

Myös kiertotaloudessa on tehty paljon ja Suomi tunnustetaan kansainvälisenä edelläkävijämaana.  Esimerkiksi kierrätyskelpoisia jätteitä ei enää mene kaatopaikoille, yhdyskuntajätteistä noin 10 % on yksityisen yritystoiminnan piirissä ja jätteiden ja sivuvirtojen tietoalusta (alusta markkinapaikalle) otetaan käyttöön 2019. Lisäksi kestävien ja innovatiivisten hankintojen osaamiskeskus KEINO on aloittanut toimintansa keväällä 2018. 

Vastuuministerit kertovat tarkemmin hallitusohjelman toteuttamisen keskeisistä saavutuksista ja kärkihankkeiden tuloksista alkuvuodesta.

Lisätietoja: pääministerin poliittinen erityisavustaja Riina Nevamäki, p. 09 1602 2009