FI SV EN

Suomella on hyvät edellytykset toteuttaa kestävää kehitystä

Valtioneuvoston viestintäosasto 23.8.2016 11.21
Tiedote 332/2016

Suomi menestyy hyvin kansainvälisissä kestävän kehityksen vertailuissa, mutta sijoituksemme on viime vuosina laskenut useimmissa vertailuissa. Varsinkin sosiaaliseen eriarvoistumiseen ja työllisyyteen sekä ilmastokysymysten hoitoon ja luonnonresurssien kulutukseen tulisi kiinnittää huomiota. Suomella on edelleenkin kaikki edellytykset pysyä kehityksen kärkimaana. Tätä painotetaan Kestävän kehityksen avainkysymykset ja toimintasuunnitelma 2030 (Avain2030) -hankkeen loppuraportissa.

Suomalainen kestävän kehityksen työ on viime aikoina ollut esillä eri puolilla maailmaa. Heinäkuussa Suomi raportoi ensimmäisten maiden joukossa uuden globaalin kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman toteuttamisesta YK:ssa. Myönteistä huomiota on herättänyt erityisesti kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Se on prosessi, jossa jo yli 260 kotimaista tahoa on vapaaehtoisesti sitoutunut toimimaan kestävän kehityksen hyväksi. Myös brittiläinen The Guardian -lehti nosti heinäkuussa Suomen ja Saksan mallimaiksi kestävän kehityksen toteutuksessa.

YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030 käynnistyi vuoden 2016 alussa. Alkuvuonna toteutetussa Avain2030-hankkeessa pohjustettiin ohjelman kotimaista käynnistystä. Hankkeessa hahmotettiin kokonaiskuva kehityksen nykytilasta ja tunnistettiin Suomen heikkouksia ja vahvuuksia. Sidosryhmäprosessin avulla pyrittiin löytämään heikkoja signaaleja siitä, mihin suuntaan kehitys on menossa.

Selvityksen perusteella Avain2030-hanke päätyi suosittamaan kansallisen kestävän kehityksen toimintaohjelman toteutukselle seuraavat toimenpiteet:

1. Hallinnon sisäinen prosessi osallistavaksi

Kestävän kehityksen kansallisten toimenpiteiden muotoilua, toteutusta, seurantaa ja kattavaa vaikuttavuuden arviointia voitaisiin tehostaa eri hallinnon eri sektoreita osallistavien menetelmien käytöllä.

2. Kansallisen tiedonkeruun lähtökohdat keskusteluun

Agenda 2030 -toimintaohjelmaa konkretisoivat YK:n ehdottamat indikaattorit antavat laaja-alaisen kuvan kestävästä kehityksestä, mutta toistaiseksi indikaattoreihin liittyy huomattavia kehitystarpeita. Erityinen haaste on kansainvälisen seurannan tarpeiden sovittaminen yhteen kansallisen tason seurannan kanssa. YK:n ehdottaman indikaattorikokoelman kyky kuvata tiiviissä ja politiikkarelevantissa muodossa kansallisesti oleellisia kysymyksiä on heikko. Paikallisten, sektorikohtaisten ja kansallisten seurantatarpeiden tunnistaminen tarjoaisi mahdollisuuksia antaa syötteitä kansainväliseen indikaattoreiden kehittämistyöhön.

3. Kansainvälinen vertailutieto ja sidosryhmätyö laajentamaan tietopohjaa

Kestävän kehityksen seurannassa ja viestinnässä kannattaisi kokeilla ennakkoluulottomasti olemassa olevan tiedontuotannon nykyistä laajempaa hyödyntämistä. Esimerkiksi eri tahojen tuottamien maavertailuiden avulla olisi mahdollista kuvata karkealla tasolla kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista ja samalla osallistaa eri tahoja keskusteluun parhaimmista tavoista mitata kehitystä.

4. Toimintaohjelma luomaan tietä kestävälle kehitykselle

Avain 2030 -hankkeen päähavainto on, että Suomen lähtötaso kestävän kehityksen toteuttamisessa on kansainvälisesti vertaillen korkea, mutta viime vuosien kehitys ei ole ollut selkeästi myönteistä minkään kestävän kehityksen päätavoitteen toteuttamisessa. Tästä syystä tarvittaisiin toimenpideohjelma, joka loisi pohjan tilanteen seurannalle ja tunnistaisi keskeisimpiä tarvittavia toimenpiteitä. Kansallisessa toimintaohjelmassa olisi oltava kunnianhimoa ja rohkeutta.

Avain2030-hankkeessa tuli selvästi esiin kestävän kehityksen tavoitteisiin ja indikaattoreihin liittyvät lukuisat epävarmuudet ja tulkinnalliset näkökohdat. Toimintaohjelman yksi tehtävä olisi luoda prosessi, jolla tietopohjaa päivitettäisiin erityisesti kestävää kehitystä tukevien uusien ja monivaikutteisten ratkaisujen osalta.

Kestävän kehityksen avainkysymykset ja toimintasuunnitelma 2030 -hanke toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2016 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Hankkeen loppuraportti: Agenda 2030 Suomessa: Kestävän kehityksen avainkysymykset ja indikaattorit

Lisätietoja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta tietokayttoon.fi

Avoin keskustelutilaisuus hankkeen tuloksista järjestetään 6.9.2016 Klo 13-14.30 Smolnassa, Etelä-Esplanadi 6, Helsinki. Ilmoittautuminen

Lisätiedot: professori Eeva Furman Suomen ympäristökeskus p. +358 295 251 123, eeva.furman(at)ymparisto.fi; vanhempi tutkija Jari Lyytimäki Suomen ympäristökeskus, p. +358 295 251 397, jari.lyytimaki(at)ymparisto.fi sekä tutkija Satu Lähteenoja, Demos Helsinki, p. + 358 44 500 2993, satu.lahteenoja(at)demoshelsinki.fi