Suomi voi olla isosti mukana maailman ilmastotyön kunnianhimon parantamisessa

Maailman ilmastotyön kunnianhimoa on parannettava jo ennen vuotta 2020, jotta Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet hillitä ilmaston lämpenemistä 1,5–2 °C tasolle voidaan saavuttaa käy ilmi uudesta tänään 19. joulukuuta julkistetusta Pariisin kokouksen jälkeiset näkymät ja suomalaiset ilmastoratkaisut -selvityksestä. Tapoja parantaa kunnianhimoa on monia.

Päästösitoumuksia voivat asettaa maat, joilta ne vielä puuttuvat. Muut maat voivat laajentaa tai kiristää sitoumuksiaan. Päästöjä voidaan vähentää sitoumusten ulkopuolisilla aloilla. Lisäksi voidaan edistää kansainvälisiä yhteishankkeita ja ripeyttää ilmastoratkaisujen käyttöönottoa. YK:n ilmastosopimuksen liepeillä olevia ilmastoratkaisuja edistäviä ja yhteistyöhön kannustavia foorumeja on mahdollista vahvistaa. Suomi voi olla aktiivinen näissä kaikissa toimissa.

Suomi voi myös moninkertaistaa myönteisen ilmastovaikutuksensa tarjoamalla muun maailman käyttöön päästöjä vähentäviä ratkaisuja. Näistä ratkaisuista esitellään raportissa sata kattaen laajan kirjon suomalaista osaamista energiantuotannosta maatalouteen, teknologiasta poliittiseen ohjaukseen ja yritysten tuotteista kansalaisjärjestöjen hankkeisiin.

Pariisin sopimus on yleisesti otettu positiivisesti vastaan niin suurimmissa päästäjämaissa, ilmastoneuvotteluja seuraavissa kansainvälisissä järjestöissä kuin mediassa. Suurimmat päästäjät ovat hyvin tyytyväisiä sopimuksen tasapuolisuuteen ja vain hieman varauksellisia sopimuksen uskottavuuden suhteen. Järjestöissä ja median reaktioissa suhtautuminen on kuitenkin hajaantuneempaa.

Raportissa tarkasteltujen 12:n päästöiltään suurimman maan tai alueen tavoitteiden kunnianhimon taso, päästökehitys, päästöarvioiden laatu ja politiikkatoimet eroavat toisistaan hyvin paljon. Ilmastopolitiikan kunnianhimon tason vertailua kuitenkin hankaloittavat mm. joiden maiden päästöarvioiden huono luotettavuus sekä ns. yhteisten mutta erilaisten vastuiden periaate. Näihin haasteisiin vastaaminen on yksi merkittäviä kehitystehtäviä Pariisin sopimuksen jatkotyössä.

Pariisin kokouksen jälkeiset näkymät ja suomalaiset ilmastoratkaisut -raportti on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2016 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Sen ovat laatineet Oras Tynkkynen, Tommi Ekholm, Kati Kulovesi, Anna Laine, Tomi J. Lindroos, Riikka Siljander ja Mika Sulkinoja.

Pariisin kokouksen jälkeiset näkymät ja suomalaiset ilmastoratkaisut -raportti

Raportti on osa Pariisin ilmastosopimuksen velvoitteisiin varautuminen -hanketta, jota johtaa GreenStream Network, ja toteutuksessa mukana ovat VTT, Tyrsky-Konsultointi, Indufor ja CC Law.

Lisätietoja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta: tietokayttoon.fi.

Lisätietoja:

Vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen, Tyrsky-Konsultointi Oy, p. 050 512 1584, sähköposti  oras.tynkkynen (at) tyrskyconsulting.fi

Erikoistutkija Tommi Ekholm, Teknologian Tutkimuskeskus VTT Oy, p. 040 775 4079, sähköposti tommi.ekholm (at) vtt.fi