Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Tasavallan presidentin esittely 13.7.2018

valtioneuvoston viestintäosasto
Julkaisuajankohta 13.7.2018 11.26
Tiedote 351/2018

Luettelossa ovat presidentin tekemät julkiset päätökset.

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 13.7.2018 seuraavat lait:

Laki arvonlisäverolain muuttamisesta ja laki Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain muuttamisesta (HE 82/2018 vp). Lakeihin tehdään rajat ylittävää sähköistä kuluttajakauppaa koskevan neuvoston direktiivin edellyttämät muutokset. EU:n sisäisessä rajat ylittävässä radio- ja televisiolähetyspalvelujen, sähköisten palvelujen ja telepalvelujen myynnissä otetaan käyttöön yrityksille valinnainen 10 000 euron raja-arvo. Jos myynti ei ylitä raja-arvoa, verotuspaikka säilyy myyjän sijoittautumisjäsenvaltiossa. Yhteisöön sijoittautumattomille mutta johonkin jäsenvaltioon rekisteröityneille myyjille annetaan oikeus käyttää yhteisöön sijoittautumattomien verovelvollisten sähköisten palvelujen erityisjärjestelmää. Lisäksi sähköisten palvelujen erityisjärjestelmien piiriin kuuluviin myynteihin sovelletaan tunnistamisjäsenvaltion laskutussäännöksiä. Lait tulevat voimaan 1.1.2019. (VM hallitusneuvos Tommi Parkkola 0295 530 344)

Laki autoverolain muuttamisesta ja laki ajoneuvoverolain 10 §:n ja liitteen muuttamisesta (HE 74/2018 vp). Uutta autoverotaulukkoa sovelletaan autoihin, joiden CO2-päästötieto on mitattu WLTP-menetelmällä ja jotka rekisteröidään tai otetaan käyttöön 1.9.2018 tai sen jälkeen. Auton verotuksessa sovelletaan WLTP-mittaustavan mukaista päästöarvoa. Uusi autoverotaulukko ja pakettiautojen veroprosentista tehtävää vähennystä osoittava verotaulukko WLTP-menetelmällä (Worldwide Harmonized Light Vehicles Test Procedure) mitatuille autoille tulevat voimaan 1.9.2018. Muihin kuin WLTP-menetelmällä mitattuihin autoihin sovelletaan jatkossakin nykyisiä autoverotaulukoita. WLTP-menetelmällä mitatun auton verotuksessa voidaan verovelvollisen vaatimuksesta soveltaa nykyistä autoverotaulukkoa uuden autoverotaulukon sijasta, jos kyseinen auto on tilattu ennen 1.9.2018 ja se on rekisteröity tai otettu käyttöön 1.9.2018 tai sen jälkeen. Tällöin auton verotuksessa sovelletaan autolle ilmoitettua NEDC-menetelmän mukaisesti mitattua tai takaisinlaskettua päästöarvoa. Verovelvollisen tai verossa vastuussa olevan on esitettävä vaatimus nykyisen autoverotaulukon soveltamisesta autoveroilmoituksella. Uusi ajoneuvoverotaulukko WLTP-menetelmällä mitatuille autoille tulee voimaan 1.1.2019. Taulukko koskee 1.1.2020 sekä sen jälkeisiä veropäiviä, ja sitä sovelletaan kaikkiin autoihin, joiden CO2-päästötieto on mitattu WLTP-menetelmällä. Muihin kuin WLTP-menetelmällä mitattuihin autoihin sovelletaan jatkossakin nykyisiä ajoneuvoverotaulukoita. Uusien verotaulukoiden voimaantuloon asti autot verotetaan nykyisten verotaulukoiden mukaan niidenkin autojen osalta, joilla on uuden WLTP-menetelmän mukainen mittaustulos. Tällöin verotuksessa sovelletaan verovelvollisen eduksi niin sanottua takaisinlaskettua arvoa. Laki autoverolain muuttamisesta tulee voimaan 1.9.2018 ja laki ajoneuvoverolain 10 §:n ja liitteen muuttamisesta tulee voimaan 1.1.2019. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että valtiovarainministeriö seuraa verotaulukoihin tehtävien muutosten vaikutuksia ja esittää eduskunnalle asiantuntijaselvityksen muutosten vaikutuksista verotuksen tasoon autojen eri CO2-päästötasoilla vuoden 2018 loppuun mennessä. Jos selvitys antaa aihetta korjaaviin lainsäädäntötoimenpiteisiin, ministeriön tulee valmistella tarvittavat hallituksen esitykset viivytyksettä ja saattaa ne eduskunnan käsiteltäviksi. (VM hallitusneuvos Merja Sandell 0295 530 191)
Tiedote

Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta, laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja laki yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta (HE 57/2018 vp). Ammatillisesta koulutuksesta annettua laki muuttuu siten, että opetus- ja kulttuuriministeriölle annettua valtuutusta asetuksella säätää ammatillisen tutkinnon perusteisiin sisältyvistä osaamisaloista laajennetaan sikäli, kun se on tarpeellista johtuen osaamisalaan kohdistuvista muista säännöksistä, sopimuksista tai osaamisalaan kohdistuvista turvallisuusvaatimuksista. Opiskeluoikeuden peruuttamista opiskelijan terveydentilaan ja toimintakykyyn liittyvistä syistä koskevia säännöksiä täsmennetään siten, että säännöksiä voidaan soveltaa paitsi kokonaiseen tutkintoon, myös tutkintoon kuuluvaan osaamisalaan. Järjestämisluvan myöntämistä koskevaa säännöstä täsmennetään siten, että ammatillisen koulutuksen järjestämisluvasta voidaan poissulkea koulutuksen järjestäjän oikeus myöntää tutkintoja ja antaa koulutusta tiettyyn tutkintoon sisältyvällä osaamisalalla tai osaamisaloilla. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia muutetaan täsmentämällä sitä siten, että harkinnanvaraisen korotuksen myöntäminen on mahdollista myös varainhoitovuoden aikana. Lisäksi tehdään tarpeelliset täsmennykset koskien mahdollisen lisätalousarvion mukaisen rahoituksen jakamista. Yksityisistä turvallisuuspalveluista annettuun lakiin tehdään ammatillisesta koulutuksesta annetusta laista ja ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteesta annetusta asetuksesta johtuvat tekniset muutokset. Lait tulevat voimaan 1.8.2018. (OKM opetusneuvos Seija Rasku 0295 330 270)

Varhaiskasvatuslaki, laki varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta, laki perusopetuslain muuttamisesta, laki yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain muuttamisesta ja laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta (HE 40/2018 vp). Varhaiskasvatuslaissa säädetään henkilökunnan kelpoisuuksista, henkilöstön mitoituksesta ja tietojen käsittelystä ja salassapidosta. Laissa säädetään koulutukseen perustuvista tehtävänimikkeistä ja otetaan huomioon ammatillisessa koulutuksessa tapahtuneet muutokset. Lailla perustetaan uusi varhaiskasvatuksen tietovaranto, jonka tarkoituksena on parantaa varhaiskasvatustietojen yhdenmukaisuutta ja luotettavuutta ja mahdollistaa varhaiskasvatustietojen turvallinen, tehokas ja keskitetty sähköinen kokoaminen, käsittely ja luovuttaminen lapsen huoltajien ja tietoja tarvitsevien eri viranomaisten käytettäväksi. Päiväkodin johdon kelpoisuuksia ja henkilöstörakennetta koskevia säännöksiä muutetaan nykyisestä kasvattamalla korkeakoulutetun henkilöstön määrää. Mainittuja muutoksia aletaan soveltaa 1.1.2030 lukien. Ministeriö seuraa kelpoisuusehdot täyttävän henkilöstön koulutusmäärien riittävyyttä ja alueellisen saatavuuden kehittymistä tarpeellisia selvityksiä teettämällä ja ryhtyy tarvittaessa lainsäädäntö- ja muihin toimenpiteisiin ennen vuotta 2030. Lait tulevat voimaan 1.9.2018. Eduskunnan vastaukseen liittyy seitsemän lausumaa. (OKM hallitusneuvos Anne-Marie Brisson 0295 330 079)

Laki opintotukilain 4 ja 5 a §:n muuttamisesta, laki lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain muuttamisesta, laki työttömyysturvalain 2 luvun 10 §:n muuttamisesta ja laki opintotuen muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 1 §:n muuttamisesta (HE 58/2018 vp). Opintotukilaki ja lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annettu laki muuttuvat siten, että opintotukeen ja koulumatkatukeen oikeuttaviksi opinnoiksi katsotaan perusopetuslaissa säädetyn oppivelvollisuusiän ylittäneille järjestetty perusopetus. Kyseinen opiskelu katsotaan päätoimiseksi, jos opintojen laajuus on vähintään 22 kurssia lukuvuodessa. Työttömyysturvalakiin tehdään lisäksi opintotukea koskevan lainsäädännön muutoksista johtuva muutos päätoimisen opiskelun määritelmään. Lait tulevat voimaan 1.8.2018. (OKM kulttuuriasiainneuvos Heidi Sulander 0295 330 298)

Laki lainajyvästöistä ja siemenrahastoista annetun lain kumoamisesta (HE 75/2018 vp). Lainajyvästöt ja siemenrahastot eivät enää nykyisin toimi kyseisen lain mukaisessa tarkoituksessa ja lisäksi lain kumoaminen poistaa tarpeetonta sääntelyä. Lisäksi laissa säädetään siitä, että lainajyvästöjen ja siemenrahastojen tulee kahden vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta tehdä selvitys niiden omaisuudesta, varoista ja veloista sekä luovuttaa omaisuus ja varat velkojen maksamisen jälkeen maataloutta edistävään toimintaan ja ilmoittaa toimenpiteiden suorittamisesta maa- ja metsätalousministeriölle mainitussa määräajassa. Jos toimenpiteitä ei toteuteta säädetyssä määräajassa, siirtyvät lainajyvästöjen ja siemenrahastojen omaisuus, varat ja velat kunnalle tai manttaalikunnalle. Kunnan ja manttaalikunnan tulee käyttää omaisuus ja varat maataloutta edistävään toimintaan alueellaan. Laki tulee voimaan 1.1.2019. (MMM vanhempi hallitussihteeri Jukka Mirvo 0295 162 468)

Laki metsästyslain muuttamisesta (HE 83/2018 vp). Naakka lisätään metsästyslain rauhoittamattomien lintujen luetteloon. Lailla rajoitetaan naakkakannan kasvusta johtuvia vahinkoja ja haittoja. Rauhoituksen purkaminen mahdollistaa naakkojen aiheuttamien vahinkojen torjunnan nykyistä tehokkaammin, sillä naakan pyydystämiseen tai tappamiseen ei enää tarvita poikkeuslupaa rauhoitusajan ulkopuolella. Lain vaikutukset kohdistuvat erityisesti haja-asutusalueille ja maaseudulle. Naakkojen aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi ei enää makseta avustusta. Avustusta on maksettu vuosina 2012-2016 yhteensä 412 302 euroa. Laki tulee voimaan 1.8.2018. (MMM vanhempi hallitussihteeri Teemu Nikula 0295 162 055)

Laki Liikenneviraston liikenteenohjaus- ja hallintapalveluiden muuttamisesta osakeyhtiöksi, laki aluevalvontalain muuttamisesta, laki alusliikennepalvelulain muuttamisesta, laki alusturvallisuuden valvonnasta annetun lain muuttamisesta, laki laivaväestä ja aluksen turvallisuusjohtamisesta annetun lain 32 §:n muuttamisesta, laki liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta, laki luotsauslain muuttamisesta, laki merenkulun ympäristönsuojelulain muuttamisesta, laki meripelastuslain muuttamisesta, laki rautatielain muuttamisesta ja laki turvallisuustutkintalain 16 §:n muuttamisesta (HE 34/2018 vp). Valtioneuvosto oikeutetaan luovuttamaan Liikenneviraston liikenteenohjaus- ja hallintapalveluiden hallinnassa oleva omaisuus ja toiminta perustettavalle osakeyhtiölle. Yhtiön toimialana on meri-, rautatie- ja tieliikenteenohjaus ja -hallinta sekä siihen liittyvä tiedon keruu, hallinta ja hyödyntäminen. Liikenneviraston liikenteenohjaus- ja hallintapalveluissa työskentelevä henkilöstö siirtyy osakeyhtiön palvelukseen. Yhtiöittämisen johdosta tehdään tarpeelliset muutokset muihin lakeihin. Lait tulevat voimaan 1.1.2019. (LVM yksikön johtaja Maija-Liisa Ahokas 0295 342 390)
Tiedote

Laki liikenteen palveluista annetun lain II osan 3 luvun 1 §:n muuttamisesta (HE 90/2018 vp). Lakia muutetaan siten, ettei kuljettaja tarvitse taksinkuljettajan ajolupaa koti- tai matkailupalveluyritysten osana palvelukokonaisuuttaan tarjoamissa kuljetuksissa. Laki tulee voimaan 13.7.2018. (LVM neuvotteleva virkamies Elina Immonen 0295 342 668)
Tiedote

Yksityistielaki, laki kiinteistönmuodostamislain muuttamisesta, laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta, laki kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain 16 ja 17 §:n muuttamisesta, laki ulkoilulain muuttamisesta, laki vesistöhankkeiden johdosta suoritettavista tilusjärjestelyistä annetun lain 3 ja 11 §:n muuttamisesta, laki ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain 12 §:n muuttamisesta, laki yhteismetsälain 39 §:n muuttamisesta, laki kaivoslain 87 §:n muuttamisesta ja laki valtion metsätalousosakeyhtiöstä annetun lain 4 §:n muuttamisesta (HE 147/2017 vp; HE 11/2018 vp). Uuden yksityistielain mukaan kuntien tielautakuntia koskevista säännöksistä luovutaan, ja niille aiemmin kuuluneet tehtävät siirretään muille viranomaisille. Lait tulevat voimaan 1.1.2019. (LVM hallitussihteeri Eeva Ovaska 0295 342 354)

Laki maantielain muuttamisesta ja laki ratalain muuttamisesta (HE 45/2018 vp). Maantielain muutoksilla varmistetaan tienpidon laatu ja parannetaan laadun valvontaa. Lisäksi luodaan puitteet valtakunnalliselle, kaikki liikennemuodot kattavalle liikennejärjestelmäsuunnittelulle. Maantielain uusi nimi on laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä. Ratalakiin tehdään eräitä maantielain muutoksiin liittyviä muutoksia. Lait tulevat voimaan 1.8.2018. (LVM hallitussihteeri Eeva Ovaska 0295 342 354)
Tiedote

Tasavallan presidentti hyväksyi alusten aiheuttaman MARPOL 73/78 -yleissopimuksen VI liitteeseen tehdyt muutokset ja vahvisti lain MARPOL-yleissopimuksen VI liitteeseen tehdyistä muutoksista sekä lain merenkulun ympäristönsuojelulain muuttamisesta (HE 42/2018 vp). Alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvän vuoden 1978 pöytäkirjan (SopS 51/1983) VI liitteeseen Kansainvälisen merenkulkujärjestön merellisen ympäristön suojelukomitean Lontoossa 22.4.2016 tehdyllä päätöksellä MEPC.271(69) ja 7.7.2017 tehdyllä päätöksellä MEPC.286(71) hyväksyttyjen muutosten lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut. Merenkulun ympäristönsuojelulakia muutetaan yleissopimuksen liitteisiin tehtyjen muutosten edellyttämällä tavalla. Mainituilla päätöslauselmilla tehdyt muutokset liittyvät lähinnä alusten dieselmoottoreiden typen oksidipäästöjen vähentämiseen. Lakien voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. (LVM hallitussihteeri Eeva Ovaska 0295 342 354)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 13.7.2018 seuraavat kansainväliset asiat:

Kehityspolitiikan neuvonantaja Satu Lassilan valtuuttaminen toimimaan Suomen edustajana Italiassa Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestössä 1.8.2018 lukien. (UM lähetystöneuvos Jyri Järviaho 0295 351 449)

Ylijohtaja Terhi Järvikareen tai hänen estyneenä ollessaan hallitusneuvos Antero Toivaisen valtuuttaminen allekirjoittamaan Pohjoismaiden välillä tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen muuttamisesta tehty pöytäkirja. Pöytäkirja on sovittu allekirjoitettavaksi Helsingissä 29.8.2018. (VM neuvotteleva virkamies Anders Colliander 0295 530 289)

Veroasioissa annettavaa keskinäistä virka-apua koskevan yleissopimuksen (SopS 20 ja 21/1995, muut. 39 ja 40/2011) 28 artiklan 6 kohdan mukaisen ilmoituksen antaminen. (VM neuvotteleva virkamies Anders Colliander 0295 530 289)
Uutinen

NIMITYSASIAT

Tasavallan presidentti päätti 13.7.2018 seuraavat nimitysasiat:

Ulkoministeriöstä käsin kiertävän suurlähettilään, ulkoasiainneuvos Marja Liivalan valtuuttaminen toimimaan myös Uzbekistanissa. (UM lähetystöneuvos Jyri Järviaho 0295 351 449)

Apulaisvaltakunnansyyttäjä Raija Toiviainen valtakunnansyyttäjän virkaan 1.8.2018 lukien. (OM apulaisosastopäällikkö Aarne Kinnunen 0295 150 580)
Tiedote

Majuri Marko Eklundin määrääminen puolustusasiamieheksi Kazakstaniin, Tadzhikistaniin ja Kirgisiaan sekä apulaispuolustusasiamieheksi Venäjälle ja Valko-Venäjälle 1.8.2018 lukien asemapaikkana Moskova. (PLM neuvotteleva virkamies Aila Helenius 0295 140 432)

 
Sivun alkuun