Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Tekoäly muovaa yhteiskuntaa – Sipilä: Suomi voi olla maailman ykkönen

valtioneuvoston viestintäosasto
Julkaisuajankohta 9.2.2017 12.20
Uutinen 58/2017

Suomi haluaa olla tekoälyssä maailman ykkösmaa. Näin linjasi pääministeri Juha Sipilä kun tekoälyn asiantuntijat kokoontuivat Säätytalossa Helsingissä tiistaina 7. helmikuuta. Tekoäly on yksi nopeimmin kasvavista globaaleista teknologioista ja muuttaa esimerkiksi työelämää. Tilaisuudessa puhunut amerikkalaisprofessori Peter Stone muistutti, että tietyissä ammateissa kuten hoitoalalla robotit tuskin koskaan korvaavat ihmiskontaktin tarvetta.

Pääministeri Juha Sipilä peräsi yhteistä kansallista visiota todeten, että tekoälyn hyödyntäminen edellyttää uutta osaamista ja ajattelua, ennakoivia päätöksiä ja pelisääntöjä sekä muutoskykyisiä työmarkkinoita.

- Tekoälyn kehittäminen ja hyödyntäminen on ollut suhteellisen kapeilla harteilla. Nyt lähdemme niitä määrätietoisesti leventämään. Ensimmäinen askel on ymmärryksen lisääminen tekoälyn mahdollisuuksista, pääministeri Sipilä sanoi.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä pitää tärkeänä, että tekoälyn osalta mennään viipymättä eteenpäin. Kyse ei ole Lintilän mielestä hallitusohjelmasta tai strategiasta vaan jatkuvasta pitkäkestoisesta kehittämisestä. - Tekoäly on vakavasti otettava asia. Emme saa jäädä lähtökuoppiin, Lintilä totesi.

Amerikkalaisprofessori: Työpaikat tuskin katoavat nopeasti

Tapahtumassa puhui myös amerikkalaisprofessori Peter Stone, joka johtaa Stanfordin yliopiston tekoälyn 100-vuotistutkimuksen hanketta. Tutkimus pureutuu tekoälyn soveltamiseen mm. liikenteen, terveydenhuollon, koulutuksen ja turvallisuuden sektoreilla.

Stonen mukaan tekoäly tulee korvaamaan ihmisen tekemää työtä, mutta samaan aikaan syntyy uusia työpaikkoja, joiden sisältöä ei tässä vaiheessa edes tiedetä. - On muistettava, että tietyissä ammateissa robotit tuskin voivat korvata ihmiskontaktia ja sosiaalista puolta, esimerkkinä vaikkapa tarjoilijat ja sairaanhoitajat, Stone huomautti.

Vaikutukset työhön ovat tuttuja: vanhoja työtehtäviä katoaa ja uusia syntyy. Käytännössä yhteiskuntaan tulee nopeasti pieniä, eritystehtäviin suunniteltuja tekoälysovelluksia ja ohjelmistorobotteja. Uusien ammattien ennakointi on vaikeaa ja sisältää paljon epävarmuuksia.

Stonen mukaan tekoälyn kehittäminen tarjoaa lyhyellä aikavälillä paljon taloudellisia mahdollisuuksia. Hän pitää liioiteltuna huolta siitä, että robotit korvaisivat kaikki työt yhden sukupolven aikana. - On olemassa kuitenkin riski elintasokuilun kasvamisesta, eli hyödyt eivät ole kaikkien saatavilla, Stone totesi.

Paneeleissa pohdittiin vaikutuksia

Alustusten jälkeen pidetyissä paneeleissa käsiteltiin tekoälyyn liittyvää osaamista, vaikutuksia työhön ja toimeentuloon, etiikkaa ja säätelyä sekä Suomen tavoitteita ja valmiuksia tekoälyn ja sen sovellutusten kehittäjänä ja hyödyntäjänä.

Accenturen tekemän selvityksen mukaan tekoäly vaikuttaisi talouskasvuun muuttamalla ihmisten tekemän työn luonnetta sekä ihmisten ja koneiden välistä suhdetta. Ennakoitu vaikutus perustuu muun muassa siihen, että se vapauttaisi aikaa muuhun toimintaan ja työn sisältöjen uudenlaiseen jakamiseen.

Augmented Leadership -yrityksen toiminnanjohtaja Sari Stenfors muistutti mikrokysymysten tärkeydestä: on mietittävä mitä tehtäviä ihmiset tekevät edelleen ihmisten kanssa, mitä tekoälysovellukset tekevät ihmisten kanssa ja mitä sovellukset tekevät toisten sovellusten kanssa.

Kysymys kansallisesta tekoälystrategista puhutti myös, mutta strategian sijaan esiin nousivat voimakkaammin visio, selkeät toimenpiteet ja myös pääoma. Älykkään robotiikan ja tekoälyn alalla edelläkävijämaita yhdistävät selkeät poliittiset toimenpiteet alan edistämiseksi, onnistunut koordinointi sidosryhmien välillä sekä mahdollisuus investoida tutkimukseen ja kehitykseen.

Mahdollinen eriarvoistuminen huomioitava

Teknologian kehityksessä on kiinnitettävä huomiota myös eriarvoistumiseen, eli kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevatkin on huomioitava. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne muistutti, että tekoälyn pitää hyödyttää niitäkin, jotka eivät ole teknologian edelläkävijöitä. Tekoälyyn liittyy toisaalta myös mahdollisuuksia vähentää eriarvoistumista.

Moni osallistuja katsoi, että työelmän muuttuessa muun muassa perusturvajärjestelmä pitäisi määrittää uudelleen.

Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa painotti, että ihmisarvoisen työn kokemus on jatkossa annettava myös niille, joilla ei ole työpaikkaa. Lisäksi Siilasmaa peräsi ”tekoälyn maanpuolustuskurssia” siitä mitä tekoäly on. - Suomella on tilaisuus omaksua tekoäly tavalla, joka tuo saman aseman kuin PISA-tulokset opetuksessa, Siilasmaa sanoi.

Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen piti tärkeänä tekoälyn huomioimista koulutuksessa, koska teknologian kehitys vaikuttaa nopeasti opetustapoihin. Tekoälyn sovelluksilla voisi Heinosen mukaan esimerkiksi havaita ja auttaa mahdollisia koulupudokkaita nykyistä tehokkaammin.

 
Sivun alkuun