FI SV EN

Tutkimus: kiertotalouden vihreän kasvun mahdollisuudet Suomelle merkittävät

Valtioneuvoston viestintäosasto 23.5.2016 12.14
Tiedote 221/2016

Kiertotalouden taloudelliset hyödyt Suomen kansantaloudelle on todennäköisesti selvästi suuremmat kuin aiemmin on arvioitu: Samalla edistetään ympäristön kannalta kestävää talouskasvua. Tämä selviää tänään julkaistusta Kilpailukykyä ja vihreää kasvua kiertotaloudesta -tutkimushankkeen loppuraportista.

Tutkimushankkeen tavoitteena oli tuottaa kokonaisvaltainen käsitys kiertotalouden mahdollisuuksista ja selvittää keinoja edistää yhteiskunnan siirtymistä kohti kiertotaloutta. Kiertotaloudella tarkoitetaan uudenlaista resurssiviisasta talousmallia, jossa luodaan taloudellista lisäarvoa säilyttämällä materiaalit käytössä mahdollisimman pitkään ja vähennetään ympäristökuormitusta minimoimalla luonnonvarojen hukkaa.

Tutkimushanke esittelee rajatun joukon kiertotaloustoimenpiteitä, joiden perusteella Suomen bruttokansatuote kasvaa 1,7 miljardia euroa ja luo Suomeen 5000 uutta työpaikkaa, kun taas kansantaloutemme aiheuttamat kasvihuonepäästöt (- 2,6 %) ja raaka-aineiden kulutus (- 0,9 %) vähenevät vuoteen 2030 mennessä.

Kiertotalouden myönteisten vaikutusten potentiaali on Suomelle arvioita selvästi suurempi. Uuden tiedon ja aikaisempien selvitysten valossa kiertotalouden voidaan arvioida tuottavan noin bruttokansantuotteelle kasvua noin 3 miljardin euron edestä vuoteen 2030 mennessä. Kotimaan kasvihuonekaasupäästöjä on mahdollisuus vähentää useilla prosenteilla, jos muovia kierrätetään tehokkaasti ja biokaasupotentiaali otetaan käyttöön liikenteessä.

Tulokset osoittavat, että kiertotalous on yksi merkittävä ratkaisu siirryttäessä kohti vihreää kasvua.

”Kiertotalouden rinnalle tarvitaan kuitenkin kestävämpää kulutusta ja tuotantoa tukevia puhtaita ratkaisuja, jotta muun muassa ilmastonmuutoksen hillinnän tavoitteeseen pystytään vastamaan. Kiertotaloudessa suurimmat ympäristöhyödyt saavutetaan kun materiaalikiertoja korvataan puhtaammilla ja energiatehokkaimmilla kierroilla. Esimerkiksi bensiiniä voidaan korvata biojätteestä valmistetulla biokaasulla. Metsäteollisuutemme uudet tuotteet voivat näytellä merkittävää roolia kiertotaloudessa”, kertoo tutkimushankkeen johtaja, professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta.

Kiertotalous vaikuttaa kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla

Kiertotalouden näkökulmasta avainasemassa ovat tuotesuunnittelu sekä tutkimus- ja innovaatiotoiminta. Niitä tarvitaan yhteiskunnan kaikilla tasoilla: niin sosiaalisilla, teknologisilla kuin kaupallisilla. Tutkijat näkevät, että kiertotalouteen siirtymisessä on viime kädessä kyse arvomaailman muutoksesta koko yhteiskunnassa.

Kiertotalouden odotusten lunastaminen edellyttää muutoksia niin tuotantoon, tuotteisiin, palveluihin, yksityiseen ja julkiseen kulutukseen kuin jätehuoltoon. Nykyiset materiaalitehokkuuden edistämiseen pyrkivät politiikkatoimet kohdentuvat ennen kaikkea jätepolitiikkaan, kun taas kiertotalouden periaatteiden mukaisesti materiaaleja tulisi hyödyntää jätteettömästi. Materiaalin päätymistä jätteeksi voidaan estää säännöllisellä ylläpidolla, korjaamalla, jakamalla sekä edistämällä uudelleenkäyttöä ja -valmistusta.

”Uusiomateriaalin käyttö pitäisi tehdä neitseelliseen raaka-aineen käyttöä kannattavammaksi ja tähän liittyvät verotukselliset vaihtoehdot on selvitettävä huolella”, Jyri Seppälä kommentoi.

Lisäksi hankkeen loppuraportissa esitetään, että kiertotalouteen perustuvien liiketoimintamallien asemaan markkinoilla on vaikutettava myös infrastruktuurin rakentamisen sekä julkisten hankintojen kautta.

Kiertotalous Suomessa – toimintaympäristö, ohjauskeino ja mallinnetut vaikutukset vuoteen 2030 -raportti on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2015 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Tutkimuksen toteuttivat Suomen ympäristökeskus, VTT ja Oulun yliopisto.

Hankkeen loppuraportti

Policy Brief -artikkeli

Lisätietoja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta tietokayttoon.fi

Lisätietoja: projektin johtaja, professori Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus p. 040 740 1708, jyri.seppala(at)ymparisto.fi, johtava asiantuntija Juha Honkatukia, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy p. 040 304 5561, juha.honkatukia(at)vtt.fi sekä ympäristöneuvos Jarmo Muurman, ympäristöministeriö, p. 0295 250 259, jarmo.muurman(at)ym.fi