FI SV EN

Pääministeri Juha Sipilä
Uuden hallituksen tervehdyskäynti Tasavallan Presidentin luona 29.5.2015

Valtioneuvoston viestintäosasto 29.5.2015 11.44
Puhe

(Muutosvarauksin)

Herra Tasavallan Presidentti
Ärade Republikens President

Eduskunnan voimasuhteet muuttuivat oleellisesti huhtikuussa pidetyissä vaaleissa. Keskusta nousi eduskunnan suurimmaksi ryhmäksi, ja hallitusneuvotteluja ryhdyttiin käymään suurimman ryhmän johdolla. Vaalitulos määräsi näiltä osin hallitusratkaisun suunnan jo valtiolliseksi käytännöksi vakiintuneella tavalla.

Heti neuvottelujen alkuvaiheessa vaihtoehtojen joukosta sulkeutui pois sellainen pohjaratkaisu, jossa edellisen hallituksen kaksi suurinta puoluetta olisivat olleet mukana. Lopulta päädyttiin yhteistyöhön eduskunnan kolmen suurimman ryhmän kesken. Uudella hallituksella on siis vahva valtuutus äänestäjiltä.

Nyt syntynyt hallitusratkaisu on sikäli historiallinen, että Perussuomalaiset osallistuvat nyt ensimmäistä kertaa hallitusvastuuseen.

Löysimme kolmen puolueen kesken varsin nopeasti yhteisen näkemyksen siitä, mitä Suomi nyt tarvitsee.

Herra Tasavallan Presidentti,

Hallitusneuvottelujen henki voidaan tiivistää sanoihin, jotka on kirjattu Mannerheimintien varrella sijaitsevan presidentti J. K. Paasikiven patsaan jalustaan: "Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen.” Otimme hallitusohjelman lähtökohdaksi Suomen talouden tosiasiat omien toiveidemme sijasta. Kaikki puolueet ovat aiemmin kukin vuorollaan syyllistyneet siihen, että hallitusohjelmia on rakennettu pikemminkin toiveiden kuin tosiasioiden pohjalle.

Suomi on ajautunut näivettymisen kierteeseen. Työttömyys on korkealla ja talouden kasvu on hiipunut. Vienti ei vedä, koska kilpailukykymme on rapautunut 10-15 prosenttia suhteessa keskeisiin kilpailijamaihimme. Olemme menettäneet ketteryytemme liiallisella sääntelyllä ja hallinnoinnilla.

Hallitusneuvottelujen prosessia voi verrata sillan rakentamiseen. Halusimme rakentaa sillan, jota pitkin kulkemalla pääsemme edessä olevien vaikeuksien yli ehjänä kansakuntana. Tavoitteemme on, että vuonna 2025 Suomi on uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa jokainen voi kokea olevansa tärkeä ja yhteiskunnassa vallitsee keskinäinen luottamus.

Teimme ensin perusteellisen pohjatutkimuksen luomalla yhteisen tilannekuvan.  Sen jälkeen päätimme talouden peruspilareista, joiden varaan ohjelma rakentuu. Nuo pilarit piti lyödä syvälle, jotta silta kestää. Siksi päätimme yhteensä neljän miljardin euron julkisen talouden säästöistä tämän vaalikauden aikana. Lisäksi päätimme mittavista rakenteellisista uudistuksista yhteensä kymmenen miljardin euron mittaisen kestävyysvajeen umpeenkuromiseksi. Toteutamme eläkeuudistuksen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen, uudistamme kuntien toimintatapoja sekä tehtäviä. Puramme turhaa sääntelyä ja byrokratiaa. Kannustamme työntekoa ja yrittämistä.

Yksin emme kuitenkaan urakasta selviä. Hallitus kutsuu kaikkia eturyhmiä ja kansalaisia mukaan yhteiskuntasopimukseen, joka korjaa Suomen kilpailukykyä. Näin voisimme välttää kaikkein kipeimmät leikkaukset ja päästä verotuksen keventämisen kautta jälleen kasvun tielle.

Tosiasiat on tunnustettava siinäkin, että nyt päätetyt julkisen talouden säästöt tekevät kipeää monille väestöryhmille, vaikka yritimmekin toteuttaa ne niin oikeudenmukaisesti kuin mahdollista. Sekin on tosiasia, että leikkaukset eivät kohdistu yhtä kipeästi turvatussa työssä oleviin kansalaisiin. Vetoan, että me hyväosaiset kansalaiset osallistuisimme talkoisiin kohtuuden viesteillä ja tekemällä vähän enemmän työtä hyvinvointimme puolesta. 

Tunnustamme tosiasiat myös ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, joihin nuo kunnioitetun edeltäjänne J. K. Paasikiven sanat aikanaan viittasivat. Erityisesti Ukrainan kriisin seurauksena Euroopan ja Itämeren alueen turvallisuustilanne on heikentynyt. Vastaamme tähän kehitykseen harjoittamalla aktiivista ulkopolitiikkaa, vahvistamalla maamme puolustuskykyä ja sisäistä turvallisuutta sekä tiivistämällä kansainvälistä turvallisuus- ja puolustuspoliittista yhteistyötä. Euroopan unioni on meille myös tärkeä turvallisuusyhteisö.

Perustuslain mukaan ”Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.” Nykyisessä kansainvälisessä tilanteessa on entistäkin tärkeämpää, että perustuslain tarkoittama yhteistyö toimii saumattomasti. Uusi hallitus on siihen sitoutunut. Sitoudumme myös lujittamaan kansallista yksimielisyyttä ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruslinjauksista.

Arvoisa Tasavallan Presidentti
Ärade Republikens President

På den tillträdande regeringens vägnar tackar jag Er för Er hälsning och det stöd Ni utlovat. Jag ber Er ta emot regeringens hälsning och försäkran om dess högaktning.

Nyt työnsä aloittavan hallituksen puolesta kiitän Teitä tervehdyksestänne ja lupaamastanne tuesta. Vastaanottakaa hallituksen tervehdys ja kunnioituksen vakuutus.

Juha Sipilä