FI SV EN

Uudet alueelliset palvelumallit turvaavat sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden

Sosiaali- ja terveysministeriöValtioneuvoston viestintäosasto 2.12.2016 12.09
Tiedote 527/2016

Kaupungistuminen jatkuu ja sosiaali- ja terveyspalvelut todennäköisesti keskittyvät yhä enemmän kasvukeskuksiin. Jotta alueelliset erot eivät kärjisty, palveluratkaisut pitää räätälöidä alueellisesti. Pienempien taajamien palveluja voi turvata uusilla palvelutavoilla ja alueiden yhteistyöllä. Sairaaloiden keskittäminen lisää tuottavuutta ja säästää kustannuksia.

Näin arvioidaan selvityksessä, jonka ovat toteuttaneet Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Suomen ympäristökeskus sekä Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy. Selvityksessä, joka toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2015 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa, on arvioitu väestöennusteen perusteella tulevia palvelutarpeita, palveluiden sijoittumista sekä alueiden taloustilannetta vuoteen 2030.

”Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamista ei voi ratkaista samalla tavalla eri alueilla. Alueiden lähtökohdat ja tulevaisuuden näkymät on ensin tunnistettava”, toteaa hallintoylilääkäri Eeva Reissell THL:stä. 

Monikeskusmalli kestävin ratkaisu

Kestävin ratkaisu on kehittää palvelujen saatavuutta niin sanotun monikeskusmallin perusteella. Se tarkoittaa toisaalta palvelujen keskittämistä väestökeskuksiin, mutta samaan aikaan turvataan maaseutukeskusten keskeiset palvelut. Ratkaisulla on mahdollista lieventää alueellisten erojen kärjistymistä.

Selvityksessä todetaan, että varsinkin kiireetöntä hoitoa ja erityistason palveluita kannattaa keskittää. Jos päivystävä sairaala on kaukana, palvelutasoa voi parantaa ensihoidon hyvällä saavutettavuudella.  Erikoistutkija Antti Rehunen ympäristökeskuksesta toteaa, että terveysasemat ovat merkittäviä lähipalveluja ja tärkeitä ikääntyvälle väestölle.

”Terveysasemia kannattaa sijoittaa keskustoihin, taajamakeskuksiin ja joukkoliikenteen solmukohtiin, jolloin ne ovat saavutettavissa myös ilman autoa. Osa terveysasemista voi tarjota kevyempää palvelua kuten neuvontaa, mittausta, näytteenottoa ja sosiaalipalveluita. Osa palveluista voidaan tuoda myös ihmisten kotiin sekä tarjota digitaalisina palveluina. Aiempaa suurempi osa palveluista voidaan tarjota asiakkaille muualla kuin terveydenhuollon toimipisteissä,” Rehunen arvioi.

Sairaaloiden sijoittuminen vaikuttaa aluetalouteen

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisen tavat vaikuttavat alue- ja yhdyskuntarakenteeseen. Aluetaloudellinen tarkastelu osoittaa, että sairaaloiden toimintojen keskittäminen hidastaa menojen kasvua ja lisää tuottavuutta. ”Sairaalapalveluja keskitetään kaikkialla teollistuneissa maissa. Pyrkimyksenä on liittää ne tiiviimmin kokonaisuudeksi sovitettuun palveluverkkoon.” kertoo Reissell.

Samalla kuitenkin matkakustannukset kasvavat ja työpaikkojen sijoittumisessa tapahtuu merkittäviä muutoksia. ”Ilman laajan päivystyksen sairaalaa jäävissä maakunnissa ammattilaiset hakeutuvat töihin muualle, mikä heikentää alueen työllisyyttä, yksityistä kulutusta ja vetovoimaa. Vastaavasti laajan päivystyksen sairaalakaupungeissa vetovoima kasvaa monipuolisten uramahdollisuuksien ja hyvän palvelutason myötä”, ennakoi johtava erikoistutkija Juha Honkatukia VTT:ltä.

Ikääntyneiden asumisratkaisuilla suuri taloudellinen merkitys

Väestön ikääntyessä laitoshoidon ja asumispalvelujen kustannukset voivat jopa kaksinkertaistua tulevina vuosikymmeninä. Alueiden välillä on kuitenkin paljon eroja laitoshoidon määrissä.

”Kustannusten kasvu voitaisiin puolittaa, jos asumispalvelut mitoitettaisiin koko maassa samoin kuin tehokkaimmin toimivissa maakunnassa.  Jos aiempaa suurempi osa ikääntyneistä pystyy asumaan kotona parantuneen toimintakyvyn, kotihoidon ja muiden palvelujen turvin, on mahdollista saavuttaa satojen miljoonien eurojen säästö vuodessa,” arvioivat Juha Honkatukia ja Antti Rehunen.

Antti Rehunen, Eeva Reissell, Juha Honkatukia, Maija Tiitu & Markku Pekurinen: Sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeen, käytön ja tuottamisen alueelliset muutokset ja tulevaisuuden vaihtoehdot -selvitys

Lisätietoja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta tietokayttoon.fi

Lisätietoja

Erikoistutkija Antti Rehunen, SYKE, p. 0295 251 550

Hallintoylilääkäri Eeva Reissell, THL, p. 0295 524 7655

Johtava erikoistutkija Juha Honkatukia, VTT Oy, p. 040 304 5561