Valtioneuvoston yleisistunto 10.11.2016

Valtioneuvoston viestintäosasto 10.11.2016 14.08
Tiedote 488/2016

Luettelossa ovat valtioneuvoston julkiset päätökset ja ratkaisuehdotukset tasavallan presidentille.

HALLITUKSEN ESITYKSET

Valtioneuvosto antoi 10.11.2016 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Hallituksen esitys (HE 233/2016 vp) eduskunnalle laiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annettua lakia. Esityksessä ehdotetaan lain soveltamisalaa muutettavaksi siten, että laki koskisi myös valtion kehitysyhtiöiden suorassa omistuksessa olevia yhtiöitä. Esitykseen sisältyy eduskunnan suostumusta ja valtioneuvoston toimivaltaa koskevan päätöksenteon tarkentaminen. Jatkossa eduskunnan suostumusta edellytettäisiin myös omistus- tai yritysjärjestelyssä, jonka toteuttamisen seurauksena valtion osuus kaikkien osakkeiden tuottamasta äänivallasta yhtiössä laskee yhteen kolmasosaan tai sitä pienemmäksi. Valtioneuvoston toimivaltaan kuuluisivat myös valtion kehitysyhtiön suorassa omistuksessa olevia yhtiöitä koskevat osakkeiden luovutukset ja hankinnat sekä kehitysyhtiöiden tekemät oman pääoman ehtoiset sijoitukset. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2017. (VNK hallitusneuvos Ilpo Nuutinen 0295 160 145)

Hallituksen esitys (HE 234/2016 vp) eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain 193 §:n ja 197 §:n 2 momentin muuttamisesta. Helsingin hallinto-oikeuteen keskitettyjen kansainvälistä suojelua koskevien valitusasioiden käsittely ehdotetaan hajautettavaksi Helsingin hallinto-oikeuden lisäksi Itä-Suomen, Pohjois-Suomen ja Turun hallinto-oikeuteen. Kansainvälistä suojelua koskevat valitukset ovat ruuhkaantuneet huolimatta siitä, että Helsingin hallinto-oikeuteen on palkattu lisäresursseja. Helsingin hallinto-oikeuden henkilöstön määrää ei ole mahdollista lisätä selvästi nykyistä enempää. Kun valitukset hajautetaan useaan hallinto-oikeuteen ja näihin tuomioistuimiin ohjataan tarvittavat henkilöresurssit (muiden tuomioistuinten toimintamenomomentti 25.10.03), keskimääräisen käsittelyajan odotetaan pysyvän noin kuudessa kuukaudessa, mikä olisi puolet siitä kuin arvio asioiden keskimääräisestä käsittelyajasta ilman hajautusta. Valitusten käsittelyaika vaikuttaa turvapaikanhakijoiden majoituksesta aiheutuviin kustannuksiin. Vastaanottokeskusten toteutuneen vuorokausihinnan perusteella 6 000 kansainvälistä suojelua hakeneen majoittaminen vuodeksi maksaa noin 140 miljoonaa euroa. Mikäli hallinto-oikeuden keskimääräinen käsittelyaika kansainvälistä suojelua koskevissa asioissa on kuusi kuukautta, 6 000 turvapaikanhakijan majoittamisesta aiheutuva kustannus olisi vastaanottokeskusten toteutuneen vuorokausihinnan perusteella noin 70 miljoonaa euroa. Laskennallinen säästö turvapaikanhakijan majoituskuluista voi siten olla kymmeniä miljoonia euroja. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2017 tai kuitenkin mahdollisimman pian alkuvuodesta 2017. (OM lainsäädäntöneuvos Arja Manner 0295 150 450)
Tiedote

Hallituksen esitys (HE 235/2016 vp) eduskunnalle tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi Sri Lankan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Esityksessä ehdotetaan hyväksyttäväksi Sri Lankan kanssa 6.10. 2016 tehty verosopimus, jolla kumotaan Sri Lankan kanssa vuonna 1982 tehty verosopimus. Sopimuksen tarkoituksena on maiden välisen kansainvälisen kaksinkertaisen tuloverotuksen poistaminen. Sopimus puolittaa osingosta kannettavan lähdeveron verokannan, laajentaa kummankin sopimusvaltion verotusoikeutta toiseen sopimusvaltioon maksettavien eläkkeiden osalta, parantaa mahdollisuuksia puuttua sopimusetujen saamiseen tähtäävään verosuunnitteluun ja parantaa tietojenvaihdon edellytyksiä. Sopimus perustuu suurelta osin Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) laatimalle malliverosopimukselle. (VM neuvotteleva virkamies Anders Colliander 0295 530 289)

Hallituksen esitys (HE 236/2016 vp) eduskunnalle laiksi talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta sekä julkisen talouden monivuotisia kehyksiä koskevista vaatimuksista annetun lain 3 ja 7 §:n muuttamisesta. Esityksen tavoitteena on muuttaa ns. finanssipoliittista lakia kahdella tavalla. Muutoksilla varmistettaisiin talousunionin vahvistamista koskevan sopimuksen asianmukainen täytäntöönpano. Muutokset ovat tarpeen sopimuksen täytäntöönpanoon liittyvien komission kannanottojen vuoksi. Lain 3 §:n korjausmekanismia koskevan säännöksen 2 momentista poistettaisiin valtioneuvoston harkintavalta selonteon antamiseen. Selonteon antaminen olisi jatkossa aina valtioneuvoston velvollisuus, jos neuvosto toteaisi merkittävän poikkeaman keskipitkän aikavälin rakenteellista rahoitusasemaa koskevasta tavoitteesta tai siihen johtavasta sopeuttamisurasta ja antaisi suosituksen tarvittaviksi toimiksi. Muutos on tarpeen, jotta automaattinen korjausmekanismi käynnistyisi sopimuksen edellyttämällä tavalla oikea-aikaisesti. Lain 7 §:n 2 momenttia muutettaisiin siten, että valtioneuvostolla olisi jatkossa velvollisuus antaa julkinen kannanotto, jos Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan finanssipoliittista lakia ei olisi noudatettu ja jos valtioneuvosto ei yhtyisi tähän johtopäätökseen. Muutos on tarpeen sopimukseen sisältyvän noudata tai selitä -periaatteen toteuttamiseksi. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. (VM neuvotteleva virkamies Anna Hyvärinen 0295 530 405)

Hallituksen esitys (HE 237/2016 vp) eduskunnalle ennakonkannon ja eräiden muiden verotusmenettelyjen uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi verotusmenettelystä annettua lakia, veronlisäyksestä ja viivekorosta annettua lakia, veronkantolakia, ennakkoperintälakia, rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annettua lakia, eräiden asuntojen vuokraustoimintaa harjoittavien osakeyhtiöiden veronhuojennuksesta annettua lakia, korkotulon lähdeverosta annettua lakia, perintö- ja lahjaverolakia, tonnistoverolakia, verontilityslakia, rakennusverolakia ja Verohallinnosta annettua lakia. Lisäksi ehdotetaan tehtäväksi teknisluonteisia muutoksia eräisiin muihin lakeihin. Ennakonkannossa maksettavan veron määräämistä ja muuttamista koskevat menettelyt ja määräajat yhdenmukaistettaisiin. Nykymuotoisesta ennakon täydennysmaksusta luovuttaisiin. Verohallinto voisi määrätä, muuttaa ja poistaa ennakoita verovelvollisen aloitteesta verotuksen päättymiseen saakka. Verohallinnon aloitteesta ennakoita voitaisiin määrätä ja korottaa verovuoden päättymistä seuraavan toisen kuukauden loppuun saakka sekä alentaa ja poistaa verotuksen päättymiseen saakka. Ennakot luettaisiin verotuksessa hyväksi sen mukaisena kuin ne on määrätty. Yhteisön ja yhteisetuuden olisi pääsääntöisesti tehtävä ennakkoa koskeva vaatimus ja annettava tuloveroilmoitus sähköisesti. Myös tilinumero tulisi ilmoittaa jatkossa sähköisesti. Tuloverotuksessa laskettavia korkoja koskevat säännökset yhdenmukaistettaisiin. Ennakkoperinnän ja lopullisen verotuksen vastaavuuden parantamiseksi jäännösverolle laskettaisiin korkoa verovuoden päättymistä seuraavan toisen kuukauden alusta (huojennettu viivästyskorko). Huojennettua viivästyskorkoa laskettaisiin verovuoden päättymistä seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä tai tämän jälkeen erääntyvälle ennakolle, jäännösverolle ja verotuksen muutoksen johdosta maksettavalle verolle. Korko olisi samansuuruinen kaikille verovelvollisryhmille. Myös veronpalautukselle laskettaisiin korkoa samasta ajankohdasta. Yhteisöjen jäännösverolle ja veronpalautukselle laskettaisiin korkoa verovuosikohtaisesti myös silloin, kun verovuosi koostuu kahdesta tai useammasta tilikaudesta. Veronkantolakiin ehdotetaan tehtäväksi pääosin teknisiä muutoksia. Uutta kantomenettelyä koskevat säännökset laajenisivat koskemaan tuloveroa, ennakkoperintälain ja sairausvakuutuslain nojalla määrättyä ennakkoa tai muuta määrää sekä tonnistoveroa samoin kuin perintöveroa, lahjaveroa ja tulonsaajalle määrättävää lähdeveroa siltä osin kuin niitä ei ole sovellettu näihin veroihin. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.11.2017. Tilinumeron sähköistä ilmoittamista koskevat säännökset tulisivat kuitenkin voimaan mahdollisimman pian. Lakeja sovellettaisiin pääsääntöisesti ensimmäisen kerran yhteisöjen ja yhteisetuuksien verovuoden 2017 verotuksessa ja luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesien verovuoden 2018 verotuksessa. (VM ylitarkastaja Henna Ritari 0295 530 591)
Tiedote

Hallituksen esitys (HE 238/2016 vp) eduskunnalle laeiksi yleisistä kirjastoista ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki yleisistä kirjastoista, joka korvaisi nykyisen kirjastolain. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaisi yleisiä kirjastoja koskevasta valtakunnallisesta kirjastopolitiikasta ja sen kehittämisestä. Kunnan tehtävänä olisi yleisen kirjaston toiminnan järjestäminen. Yleinen kirjasto olisi edelleen perus- ja lähipalvelu. Yleisellä kirjastolla voisi laissa säädettyjen tehtävien lisäksi olla valtakunnallinen kehittämistehtävä, alueellinen kehittämistehtävä ja erityinen tehtävä. Valtakunnallisella ja alueellisella kehittämistehtävällä korvattaisiin nykyinen organisaatiomalliin perustuva keskus- ja maakuntakirjastojärjestelmä. Keskus- ja maakuntakirjastotoiminta ei sinänsä lakkaisi, vaan se määriteltäisiin uudelleen palvelutehtävästä käsin. Laissa säädettäisiin yleisen kirjaston käyttäjän velvollisuuksista sekä lainauskiellosta ja kirjaston käyttökiellosta. Käyttösääntöjä koskeva säännös uudistettaisiin. Yleisen kirjaston henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia uudistettaisiin siten, että asiantuntijatehtävissä toimivalta edellytettäisiin pääsääntöisesti soveltuvaa korkeakoulututkintoa. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2017. (OKM hallitusneuvos Merja Leinonen 0295 330 191)
Tiedote

Hallituksen esitys (HE 239/2016 vp) eduskunnalle kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä sekä laeiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta sekä kalastuslain muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Suomen ja Norjan välillä 30.9.2016 allekirjoitetun sopimuksen kalastuksesta Tenojoen vesistössä. Uusi sopimus korvaisi maiden välillä vuonna 1989 tehdyn kalastussopimuksen. Sopimus luo puitteet Tenojoen vesistön lohikantojen kestävän kalastuksen säätelylle sekä keinot niiden elvyttämiseksi kutukantatavoitteet täyttävälle tasolle. Lohikantojen hoito ja säätely pohjautuvat Pohjois-Atlantin lohen kansainvälisen suojelujärjestön suosituksiin ja varovaisuusperiaatteen soveltamiseen, jonka johdosta ne ovat sopusoinnussa Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden kanssa. Sopimus velvoittaa valtioita laatimaan yhteisen lohikantojen hoitosuunnitelman sekä tiivistää yhteistyötä lohikantojen tilan seurannassa, tutkimuksessa ja kalatautien torjunnassa. Sopimuksen olennaisena osana on määräajoin uusittava kalastussääntö, joka sisältää määräyksiä muun muassa kalastusluvista, sallituista pyydyksistä, kalastusajoista, veneiden rekisteröinnistä sekä ennalta sovituista toimenpiteistä kalastuksen vähentämiseksi lohikantojen kehityksen poiketessa olennaisesti niiden hoitotavoitteista. Sopimus mahdollistaa tarvittaessa nopeat muutokset vaelluskalojen hoidossa.  Esitykseen sisältyy lakiehdotus sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta sekä ehdotus laiksi kalastuslain muuttamisesta. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana samaan aikaan kuin sopimus tulee voimaan. Tavoitteena on, että sopimus tulee voimaan ennen vuoden 2017 kalastuskauden alkua. (MMM neuvotteleva virkamies Tapio Hakaste 0295 162 152)
Tiedote

Hallituksen esitys (HE 240/2016 vp) eduskunnalle laiksi Liikenneturvasta annetun lain muuttamisesta ja laiksi tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien tutkinnasta. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Liikenneturvasta annettua lakia siten, että lakiin tehdään 1.1.2017 voimaan tulevan liikenneturvallisuusmaksusta annetun lain edellyttämät Liikenneturvan rahoitus- ja ohjausmallia koskevat muutokset. Lisäksi laissa otettaisiin huomioon perustuslaista aiheutuvat lakitekniset muutostarpeet. Esitys ei rahoitus- ja ohjausmallia lukuun ottamatta vaikuta Liikenneturvan toiminnan järjestämiseen ja ylläpitämiseen. Lisäksi esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki tie- ja maastoliikenteen onnettomuustutkinnasta, johon sisällytettäisiin liikenneturvallisuusmaksulaista johtuvien rahoitus- ja ohjausmallia koskevien muutosten lisäksi perustuslain edellyttämät lakitekniset muutokset. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2017. (LVM yli-insinööri Marcus Merin 0295 342 374)

Hallituksen esitys (HE 241/2016 vp) eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta. Maankäyttö- ja rakennuslakiin ehdotetaan lisättäväksi tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (2001/42/EY, SEA -direktiivi) ja valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arvioinnista tehtyyn yleissopimukseen liittyvän pöytäkirjan (SopS 69/2010, ECE:n SEA -pöytäkirja) edellyttämät säännökset toisen valtion kanssa käytävästä ilmoitus- ja neuvottelumenettelystä. Ympäristöministeriön tai valtioneuvoston asetuksella säädettävän valtion muun vastuuviranomaisen olisi huolehdittava kyseisestä ilmoitus- ja neuvottelumenettelystä, jos Suomen alueelle laadittavan kaavan toteuttamisesta todennäköisesti aiheutuu merkittäviä ympäristövaikutuksia toisen valtion alueelle. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2017. (YM hallitusneuvos Jyrki Hurmeranta 0295 250 091)

Hallituksen esitys (HE 242/2016 vp) eduskunnalle laiksi vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan muutettavan lakia vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä. Lailla täydennettäisiin yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista annetun direktiivin saattamista osaksi Suomen lainsäädäntöä. Ehdotuksen mukaan lakiin lisättäisiin merenhoidon ympäristötavoitteen ja meriympäristön hyvän tilan määritelmät. Lisäksi ehdotetaan, että lain sanamuotoja täydennettäisiin ja täsmennettäisiin meriympäristön tilan alustavan arvioinnin ja hyvän tilan määrittämisen, merenhoidon suunnittelun ympäristötavoitteiden sekä merenhoitoa koskevan kansainvälisen yhteistyön osalta. Muutosten taustalla on Euroopan komission 7.9.2015 Suomelle osoittama meristrategiadirektiivin täytäntöönpanoon liittyvä tiedustelu. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. (YM hallitussihteeri Sara Viljanen 0295 250 315)

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 10.11.2016 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus esitutkinnasta, pakkokeinoista ja salaisesta tiedonhankinnasta annetun valtioneuvoston asetuksen 1 luvun 3 §:n muuttamisesta. Asetukseen lisätään avustajadirektiivissä 2013/48/EU edellytetyt säännökset avustajan käytöstä luopumisen kirjaamisesta. Asetusta täydennetään myös asianomistajalle tehtävien ilmoitusten kirjaamisen osalta. Asetus tulee voimaan 27.11.2016. (OM lainsäädäntöneuvos Kirsi M. Pulkkinen 0295 150 438)

Valtioneuvoston asetus avioliittoasetuksen 16 ja 16 a §:n muuttamisesta. Asetuksella nostetaan virka-ajan ulkopuolella toimitettavasta siviilivihkimisestä ja parisuhteen rekisteröinnistä perittävä maksu 200 eurosta 250 euroon ja virka-aikana, virkapaikan ulkopuolella toimitettavasta siviilivihkimisestä ja parisuhteen rekisteröinnistä perittävä maksu 120 eurosta 150 euroon. Lisäksi avioliittoasetuksesta poistetaan vihittäviltä perittävän matkakustannusten korvauksen yläraja 100 euroa. Korvausten yläraja koskee nyt tapauksia, joissa vihkiminen toimitetaan jommankumman kihlakumppanin kotikunnassa. Asetus tulee voimaan 1.1.2017. (OM hallitussihteeri Satu-Maaria Natunen 0295 150 456)

Valtioneuvoston asetus poliisista annetun valtioneuvoston asetuksen 10 §:n muuttamisesta. Poliisihallinnossa on käynnissä materiaalihanke, jossa kilpailutetaan muun muassa poliisin ampuma-aseita sekä huolto- ja ylläpitopalveluja. Poliisista annetun valtioneuvoston asetuksen 10 §:n 2 momentin konepistoolia koskeva kaliiperiedellytys rajaa kilpailutuksen ulkopuolelle osan sellaisista konepistooleista, jotka ominaisuuksiltaan vastaavat poliisin erityistehtäviin liittyviä tarpeita. Tästä syystä kaliiperia koskeva tekninen määritelmä poistetaan säännöksistä. Lisäksi poliisin voimankäyttövälineenä kannettavien ampuma-aseiden määritelmiä yksinkertaistetaan. Asetus tulee voimaan 1.1.2017. (SM ylitarkastaja Jarkko Nieminen 0295 488 599)

Valtioneuvoston asetus aluevalvonnasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Asetuksen 3 §:n säännöstä, joka koskee toistuvaan maahantuloon oikeuttavaa yhden vuoden mittaista lupaa (ns. vuosilupa) muutetaan. Vuosilupamenettelyn piiriin kuuluvat nykyisten Euroopan talousalueeseen kuuluvien valtioiden lisäksi myös Schengen-säännöstöä soveltavat valtiot. Toistuvaan maahantuloon oikeuttavan luvan myöntäminen laajennetaan koskemaan valtionilma-alusten lisäksi myös sotilaita, sotilasajoneuvoja sekä valtionaluksia. Vuosilupa voidaan myöntää muuhunkin toimintaan kuin henkilö- ja huoltokuljetuksia varten. Asetuksesta johtuvat rajoitukset luvan myöntämiselle aseistamattomalle ja ilman tiedustelun erikoisvarustusta olevalle valtionilma-alukselle poistetaan. Asetuksen mukaan vuosilupia voidaan myöntää samankaltaisen harkinnan perusteella, kuin kertalupia. Lisäksi 3 §:ää muutetaan siten, että määräaikainen lupa myönnetään kalenterivuodeksi kerrallaan nykyisen yhden vuoden pituisen määräajan sijaan. Lisäksi muutetaan asetuksen 19, 22 ja 24 §:n sanamuotoja. Asetus tulee voimaan 1.1.2017. (PLM hallitussihteeri Teija Pellikainen 0295 140 606)
Tiedote

Valtioneuvoston asetus valtion rahoituksen perusteena käytettävistä lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen, taiteen perusopetuksen ja kansalaisopistojen keskimääräisistä yksikköhinnoista vuonna 2017. Keskimääräiset yksikköhinnat perustuvat vuoden 2014 toteutuneisiin käyttökustannuksiin ja niiden laskennassa on otettu rahoituslain mukaisesti huomioon kustannustason arvioitu muutos, valtionosuustehtävien laajuuden ja laadun arvioitu muutos sekä vuosittain tehtävä valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus. Keskimääräisten yksikköhintojen laskennassa on otettu huomioon eduskunnalle 6.10.2016 annettu hallituksen esitys laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta (HE 177/2016 vp). Opetuksen ja koulutuksen järjestäjien yksikköhinnat alenevat arvioidun negatiivisen kustannustason 0,7 prosentin muutoksen vuoksi. Kustannustason arvioon vaikuttavat kilpailukykysopimuksesta aiheutuvat sosiaalivakuutusmaksujen ja sosiaaliturvamaksujen tason muutokset sekä rahoitusvastuun siirto työnantajalta työntekijälle. Aleneminen otetaan huomioon muuttamalla rahoituslaissa säädetyt keskimääräisten yksikköhintojen vähimmäismäärät vastaamaan alentunutta kustannustasoa. Keskimääräisten yksikköhintojen perusteella opetus- ja kulttuuriministeriö määrää kunkin koulutusmuodon rahoituksen perusteena käytettävät yksikköhinnat. Asetus tulee voimaan 1.1.2017. (OKM hallitusneuvos Merja Leinonen 0295 330 191)
Tiedote

Valtioneuvoston asetus eläinyksiköistä eräissä maatalouden tuissa annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Kuttujen määritelmä muutetaan EU:n kokonaan rahoittamia tukimuotoja vastaavaksi sekä munivien kanojen osalta eläinten hyvinvointikorvauksessa näiden määritelmään ei enää sisälly mahdollisuutta poikastuotantoon. Asetus tulee voimaan 16.11.2016. Sitä sovelletaan kuitenkin vasta tukivuodesta 2017 alkaen määräytyviin maatalouden tukiin. (MMM vanhempi hallitussihteeri Juha Vanhatalo 0295 162 347)

Valtioneuvoston asetus ilmailulta rajoitetuista alueista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Asetukseen tehdään tekniset korjaukset johtuen asetusmuutoksen 901/2016 valmistelussa sattuneesta virheestä. Muutoksilla ei ole sisällöllisiä vaikutuksia. Asetus tulee voimaan 11.11.2016. (LVM ylitarkastaja Eeva Ovaska 0295 342 354)

Valtioneuvoston asetus työntekijän eläkelain täytäntöönpanosta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Asetuksesta poistetaan tarpeettomana säännökset eläkehakemuslomakkeen vahvistamisesta ja päätöksen antamisesta automaattisessa tietojenkäsittelyssä. Asetukseen lisätään säännökset työuraeläkkeen lääkärinlausunnon kaavan vahvistamisesta ja päätöksen allekirjoittamisesta koneellisesti. Lisäksi asetukseen tehdään eräitä teknisluonteisia korjauksia. Asetus tulee voimaan 1.1.2017. (STM hallitussihteeri Inka Hassinen 0295 163 187)

Valtioneuvoston asetus yrittäjän eläkelain täytäntöönpanosta annetun valtioneuvoston asetuksen 1 ja 2 §:n muuttamisesta. Asetuksesta poistetaan tarpeettomana säännökset eläkehakemuslomakkeen vahvistamisesta ja päätöksen antamisesta automaattisessa tietojenkäsittelyssä. Asetukseen lisätään säännökset työuraeläkkeen lääkärinlausunnon kaavan vahvistamisesta ja päätöksen allekirjoittamisesta koneellisesti. Asetus tulee voimaan 1.1.2017. (STM hallitussihteeri Inka Hassinen 0295 163 187)

Valtioneuvoston asetus maatalousyrittäjän eläkelain täytäntöönpanosta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Asetuksesta poistetaan tarpeettomana säännökset eläkehakemuslomakkeen vahvistamisesta ja päätöksen antamisesta automaattisessa tietojenkäsittelyssä. Asetukseen lisätään säännökset työuraeläkkeen lääkärinlausunnon kaavan vahvistamisesta ja päätöksen allekirjoittamisesta koneellisesti. Lisäksi asetuksen tehdään viittauskorjaus. Asetus tulee voimaan 1.1.2017. (STM hallitussihteeri Inka Hassinen 0295 163 187)

Valtioneuvoston asetus Eläketurvakeskuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Asetuksen säännöstä kokouskutsun toimittamisesta muutetaan siten, että kutsua ei tarvitse toimittaa kirjatulla kirjeellä tai muutoin todisteellisesti. Kokouskutsu on jatkossa toimitettava kirjeellä tai sähköisellä viestillä. Lisäksi asetuksen terminologiaa päivitetään vastaamaan nykytilaa. Asetus tulee voimaan 1.1.2017. (STM hallitussihteeri Inka Hassinen 0295 163 187)

Valtioneuvoston asetus toimivaltaisesta eläkelaitoksesta. Asetukseen kootaan nykyisin kahdessa eri asetuksessa olevat lakia tarkentavat säännökset toimivaltaisen eläkelaitoksen määräytymisestä ja tehtävistä. Lisäksi asetukseen tehdään eräitä vuoden 2017 alussa voimaan tulevaan eläkeuudistukseen liittyviä muutoksia. Asetuksella kumotaan valtioneuvoston asetus toimivaltaisesta eläkelaitoksesta (505/2011). Asetus tulee voimaan 1.1.2017. (STM hallitussihteeri Inka Hassinen 0295 163 187)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelun edistämiseen myönnettävien avustusten yleisistä ehdoista annetun valtioneuvoston päätöksen kumoamisesta. Päätöksessä säädetään muun muassa ympäristönsuojeluavustuksin tuettavista hankkeista, hakemusmenettelystä, avustuspäätöksen tekemisestä, avustusten enimmäismääristä, maksatuksesta, avustuksen käytön valvonnasta, takaisinperinnästä ja viivästyskorosta. Muutos selkeyttää ympäristönsuojeluhankkeita ja valtionavustuksia koskevaa sääntelyä. Päätöksessä tarkoitettuja avustuksia ei ole myönnetty yli kymmeneen vuoteen eikä valtion talousarviossa ole osoitettu siihen tarkoitettua määrärahaa. Asetus tulee voimaan 1.12.2016. (YM hallitusneuvos Oili Rahnasto 0295 250 244)

Valtioneuvoston asetus PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä, valtioneuvoston asetus sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen 3 muuttamisesta ja valtioneuvoston asetus kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen 36 §:n muuttamisesta. Uudessa PCB:tä koskevassa asetuksessa säädetään PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta, PCB-laitteistojen tunnistamisesta ja niistä ilmoittamisesta sekä PCB-jätteiden käsittelystä. Asetuksella yksinkertaistetaan PCB-laitteistojen ja -jätteiden nykyistä sääntelyä kumoamalla vanhentuneet ja poistamalla päällekkäiset säännökset. Säilytettävät säännökset ovat tarpeen polykloorattujen bifenyylien ja terfenyylien (PCB/PCT) käsittelystä annetun direktiivin täytäntöönpanemiseksi. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta ja kaatopaikoista annetuissa valtioneuvoston asetuksissa olevat viittaukset kumottaviin PCB-säädöksiin muutetaan viittauksiksi uuteen PCB:tä koskevaan asetukseen. Asetukset tulevat voimaan 1.1.2017. (YM ympäristöneuvos Klaus Pfister 0295 250 226)

Valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Asetukseen lisätään uusi 2a luku, jossa säädetään tarkemmin muun muassa pohjavesialueiden rajojen määrittämisestä ja luokittelusta. Lakitasoiset säännökset sisältyvät vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annettuun lakiin (1299/2004). Asetuksella tarkennetaan erityisesti pohjavesialueen rajan sekä muodostumisalueen rajan määrittämisestä laissa annettuja säännöksiä. Lisäksi tarkennetaan E-luokkaan määrittelyä sekä missä tapauksissa E-merkintää käytetään 1- ja 2-luokan alueiden lisämääreenä. Asetuksella annetaan myös tarkentavia säännöksiä selvityksistä ja pohjavesialueiden valmistelussa esitettävistä tiedoista sekä ympäristönsuojelun tietojärjestelmään merkittävistä tiedoista. Asetus tulee voimaan 17.11.2016. (YM neuvotteleva virkamies Juhani Gustafsson 0295 250 338)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki 10.11.2016 seuraavat päätökset:

Päätös vahvistaa valtioneuvoston jäsenten vuosilomaan rinnastettavat vapaat seuraavasti: pääministeri Sipilä 2.-5.1.2017, ministeri Soini 23.12.2016-5.1.2017, ministeri Risikko 22.12.2016-5.1.2017, ministeri Vehviläinen 27.-30.12.2016, ministeri Rehula 27.12.2016-5.1.2017, ministeri Orpo 27.12.2016-5.1.2017, ministeri Grahn-Laasonen 23.12.2016-5.1.2017, ministeri Tiilikainen 23.12.2016-9.1.2017, ministeri Rehn 16.-18.11.2016, ministeri Niinistö 27.-28.12.2016 ja 2.-13.1.2017, ministeri Lindström 27.-28.12. ja 30.12.2016, ministeri Berner 27.12.2016-4.1.2017, ministeri Mykkänen 27.-28.12. ja 30.12.2016 sekä 2.-4.1.2017 ja ministeri Mattila 27.12.2016-5.1.2017. (VNK hallitusneuvos Arno Liukko 0295 160 175)

Päätös merkitä eduskunnan kirjelmä eduskunnan pankkivaltuuston kertomuksen 2015 johdosta pöytäkirjaan. (VM finanssineuvos Pauli Kariniemi 0295 530 210)

Päätös vapauttaa lainsäädäntöneuvos Marianne Malmgrén keskusverolautakunnan jäsenen tehtävästä ja määrätä hänen tilalleen finanssineuvos Jari Salokoski sekä määrätä lautakunnan jäseneksi ja varapuheenjohtajaksi Jari Salokosken tilalle johtava veroasiantuntija Mika Jokinen sekä vapauttaa ylitarkastaja Soili Sinisalo lautakunnan varajäsenen tehtävästä ja määrätä hänen tilalleen erityisasiantuntija Elina Pykönen 10.11.2016 lukien lautakunnan 31.12.2019 päättyväksi toimikaudeksi. (VM ylitarkastaja Henna Ritari 0295 530 591)

Päätös asettaa ilmatilan hallinnan neuvottelukunta toimikaudelle 1.12.2016-30.11.2019. Kokoonpano: puheenjohtaja: yksikön johtaja Ari-Pekka Manninen liikenne- ja viestintäministeriö; varapuheenjohtaja: liikenneneuvos Jari Gröhn liikenne- ja viestintäministeriö; jäsenet: ylitarkastaja Eeva Ovaska liikenne- ja viestintäministeriö, yksikön johtaja Heikki Välivehmas puolustusministeriö, vanhempi osastoesiupseeri Iiro Penttilä puolustusministeriö, ilmailujohtaja Pekka Henttu Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, johtava asiantuntija Kari Siekkinen Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, erityisasiantuntija Kai Väisänen Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, johtaja Jussi Kaurola Ilmatieteen laitos, ryhmäpäällikkö Kari Österberg Ilmatieteen laitos, riskienhallintajohtaja Juha-Pekka Pystynen Finavia Oyj, liiketoimintajohtaja Raine Luojus Finavia Oyj, everstiluutnantti Tommi Keränen Pääesikunta, majuri Petri Landkammer Pääesikunta, ilmatilanhallintajohtaja, everstiluutnantti Henrik Elo Ilmavoimien esikunta, ilmatilanhallintaryhmän johtaja, majuri Oskari Suurpalo Ilmavoimien esikunta, päällikkö, insinöörieversti Kimmo Nortaja Sotilasilmailun viranomaisyksikkö ja lentotoimintapäällikkö, everstiluutnantti Markku Suomela Sotilasilmailun viranomaisyksikkö. (LVM liikenneneuvos Jari Gröhn 0295 342 501)
Tiedote

Päätös myöntää Digita Oy:lle toimilupa verkkopalvelun tarjoamiseen digitaalisen maanpäällisen joukkoviestintäverkon UHF -alueen kanavanippuihin B, C ja D toimilupakaudelle 17.5.2017-10.1.2027. Toimiluvan tavoitteena on edistää laadukkaiden ja monipuolisten sisältöjen tarjontaa kattavasti ja edullisesti koko maassa. Digita Oy on ainoa toimilupaa hakenut yritys. Koska yhtiö täyttää toimiluvan myöntämiselle säädetyt yleiset edellytykset, valtioneuvosto myöntää Digita Oy:lle toimiluvan tietyin perustein ja ehdoin. (LVM viestintäneuvos Kaisa Laitinen 0295 342 608)

Päätös vahvistaa Suomen Teollisuussijoitus Oy:n osakkeiden merkitsemiseen käytettyjen varojen käyttökohteen muutos. Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle on valtion vuoden 2009 lisätalousarviossa myönnetty lisäystä 100 000 000 euroa Vakautusrahoitus-ohjelman toimeenpanoon. Tarkoitusta varten työ- ja elinkeinoministeriö merkitsi Suomen Teollisuussijoitus Oy:n osakkeita 100 000 000 eurolla vuonna 2009. Vakautusrahoitusohjelma ajoittui vuosille 2009-2012. Valtioneuvosto vahvisti 17.1.2013 istunnossaan, että ko. vakautusrahoitusohjelmasta jäljellä olevasta yhteensä 40 000 000 euron osuudesta 20 000 000 euroa kohdennetaan sijoituksina kasvupotentiaalia omaaviin kohteisiin meriteollisuuden verkostoyrityksissä sekä biotalous- ja cleantech-aloilla. Ohjelman varojen loppuosa eli 20 000 000 euroa jäi vakautusohjelman mahdollisia jatkosijoituksia varten. Päättyneen Vakautusrahoitus -ohjelman jatkosijoituksiin tarkoitettuja varoja on kuitenkin jäänyt käyttämättä 16 200 000 euroa. Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle vuonna 2009 toteutetun osakeannin käyttökohdetta muutetaan siten, että Vakautusrahoitusohjelmasta käyttämättä jäänyt osuus 16 200 000 euroa, kohdennetaan käynnissä oleviin Uudistuva teollisuus- ja Kansainväliset kanssasijoittajat -sijoitusohjelmiin. Ohjelmien puitteissa Suomen Teollisuussijoitus Oy tekee sijoituksia suomalaisiin merkittävää kasvupotentiaalia omaaviin yrityksiin. Sijoitusten erityisinä painopistealueina ovat biotalous, cleantech (puhtaat ratkaisut), terveysteknologia sekä digi/ICT-ala, mikä tukee osaltaan pääministeri Sipilän strategisen hallitusohjelman kärkihankkeiden toimeenpanoa. (TEM neuvotteleva virkamies Tiina Ingman 0295 063 656)

Päätös suostumuksesta Suomen talousvyöhykkeen taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävään tutkimustoimintaan. Ehdollisen suostumuksen perusteella Cinia Cloud Oy saa suorittaa merenpohjan tutkimuksia Suomen talousvyöhykkeellä hakemuksessa kuvatulla tavalla. Suostumus on voimassa 10.11.2016-31.5.2017. Päätös on täytäntöön pantavissa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, ellei valitusviranomainen toisin määrää. Ehdollinen suostumus annetaan sillä edellytyksellä, että hakija tai tämän sijaan tullut seuraaja täyttää tietyt ehdot. Luvan saajan on noudatettava toimissaan muun muassa yleistä varovaisuusperiaatetta vahinkojen ehkäisemiseksi ja minimoimiseksi sekä pyrittävä löytämään sellainen teknisesti ja ympäristöllisesti tarkoituksenmukainen reittivaihtoehto, että mahdollinen myöhempi Suomen talousvyöhykkeen taloudellinen hyödyntäminen tai meritieteellinen tutkimus mahdollisimman vähäisessä määrin vaikeutuu. (TEM hallitussihteeri Johanna Ylitepsa 0295 064 207)

Päätös myöntää lääketieteen tohtori ja työterveyshuollon erikoislääkäri Aarne Laakkoselle ero tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan lääkärijäsenen henkilökohtaisen varajäsenen tehtävästä 10.11.2016 lukien. (STM hallitussihteeri Tiina Muinonen 0295 163 185)

Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle 10.11.2016 seuraavat Euroopan unionin säädösehdotuksia koskevat valtioneuvoston kirjelmät:

Valtioneuvoston kirjelmä (U 58/2016 vp) eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan kestävän kehityksen rahastosta (EKKR) ja siihen liittyvän kestävän kehityksen takuun ja takuurahaston perustamisesta (EKKR-asetus). Asetuksella perustettaisiin kestävän kehityksen rahasto, jonka tarkoituksena on tukea avustuksilla, takuilla ja muilla rahoitusvälineillä investointeja Afrikassa ja naapuruusmaissa. EKKR tukee Agenda 2030:n kestävän kehityksen tavoitteita liittyen kasvuun, työpaikkojen luomiseen ja yritysten tukemiseen vastaamalla siten maastamuuton taustasyihin ja tukemalla palautettujen siirtolaisten uudelleen integroitumista lähtömaihinsa. EKKR:n tarkoituksena olisi mobilisoida yhdessä sekarahoitukseen liittyvien aktiviteettien kanssa vähintään 44 miljardia euroa vuoteen 2020 mennessä. (UM lähetystöneuvos Sari Lehtiranta 0295 352 139)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 59/2016 vp) eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kaksikäyttötuotteiden vientiä, siirtoa, välitystä, teknistä apua ja kauttakulkua koskevan unionin valvontajärjestelmän perustamisesta (kaksikäyttötuoteasetus). Ehdotukseen sisältyy muutoksia keskeisiin vientivalvonnan käsitteisiin ja termien määritelmiin, lisäyksiä Euroopan unionin yleislupiin, valvontaluetteloon kuulumattomien tuotteiden valvontaan, unionin sisäkaupan valvontaan sekä erityisesti EU:n oman vientivalvontajärjestelyistä riippumattoman valvontaluettelon käyttöönotto. Komissio ehdottaa myös välityksen ja kauttakulun valvonnan sekä delegointisäädösten ja raportointivelvoitteiden laajentamista, lupien voimassaoloaikojen yhtenäistämistä sekä muutamia muita merkitykseltään vähäisempiä muutoksia. Ehdotuksella on tarkoitus korvata unionin nykyinen kaksikäyttötuotteiden vientivalvontajärjestelmä, joka on annettu neuvoston asetuksella (EY) 428/2009. (UM kaupallinen neuvos Heikki Yrjölä 0295 351 141)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 60/2016 vp) eduskunnalle komission ehdotuksesta neuvoston asetuksen vuosia 2014-2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 muuttamisesta; ehdotuksesta talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen muuttamisesta sekä ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotosta annetun päätöksen (EU) 2015/435 muuttamisesta. Komissio antoi 14.9.2016 tiedonannon monivuotisen rahoituskehyksen toiminnasta sekä siihen liittyvät lainsäädäntöehdotukset rahoituskehyksen joustavuuden lisäämiseksi. Komission keskeisimmät muutosehdotukset rahoituskehysasetukseen ovat joustovälineen ja hätäapuvarauksen koon kaksinkertaistaminen, maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavaran ja maksumäärärahojen kokonaisliikkumavaran rajoitusten poistaminen sekä uuden erityisvälineen, Euroopan unionin kriisivaraus, luominen. Komissio esittää myös tarvittavia muutoksia toimielinten väliseen sopimukseen uuden erityisvälineen käyttöönottomenettelystä. Lisäksi komissio esittää ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotosta annetun päätöksen muutoksena, että erityisrahoitusvälineisiin liittyvät maksut ylittävät monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät. (VM erityisasiantuntija Vesa Kulmala 0295 530 548)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 10.11.2016 seuraavat nimitysasiat:

Alivaltiosihteeri Matti Anttonen sekä lähetystöneuvos Stefan Lindström ulkoasiainneuvoksen virkoihin 1.1.2017 lukien. (UM lähetystöneuvos Jyri Järviaho 0295 351 449)

VALTIONEUVOSTON RATKAISUEHDOTUKSET TASAVALLAN PRESIDENTILLE       

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Valtioneuvosto esitti, että tasavallan presidentti vahvistaisi seuraavat lait:

Laki rikoslain 34 a luvun muuttamisesta, laki pakkokeinolain 10 luvun muuttamisesta ja laki poliisilain 5 luvun muuttamisesta (HE 93/2016 vp). Matkustaminen terrorismirikoksen tekemistä varten säädetään rangaistavaksi. Myös matkustamisrikoksen yritys on rangaistava. Terrorismin rahoittamista koskevaa rangaistussäännöstä täydennetään niin, että matkustamisrikoksen rahoittaminen rangaistaan terrorismin rahoittamisena. Lisäksi tarvittavat täydennykset tehdään pakkokeinolain salaisia pakkokeinoja ja poliisilain salaisia tiedonhankintakeinoja koskeviin säännöksiin koskien keinojen käyttämistä matkustamisrikoksen estämisessä, paljastamisessa ja selvittämisessä. Lait tulevat voimaan 1.12.2016. (OM lainsäädäntöneuvos Janne Kanerva 0295 150 176)
Tiedote

Laki turvallisuusselvityslain muuttamisesta ja laki kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annetun lain 20 a §:n muuttamisesta (HE 122/2016 vp). Turvallisuusselvityslakia muutetaan niin, että suojelupoliisista tulee sisäministeriön hallinnonalalla ainoa toimivaltainen viranomainen turvallisuusselvitysten laatimisessa. Lisäksi lakia muutetaan niin, että poikkeus turvallisuusselvityksen maksullisuudesta ei enää koske sisäministeriön hallinnonalan viranomaisen tai oppilaitoksen hakemusta. Lakiin tehdään myös joitain teknisiä tarkistuksia. Myös kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annettuun lakiin tehdään muutoksenhakua koskeva teknisluonteinen muutos. Lait tulevat voimaan 1.1.2017. (SM johtava asiantuntija Johanna Puiro 0295 488 584)

Laki kulttuuriesineiden maastaviennin rajoittamisesta, laki varastetuista tai laittomasti maastaviedyistä kulttuuriesineistä tehdyn Unidroit´n yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä ja yleissopimuksen soveltamisesta annetun lain 8 ja 9 §:n muuttamisesta ja laki Kansallisgalleriasta annetun lain 18 §:n muuttamisesta (HE 112/2016 vp). Säädetään uusi kulttuuriesineiden maastaviennin rajoittamista koskeva laki, jolla kumotaan nykyinen vastaava laki. Laissa määriteltyjä kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluvia esineitä ei saa viedä maasta ilman maastavientilupaa. Laissa on säännökset maastavientiluvan hakemisesta, lupaharkinnasta, lupaviranomaisista ja valvonnasta. Lisäksi muutetaan varastetuista tai laittomasti maastaviedyistä kulttuuriesineistä tehdyn Unidroit´n yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä ja yleissopimuksen soveltamisesta annettua lakia siten, että jatkossa keskusviranomaisena toimii oikeusministeriön asemesta opetus- ja kulttuuriministeriö. Kansallisgalleriasta annettuun lakiin tehdään teknisluontoinen muutos. Lait tulevat voimaan 1.1.2017. (OKM hallitusneuvos Merja Leinonen 0295 330 191)

Laki valtion taiteilija-apurahoista annetun lain muuttamisesta (HE 95/2016 vp). Valtion taiteilija-apurahoista annettua lakia muutetaan siten, että apurahakauden keskeyttämisestä säädetään laissa. Lakiin tehdään myös eräitä täsmennyksiä. Laki tulee voimaan 1.1.2017. (OKM vanhempi hallitussihteeri Rami Sampalahti 0295 330 190)

Laki maatiloille vuosina 2016 ja 2017 myönnettävistä valtiontakauksista, laki maatalouden rakennetuista annetun lain 25 §:n muuttamisesta ja laki maaseutuelinkeinojen rahoituslain muuttamisesta annetun lain voimaapanosta annetun lain muuttamisesta (HE 180/2016 vp). Lailla säädetään maatiloille vuosina 2016 ja 2017 myönnettävistä valtiontakauksista. Takaus voidaan myöntää lainalle, jonka luotonantaja myöntää maatalousyrittäjälle maatalouden tuotantotoiminnan maksuvalmiuden parantamiseksi. Lisäksi maatalouden rakennetuista annetun lain ja maaseutuelinkeinojen rahoituslain mukaisten lainojen ehtoja muutetaan siten, että lainojen lyhennysten maksuhelpotusvuosien määrää lisätään kolmella vuodella yhteensä kahdeksaan vuoteen. Lakien tarkoituksena on helpottaa maatalouden toimintaympäristön muutoksista aiheutuneita tilapäisiä taloudellisia vaikeuksia maatiloilla. Laeilla toteutetaan maatilojen rahoitusjärjestelyjä valmistelevan työryhmän väliraportin ehdotukset. Lait tulevat voimaan 16.11.2016. (MMM vanhempi hallitussihteeri Mika Saari 0295 162 134)

Laki laivavarustelain muuttamisesta (HE 127/2016 vp). Laivavarusteeseen kohdistuvia ja varusteen tietojen säilyttämiseen liittyviä vaatimuksia sekä uusia ruorimerkkiä koskevia säännöksiä täsmennetään. Laki sisältää myös laajennuksia valvontaviranomaisen tiedonsaantioikeuteen ja velvollisuuteen toimittaa tietoja Euroopan komissiolle sekä Liikenteen turvallisuusviraston todistuksenantovelvollisuuteen.Velvollisuus korjata viallisia, puutteellisia tai vaarallisia laivavarusteita ulotetaan laivavarusteen tuojaan ja jakelijaan. Ilmoitetun laitoksen nimeämisedellytyksiin sekä laitoksen tehtäviin tehdään muutoksia. Liikenteen tuvallisuusvirasto nimeää jatkossa ilmoitetut laitokset liikenne- ja viestintäministeriön sijaan. Lait tulevat voimaan 14.11.2016. (LVM neuvotteleva virkamies Jenni Rantio 0295 342 003)

Laki ajoneuvoliikennerekisteristä annetun lain muuttamisesta, laki henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa annetun lain 28 §:n muuttamisesta ja laki henkilötietojen käsittelystä Tullissa annetun lain 17 §:n muuttamisesta (HE 129/2016 vp). Ajoneuvoliikennerekisteristä annettua lakia muutetaan. Lailla tehostetaan ajoneuvojen sähköisiä rekisteröintimenettelyitä ja sähköisen tiedon hyödyntämistä. Ajoneuvoliikennerekisteriin saa jatkossa tallentaa rekisteri-ilmoituksen tekijän valtuuttamaa henkilöä koskevia tietoja. Ajoneuvoliikennerekisterin pitäjällä on ajokorttia ja muita kuljettajilta vaadittavia lupia myöntäessään oikeus saada poliisilta hakijan passivalokuva ja nimikirjoitusnäyte hakijan suostumuksella. Liikenteen turvallisuusvirasto saa tallettaa ajoneuvoliikennerekisteriin tiedot erikoiskuljetusten liikenteenohjaajista. Ajoneuvoliikennerekisteriin ei saa enää hakea erillistä kieltoa henkilötietojen luovuttamiseen, vaan väestötietojärjestelmään tehty turvakielto päivittyy rekisteriin automaattisesti. Lisäksi muutetaan henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa annettua lakia ja henkilötietojen käsittelystä Tullissa annettua lakia siten, että Liikenteen turvallisuusvirasto saa Rajavartiolaitokselta ja Tullilta opetusluvan, taksinkuljettajan ajoluvan ja liikenneopettajaluvan myöntämiseen sekä autokoululupiin liittyvää soveltuvuusharkintaa varten tarvittavat rikostiedot. Lait tulevat voimaan 1.1.2017. (LVM neuvotteleva virkamies Kaisa Männistö 0295 342 918)

Laki meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain muuttamisesta ja laki merimieseläkelain 4 §:n muuttamisesta (HE 145/2016 vp). Meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annettua lakia muutetaan siten, että tukiohjelma laajennetaan koskemaan merenmittausaluksia. Muutoksen tarkoituksena on parantaa suomalaisten merenmittausalusten kilpailukykyä Euroopan komission hyväksyttyä vastaavia tukiohjelman laajennuksia eräiden kilpailijamaiden, kuten Ruotsin, osalta. Lakiin tehdään lisäksi muutokset, jotka ovat tarpeen eräiden verolainsäädäntöön tehtyjen muutosten huomioon ottamiseksi. Lisäksi merimieseläkelakia muutetaan siten, että lain soveltamisalaan lisätään merenmittausaluksissa työskentelevät työntekijät. Lait tulevat voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana, sen jälkeen kun Euroopan komissio on hyväksynyt tukiohjelman muutoksen. Niitä sovelletaan kuitenkin jo 1.1.2017 alkaen. (LVM neuvotteleva virkamies Tanja Müller 0295 342 071)

Laki terveydensuojelulain muuttamisesta (HE 124/2016 vp). Lain valvontasuunnitelmia ja valvontaohjelmia koskevia säännöksiä kevennetään poistamalla niiden suunnitteluun ja sisältöön liittyviä pakollisia vaatimuksia. Lain ilmoitusmenettelystä poistetaan kunnallisen viranomaisen velvollisuus tehdä päätös ilmoituksen johdosta. Lisäksi terveydensuojelulain ilmoitusmenettelyä täsmennetään vastaamaan muuta ympäristöterveydenhuollon lainsäädäntöä. Talousveden laatua ja valvontaa koskevia säännöksiä muutetaan juomavesidirektiiviin tehtyjen muutosten täytäntöönpanemiseksi. Lisäksi säännöksiä kevennetään poistamalla vaatimus kunnan viranomaisen hyväksynnästä pieniltä talousvettä toimittavilta laitoksilta siirtämällä ne ilmoitusmenettelyn piiriin. Laki tulee voimaan 1.1.2017. (STM hallitusneuvos Ismo Tuominen 0295 163 341)
Tiedote

Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta (HE 199/2016 vp). Lakia sovelletaan työnantajan sairausvakuutusmaksuun, joka perustuu vuonna 2017 ja sen jälkeen maksettavaan palkkaan. Kaikkien työnantajien sairausvakuutusmaksu alenee 0,94 prosenttiyksikköä vuonna 2017. Seuraavana vuonna työnantajien sairausvakuutusmaksu alenee 1,00 prosenttiyksikköä. Vuonna 2019 alennus on 1,04 prosenttiyksikköä ja 0,58 prosenttiyksikköä vuodesta 2020. Vastaavasti valtion rahoitusosuutta sairausvakuutuksen menoista korotetaan. Kilpailukykysopimuksella työnantajien maksurasitusta siirretään palkansaajille, mutta samalla palkansaajien verotusta kevennetään. Veronkevennyksiä ei voida kohdentaa palkansaajille, jotka eivät maksa tuloistaan valtion- tai kunnallisveroa. Tämän vuoksi pienituloisten eli vain pientä palkkatuloa saavien päivärahamaksua kevennetään ja näin hyvitetään kilpailukykysopimuksen mukaisista sosiaalivakuutusmaksujen korotuksista aiheutuvaa nettotulojen laskua. Kevennys toteutetaan siten, että alle 14 000 euroa vuodessa ansaitsevalta ei peritä päivärahamaksua. Arvioiden mukaan näin kompensoidaan kilpailukykysopimuksesta aiheutuvan alle 14 000 euroa vuodessa ansaitsevien maksurasituksen nousu. Tästä aiheutuva rahoitusvaje rahoitetaan korottamalla valtion rahoitusosuutta sairausvakuutuksen menoista. Lakia sovelletaan sairausvakuutuksen päivärahamaksuun, joka perustuu vuonna 2017 ja sen jälkeen maksettavaan palkkaan. Laki tulee voimaan 1.12.2016. (STM neuvotteleva virkamies Pekka Humalto 0295 163 193)
Tiedote

Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta, laki maatalousyrittäjien työterveyshuollon eräiden kustannusten korvaamisesta valtion varoista annetun lain 1 ja 2 §:n muuttamisesta (HE 171/2016 vp). Sairausvakuutuslakia muutetaan siten, että yrittäjän ostaessa työterveyshuoltopalvelut yksityiseltä palvelujen tuottajalta tai terveyskeskukselta, joka järjestää palvelut ostopalveluna yksityiseltä palvelujen tuottajalta, Kansaneläkelaitos voi maksaa sairausvakuutuslain mukaisen yrittäjän työterveyshuollon korvauksen yrittäjän suostumuksella suoraan yksityiselle palvelujen tuottajalle sen tekemän tilityksen perusteella. Myös maatalousyrittäjän työterveyshuollon eräiden kustannusten korvaamisesta valtion varoista annettua lakia muutetaan siten, että Kansaneläkelaitos voi maksaa maatalousyrittäjän työterveyshuoltoon liittyvän tilakäynnin tai työpaikkaselvityksen kustannuksen valtion korvauksen osuuden maatalousyrittäjän suostumuksella suoraan yksityiselle palvelujen tuottajalle. Valtion osuutena korvataan enintään 40 prosenttia yrittäjäkohtaisesta enimmäismäärästä. Sairausvakuutuslakia muutetaan lisäksi siten, että Kansaneläkelaitoksella on mahdollista luovuttaa teknisen käyttöyhteyden avulla matkojen yhdistelypalvelua koskevan sopimuksen perusteella matkojen yhdistelyä suorittavalle ne tiedot, jotka sillä on jo nykyisin oikeus luovuttaa muutoin kuin teknisellä käyttöyhteydellä. Lait tulevat voimaan 1.1.2018. (STM hallitussihteeri Anu Kangasjärvi 0295 163 224)

Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamisesta ja laki tasa-arvovaltuutetusta annetun lain 2 §:n muuttamisesta (HE 98/2016 vp). Tasa-arvolaissa säädettyihin tasa-arvovaltuutetun toimivaltuuksiin lisätään mahdollisuus ryhtyä toimenpiteisiin sovinnon aikaansaamiseksi osapuolten välillä tasa-arvolaissa tarkoitettua syrjintää koskevissa asioissa. Sovinnon osapuolet yhdessä tai tasa-arvovaltuutettu osapuolten suostumuksella voivat hakea yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalta sovinnon vahvistamista. Lautakunta voi vahvistaa saavutetun sovinnon. Hyvitys syrjinnästä koskee jatkossa myös perusopetuslaissa tarkoitettuja opetuksen järjestäjiä ja kouluja. Tasa-arvovaltuutetusta annetussa laissa säädettyihin tasa-arvovaltuutetun tehtäviin lisätään sovinnon edistämistä koskeva tehtävä. Lait tulevat voimaan 15.11.2016. (STM hallitussihteeri Terhi Tulkki 0295 163 229)
Tiedote

Laki työntekijän eläkelain muuttamisesta, laki julkisten alojen eläkelain muuttamisesta, laki työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 9 b ja 9 e §:n muuttamisesta, laki yrittäjän eläkelain 81 §:n muuttamisesta, laki maatalousyrittäjän eläkelain 82 §:n muuttamisesta ja laki merimieseläkelain 93 §:n muuttamisesta (HE 130/2016 vp). Työntekijän eläkelakia muutetaan siten, että työntekijän työeläkevakuutusmaksua nostetaan ja vastaavasti työnantajien työeläkevakuutusmaksua lasketaan yhteensä 1,2 prosenttiyksikköä. Työntekijän työeläkevakuutusmaksua nostetaan 0,2 prosenttiyksikköä vuosina 2017 ja 2018 sekä 0,4 prosenttiyksikköä vuosina 2019 ja 2020. Työntekijän työeläkevakuutusmaksun 1,2 prosenttiyksikön korotusta ei lisätä työttömyysvakuutusrahaston maksun perusteena oleviin työ- ja ansiotuloihin. Lisäksi työeläkevakuutusyhtiöistä annettua lakia muutetaan siten, että työeläkevakuutusyhtiön hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenistä kolmannes valitaan palkansaajia ja kuudennes työnantajia edustavien keskusjärjestöjen ehdotuksesta. Samalla tehdään muutamia teknisluonteisia tarkistuksia työeläkelakeihin. Muutokset liittyvät työmarkkinoiden keskusjärjestöjen tekemässä kilpailukykysopimuksessa sovittuun kokonaisuuteen. Lait tulevat voimaan 1.1.2017. (STM ylimatemaatikko Mikko Kuusela 0295 163 182)
Tiedote

Tasavallan presidentti ratifioisi Pariisin sopimuksen ja vahvistaisi lain Pariisin sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 200/2016 vp). Pariisin sopimus on Yhdistyneiden kansakuntien ilmastopuitesopimuksen alainen. Sopimuksella osapuolet sitoutuvat tekemään lisääntyviä toimia päästöjen vähentämiseksi, ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi ja sopimuksen tavoitteiden toimeenpanon edistämiseksi. Osapuolet sitoutuvat saavuttamaan itse määrittelemänsä päästövähennystavoitteet sekä laativat tarvittavat politiikkatoimet tavoitteiden saavuttamiseksi. Pariisin sopimus on tarkoitettu olemaan voimassa toistaiseksi. Pariisin sopimus koskee vuoden 2020 jälkeistä aikaa. Pariisin sopimuksen kansainvälinen voimaantulo edellyttää, että sopimukseen on sitoutunut vähintään 55 osapuolta, joiden yhteenlaskettu osuus maailmanlaajuisista kasvihuonekaasujen päästöistä on vähintään 55 prosenttia. Sopimuksen voimaantulokynnys täyttyi 5.10.2016 ja Pariisin sopimus tulee voimaan 4.11.2016. Sopimuksen muiden määräysten voimaansaattamisesta ja lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. (YM neuvotteleva virkamies Tuija Talsi 0295 250 285)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Valtioneuvosto esitti, että tasavallan presidentti päättäisi seuraavat kansainväliset asiat:

Puolustusministeriön ylijohtaja Raimo Jyväsjärven valtuuttaminen allekirjoittamaan laadunvarmistuspalveluista tehty liite vastavuoroisista puolustustarvikehankinnoista Suomen ja Yhdysvaltojen hallitusten välillä tehtyyn pöytäkirjaan ja liitteen hyväksyminen. (PLM hallitussihteeri Tuomas Venho 0295 140 414)

Tasavallan presidentti hyväksyisi Suomen puolesta valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevaan vuoden 1979 yleissopimukseen liittyvän raskasmetalleja koskevan vuoden 1998 pöytäkirjan muutokset. (YM hallitussihteeri Charlotta von Troil 0295 250 364)

Tasavallan presidentti hyväksyisi Suomen puolesta valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevaan vuoden 1979 yleissopimukseen liittyvän pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskevan vuoden 1998 pöytäkirjan muutokset ja vahvistaisi vuoden 2005 Suomen osalta pöytäkirjan III liitteessä tarkoitetuksi vertailuvuodeksi. (YM hallitussihteeri Charlotta von Troil 0295 250 364)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto esitti, että tasavallan presidentti päättäisi seuraavat nimitysasiat:

Ulkoasiainneuvos Matti Anttonen Tukholmassa olevan suurlähetystön päällikön tehtävään 1.1.2017 lukien sekä ulkoasiainneuvos Stefan Lindström Los Angelesissa olevan pääkonsulaatin päällikön tehtävään 1.1.2017 lukien. (UM lähetystöneuvos Jyri Järviaho 0295 351 449)

Ateenan suurlähetystön päällikön, ulkoasiainneuvos Pauli Mäkelän edustuston päällikön tehtävän päättyminen 31.12.2016. (UM lähetystöneuvos Jyri Järviaho 0295 351 449)

Ulkoasiainministeriöstä käsin kiertävän suurlähettilään, ulkoasiainneuvos Seija Toron valtuutus toimia myös Malissa. (UM lähetystöneuvos Jyri Järviaho 0295 351 449)

Addis Abebassa olevan suurlähetystön päällikön, suurlähettiläs Helena Airaksisen valtuuttaminen toimimaan Suomen edustajana Intergovernmental Authority on Development (IGAD) –järjestössä. (UM lähetystöneuvos Jyri Järviaho 0295 351 449)

Hovioikeudenneuvos Kari Matti Lahdenperä Turun hovioikeuden hovioikeudenneuvoksen virkaan 1.1.2017 lukien, määräaikainen hallinto-oikeustuomari, ympäristölakimies Ritva Mirjami Schiestl Itä-Suomen hallinto-oikeuden hallinto-oikeustuomarin virkaan 1.1.2017 lukien, käräjätuomari Ilkka Kalevi Ylönen Oulun käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan 1.1.2017 lukien ja käräjätuomari Matti Juhani Himanen Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan 1.12.2016 lukien. Määräaikainen hovioikeudenneuvos, viskaali Virpi Hillevi Vuorinen Turun hovioikeuden ensiksi täytettävään hovioikeudenneuvoksen virkaan 1.1.2017 lukien ja määräaikainen hovioikeudenneuvos, käräjätuomari Sanna Elisabeth Niinistö Turun hovioikeuden toiseksi täytettävään hovioikeudenneuvoksen virkaan 1.1.2017 lukien. (OM hallitusneuvos Anne Hallavainio 0295 150 458)

Käräjätuomari Minnimari Raisa Kanerva Saari Varsinais-Suomen käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan 1.1.2017 lukien ja määräaikainen käräjätuomari, viskaali Sakari Jeremias Salminen Pirkanmaan käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan 1.1.2017 lukien. Määräaikainen käräjätuomari, viskaali Joanna Randén Helsingin käräjäoikeuden ensiksi täytettävään käräjätuomarin virkaan 1.1.2017 lukien, määräaikainen käräjätuomari, viskaali Jouni Antero Jarnamo Helsingin käräjäoikeuden toiseksi täytettävään käräjätuomarin virkaan 1.1.2017 lukien ja määräaikainen käräjätuomari, viskaali Matti Kalervo Aalto Helsingin käräjäoikeuden kolmanneksi täytettävään käräjätuomarin virkaan 1.1.2017 lukien. (OM hallitusneuvos Anne Hallavainio 0295 150 458)

Merivoimien komentaja, kontra-amiraali Veijo Yrjö Ilmari Taipalus amiraalin virkaan 1.1.2017-31.12.2018 väliseksi ajaksi, maavoimien operaatiopäällikkö, prikaatikenraali Petri Jussi Mikael Hulkko Maavoimien esikunnan esikuntapäälliköksi 1.1.2017 lukien, Karjalan prikaatin komentaja, prikaatikenraali Jari Teppo Juhani Kallio maavoimien operaatiopäälliköksi 1.1.2017 lukien ja eversti Pasi Tapio Välimäki kenraalin virkaan viiden vuoden määräajaksi 1.1.2017 lukien ja määrää hänet Karjalan prikaatin komentajaksi 1.1.2017 lukien. (PLM hallintojohtaja Hannu Antikainen 0295 140 500)

Ylijohtaja, yhteiskuntatieteiden tohtori Elli Aaltonen Kansaneläkelaitoksen pääjohtajan virkaan 1.1.2017 lukien. (STM kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee 0295 163 356)
Tiedote