Valtioneuvoston yleisistunto 14.12.2017

Luettelossa ovat valtioneuvoston julkiset päätökset ja ratkaisuehdotukset tasavallan presidentille.

HALLITUKSEN ESITYKSET

Valtioneuvosto antoi 14.12.2017 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Hallituksen esitys (HE 185/2017 vp) eduskunnalle turvallisuusluokitellun tiedon vastavuoroisesta suojaamisesta Suomen ja Unkarin välillä tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi. Sopimuksen tarkoituksena on varmistaa sellaisen turvallisuusluokitellun tiedon suojaaminen, jota vaihdetaan tai tuotetaan osapuolten välisessä yhteistyössä erityisesti ulko-, puolustus-, turvallisuus-, poliisi- tai tiede-, elinkeino- ja teknologia-asioiden alalla. Kysymys on arkaluonteisista tietoaineistoista, jotka lähettävässä sopimusvaltiossa on erikseen luokiteltu korkean tietoturvallisuuden tason toteuttamista edellyttäviksi. Esitykseen sisältyy lakiehdotus sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella. (UM ulkoasiainneuvos Anu Laamanen 0295 351 762)

Hallituksen esitys (HE 186/2017 vp) eduskunnalle lentoliikenteestä Bahrainin kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi. Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Suomen tasavallan ja Bahrainin kuningaskunnan välisen lentoliikennesopimuksen sekä lain sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Suomen ja Bahrainin kahdenvälisellä lentoliikennesopimuksella mahdollistetaan lentoliikennesuhteiden ja -markkinoiden kehittäminen maiden välillä. Sopimus on luonteeltaan kahdenvälinen lentoliikennesopimus, jossa sovitaan muun muassa siitä, miten ja millä edellytyksillä osapuolet voivat nimetä lentoyhtiöitä käyttämään sopimuksella myönnettyjä liikenneoikeuksia. Sopimus on Suomen lentoliikennepolitiikan tavoitteiden mukaisesti liberaali sopimus. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella. (LVM neuvotteleva virkamies Timo Koskinen 0295 342 401)

Hallituksen esitys (HE 187/2017 vp) eduskunnalle lentoliikenteestä Kuuban kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi. Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Suomen tasavallan ja Kuuban tasavallan välisen lentoliikennesopimuksen sekä lain sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Suomen ja Kuuban kahdenvälisellä lentoliikennesopimuksella mahdollistetaan lentoliikennesuhteiden ja -markkinoiden kehittäminen maiden välillä. Sopimus on luonteeltaan kahdenvälinen lentoliikennesopimus, jossa sovitaan muun muassa siitä, miten ja millä edellytyksillä osapuolet voivat nimetä lentoyhtiöitä käyttämään sopimuksella myönnettyjä liikenneoikeuksia. Sopimus on Suomen lentoliikennepolitiikan tavoitteiden mukaisesti liberaali sopimus. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella. (LVM neuvotteleva virkamies Timo Koskinen 0295 342 401)

Hallituksen esitys (HE 188/2017 vp) eduskunnalle vaihtelevaa työaikaa noudattavan työntekijän asemaa parantavaksi lainsäädännöksi. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi työsopimuslakia, työaikalakia, työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annettua lakia sekä työttömyysturvalakia. Ehdotetuilla laeilla pyritään parantamaan vaihtelevaa työaikaa noudattavien työntekijöiden asemaa ja varmistamaan työsuhdeturvaa koskevien säännösten tehokas toteutuminen heidän osaltaan. Vaihtelevalla työaikaehdolla tarkoitettaisiin työaikajärjestelyä, jossa työntekijän työaika määrättynä ajanjaksona vaihtelee työnantajan tarjoaman työn perusteella työsopimuksen mukaisen vähimmäismäärän ja enimmäismäärän välillä taikka työaikajärjestelyä, jossa työntekijä sitoutuu tekemään työnantajalle työtä erikseen kutsuttaessa. Vaihtelevan työajan sopimusten käyttöalaa rajoitettaisiin tilanteisiin, joissa työnantajalla on vaihteleva työvoimatarve. Työnantajan olisi vaihtelevan työajan sopimuksia käyttäessään annettava työntekijälle selvitys työvoimatarpeestaan. Työntekijän oikeus sairausajan palkkaan ja irtisanomisajan palkkaan varmistettaisiin siten, ettei työnantaja pystyisi yksipuolisin työnjohtotoimin vaikuttamaan niiden määrään. Työntekijän mahdollisuuksia ennakoida tulevia työvuoroja parannettaisiin muuttamalla työaikalain työvuoroluetteloa ja lisätyösuostumusta koskevia säännöksiä. Työttömyysturvalain työstä eroamista ja työstä kieltäytymistä koskevissa säännöksissä otettaisiin tietyin edellytyksin huomioon tilanteet, joissa työtä ei tosiasiallisesti ole ollut tarjolla tai joissa työstä maksettava palkka jää pieneksi. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.6.2018. (TEM vanhempi hallitussihteeri Nico Steiner 0295 049 001)
Tiedote

Hallituksen esitys (HE 189/2017 vp) eduskunnalle laeiksi työsopimuslain 13 luvun 6 §:n, kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 22 §:n ja valtion virkamieslain 32 §:n muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia, kunnallisesta viranhaltijasta annettua lakia sekä valtion virkamieslakia. Työsopimuslakia ja kunnallisesta viranhaltijasta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että työnantaja voisi jatkossa tehdä opiskelijan kanssa ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun oppisopimuksen työnantajalle laissa säädetyn lisätyön tarjoamisvelvollisuuden ja takaisinottovelvollisuuden estämättä. Lisäksi valtion virkamieslakia muutettaisiin siten, että työnantajan voisi jatkossa tehdä opiskelijan kanssa ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun oppisopimuksen valtion virkamieslaissa säädetyn työntarjoamisvelvollisuuden estämättä. (TEM erityisasiantuntija Elli Nieminen 0295 048 247)
Tiedote

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 14.12.2017 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus opintotuesta. Uusi asetus vastaa asiasisällöltään pääosin voimassa olevaa asetusta, mutta on saatettu ajanmukaiseksi ja teknisesti selkeämpään muotoon. Asetuksen uudistamisen tarve liittyy 1.1.2018 voimaantuleviin opintotukilain muutoksiin (559/2017), joiden myötä opintotuen lakisääteiset tehtävät siirtyvät korkeakouluilta Kansaneläkelaitokselle ja opintotukilautakunnat lakkautetaan. Voimassa olevan opintotukiasetuksen mukaisesta opintotukilautakuntia koskevasta sääntelystä luovutaan. Opintojen edistymisen seurannan kokonaisvastuun siirtyessä vuoden 2018 alusta Kansaneläkelaitokselle muutetaan edistymisen seurantaa koskevaa sääntelyä. Edistymisen arvioimista toimeenpannaan aiempaa yhtenäisemmin periaattein ja kaavamaisemmin siten, että arvioinnissa otetaan aiempaa kattavammin huomioon opintotukeen oikeuttaneiden opintojen aikana kertyneet opintosuoritukset. Asetukseen tehdään myös ammatillisen koulutuksen uudistukseen liittyvät tarpeelliset muutokset. Asetus tulee voimaan 1.1.2018. (OKM hallitussihteeri Carita Meriläinen 0295 330 017)

Valtioneuvoston asetus maatilan investointituen kohdentamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen 20 §:n muuttamisesta. Voimassaolevan asetuksen mukaan maatalouden rakennetuen valtiontakausta voidaan myöntää lypsy- ja nautakarjatalouden, sikatalouden, lihasiipikarjatalouden, lammas- ja vuohitalouden, hevostalouden, turkistalouden ja kasvihuonetuotannon investointeihin. Asetusta muutetaan siten, että valtiontakaus voidaan myöntää myös uusiutuvia energialähteitä hyödyntäviin maatilan energiantuotannon investointeihin. Maatalousinvestointien tukemisen tai valtiontakauksen myöntämisen yleisiin edellytyksiin ei tehdä muutoksia. Maatalouden rakennetuen valtiontakauksia käytetään pääasiassa suurimmissa investointihankkeissa, joissa tilan käytettävissä olevien omien vakuuksien vaje on suuri ja ulkopuolisen takauksen saatavuus on usein edellytys koko hankkeen toteuttamiselle. Lainarahoituksen saamisen helpottaminen uusiutuvaa energiaa hyödyntäviin investointeihin edistää hallitusohjelman strategista tavoitetta biotalous ja puhtaat ratkaisut, jonka mukaan uusiutuvan energian käyttöä lisätään kestävästi erityisesti bioenergian ja muun päästöttömän uusiutuvan energian tarjontaa lisäämällä. Muutos edistää myös valtioneuvoston selonteossa kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 mennessä asetettuja tavoitteita. Asetus tulee voimaan 20.12.2017. Asetusta sovelletaan myös asetuksen voimaan tullessa vireillä olevaan tukihakemukseen. (MMM lainsäädäntöneuvos Mika Saari 0295 162 134)
Tiedote

Valtioneuvoston asetus maitotuotteiden, hedelmien ja vihannesten koulujakelutuesta kevätlukukaudella 2018. Uusi asetus vastaa pääosin sisällöltään 1.8.2017 voimaantullutta maitotuotteiden, hedelmien ja vihannesten koulujakelutuesta syyslukukaudella 2017 annettua valtioneuvoston asetusta (402/2017). Asetukseen on tehty muutoksia muun muassa tukikelpoisten tuotteiden luetteloon (1 §) sekä hedelmien ja vihannesten tukikauteen (4 ja 5 §). Asetus tulee voimaan 1.1.2018. (MMM vanhempi hallitussihteeri Jukka Ränkimies 0295 162 488)

Valtioneuvoston asetus metsästyslaissa säädetystä ilmoitusmenettelystä. Asetuksella annetaan tarkemmat säännökset ilmoitusmenettelyn hakemus- ja hyväksymismenettelystä, hyväksymispäätökseen otettavista määräyksistä, saaliin enimmäismäärän tarkistamisesta, valvonnasta, saalisilmoituksesta sekä saalisilmoituksen määräajoista. Asetus tulee voimaan 1.1.2018. (MMM vanhempi hallitussihteeri Teemu Nikula 0295 162 055)

Valtioneuvoston asetus työehtosopimuslaissa tarkoitettujen hyvityssakkojen enimmäismäärien tarkistamisesta. Asetuksella tarkistetaan työehtosopimuslaissa tarkoitettujen hyvityssakkojen enimmäismäärät rahan arvon muutosta vastaaviksi. Asetus tulee voimaan 1.1.2018. (TEM erityisasiantuntija Elli Nieminen 0295 048 247)

Valtioneuvoston asetus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille vuonna 2018 maksettavasta rintama-avustuksesta. Asetus on asiallisesti samansisältöinen kuin vuonna 2017. Määrärahan käytön perusteet säilytetään ennallaan. Kertasuorituksena myönnettävän rintama-avustuksen määrä kuitenkin nostetaan 590 eurosta 2 000 euroon avustuksen saajaa kohti. Avustuksen saajia on arviolta 50 henkilöä vuonna 2018. Asetus tulee voimaan 1.1.2018 ja on voimassa 31.12.2018 saakka. (STM hallitusneuvos Mika Mänttäri 0295 163 125)

Valtioneuvoston asetus sotainvalidien puolisoiden ja leskien sekä sotaleskien kuntoutuksesta vuonna 2018. Määrärahan käytön perusteet säilytetään pääosin samansisältöisinä kuin ne ovat voimassa olevassa valtioneuvoston asetuksessa vuodelle 2017. Asetus vastaa sisällöltään muutoin nykyistä asetusta sillä poikkeuksella, että avokuntoutuksen enimmäishintaa korotetaan 150 eurolla nykyisestä 900 eurosta 1 050 euroon kuntoutettavaa kohti. Kotikuntoutuksena annettavan avokuntoutuksen enimmäishintaa vastaavasti korotetaan 225 eurolla nykyisestä 1 350 eurosta 1 575 euroon kuntoutettavaa kohti. Asetus tulee voimaan 1.1.2018 ja on voimassa 31.12.2018 saakka. (STM hallitusneuvos Mika Mänttäri 0295 163 125)
Tiedote

Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemiseksi biologisista tekijöistä aiheutuvilta vaaroilta. Asetuksella uudistetaan biologisia tekijöitä koskevaa sääntelyä yhdistämällä valtioneuvoston päätös (1155/1993) työntekijöiden suojelemisesta työhön liittyvältä biologisten tekijöiden aiheuttamalta vaaralta ja valtioneuvoston asetus terävien instrumenttien aiheuttamien tapaturmien ehkäisemisestä terveydenhuoltoalalla (317/2013). Nämä säädökset ovat direktiivien täytäntöönpanosäädöksiä. Asetus tulee voimaan 1.1.2018. (STM hallitussihteeri Tuula Andersin 0295 163 506)

Valtioneuvoston asetus raskaiden aseiden ja räjäytysten melutasoista. Asetuksella säädetään ampuma- ja harjoitusalueiden raskaiden aseiden ampumatoiminnan ja räjäytysten melutason ohje- ja toimenpideraja-arvoista, ja sitä sovelletaan Puolustusvoimien, Rajavartiolaitoksen ja puolustusvälineteollisuuden toiminnanharjoittamisessa, alueidenkäytön suunnittelussa sekä ympäristönsuojelulain mukaisissa lupa- ja valvontamenettelyissä. Asetus tulee voimaan 1.1.2018. (YM ympäristöneuvos Ari Saarinen 0295 250 257)
Tiedote

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki 14.12.2017 seuraavat päätökset:

Päätös antaa eduskunnalle Hallituksen kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta 2017. Kertomuksessa käsitellään seuraavia teemoja: Suomessa vallitsevat kieliolot, kieliä koskevat säädösmuutokset ja hankkeet, kieli-ilmapiiri, kielellisten oikeuksien toteutuminen sosiaali- ja terveydenhuollossa, kielellisten oikeuksien toteutuminen valtion omistamissa yhtiössä sekä tulevaisuuden mahdollisuudet kielellisten oikeuksien näkökulmasta, painopisteinä kotouttaminen ja digitalisaatio. Kertomus sisältää keskeisiä huomioita kielellisten oikeuksien toteutumisen ongelmakohdista ja haasteista, sekä niihin liittyviä kehittämisehdotuksia. (OM kieliasiainneuvos Corinna Tammenmaa 0295 150 181)
Tiedote

Päätös myöntää korkeimman oikeuden oikeusneuvos Hannu Rajalahdelle ero tuomarinvalintalautakunnan puheenjohtajan tehtävästä ja nimittää hänen tilalleen korkeimman oikeuden oikeusneuvos Tatu Leppänen 1.1.2018 lukien lautakunnan 14.5.2020 päättyväksi toimikaudeksi. (OM hallitussihteeri Mika Risla 0295 150 190)

Päätös nimittää hallinto-oikeustuomari Jaana Maarit Moilanen hallinto-oikeuksien ja erityistuomioistuinten tuomareita edustavaksi oikeudenkäyntiavustajalautakunnan varajäseneksi 1.1.2018 lukien lautakunnan 31.12.2019 päättyväksi toimikaudeksi. (OM hallitussihteeri Mika Risla 0295 150 190)

Päätös asettaa tietosuojalautakunta kolmivuotiskaudeksi 2018-2020. Kokoonpano (varajäsenet suluissa): puheenjohtaja oikeustieteen lisensiaatti Pekka Nurmi (erityisasiantuntija Leena Vettenranta oikeusministeriö); varapuheenjohtaja: professori emeritus Ahti Saarenpää (lainsäädäntöneuvos Kirsi Taipale maa- ja metsätalousministeriö); jäsenet hallintojohtaja Eila Ratasvuori Helsingin kaupunki (hallintoylilääkäri Lasse Lehtonen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri), konsultti Pertti Saloranta (yli-insinööri Tapani Tarvainen Jyväskylän yliopisto), johtaja Lea Mäntyniemi Finanssiala ry (lainsäädäntöneuvos Sanna Helopuro valtioneuvoston kanslia), lakiasiainjohtaja Hannu Rautiainen Elinkeinoelämän Keskusliitto EK ry (lakimies Minna Aalto-Setälä Keskuskauppakamari) ja asiantuntija Tuula Sario (päälakimies Timo Koskinen Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry). (OM hallitussihteeri Johanna Nyberg 0295 150 068)

Päätös asettaa Suomen FAO -toimikunta toimikaudeksi 1.1.2018-31.12.2020. Kokoonpano: puheenjohtaja: kansainvälisten asioiden johtaja Jyri Ollila maa- ja metsätalousministeriö; jäsenet: metsäneuvos Heikki Granholm maa- ja metsätalousministeriö, erityisasiantuntija Ralf Lopian maa- ja metsätalousministeriö, neuvotteleva virkamies Jarmo Salonen maa- ja metsätalousministeriö, neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström maa- ja metsätalousministeriö, lähetystöneuvos Johanna Karanko ulkoasiainministeriö, lähetystöneuvos Suvikki Silvennoinen ulkoasiainministeriö, neuvotteleva virkamies Sirpa Sarlio sosiaali- ja terveysministeriö, neuvotteleva virkamies Reima Sutinen työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöneuvos Tarja Haaranen ympäristöministeriö, johtaja Seppo Kallio Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, toimialapäällikkö Marika Säynevirta Elintarviketeollisuusliitto ry, asiantuntija Jenna Kettunen Kehitysyhteistyön palvelukeskus KEPA ry/Solidaarisuus-säätiö, tilastojohtaja Johanna Laiho-Kauranne Luonnonvarakeskus Luke, professori Marketta Sipi Helsingin yliopisto maatalous-metsätieteellinen tiedekunta ja hallituksen jäsen Pentti Pieski Saamelaiskäräjät; sihteeri: neuvotteleva virkamies Anna Santala maa- ja metsätalousministeriö. (MMM hallitusneuvos Ritva Ruuskanen 0295 162 291)

Päätös hyväksyä ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvään ESP-säännöstöön tehdyt muutokset, ja kansainväliseen merenkulkijoiden koulutusta, pätevyyskirjoja ja vahdinpitoa koskevaan vuoden 1978 yleissopimukseen sekä yleissopimukseen liittyvään merenkulkijoiden koulutusta, pätevyyskirjoja ja vahdinpitoa koskevaan säännöstöön tehdyt muutokset. ESP-säännöstöön tehtävillä muutoksilla ei ole käytännössä merkittäviä suoria vaikutuksia Suomessa. STCW-yleissopimukseen ja säännöstöön tehtävien muutosten johdosta polaarialueilla liikennöivien alusten henkilökunnalle tulee kaksi uutta lisäpätevyyttä ja niiden edellytyksenä olevat koulutussisällöt. Näille merenkulkijoille tulisi kustannuksia sekä kurssimaksujen että lisäpätevyystodistusten myötä. Pätevyydet olisivat kuitenkin edellytyksenä polaarialueilla työskentelemiseen, ja siten lisäpätevyyden omaavalla olisi paremmat työllistymismahdollisuudet tällaisilla aluksilla yleensä. (LVM hallitusneuvos Tiina Ranne 0295 342 004)

Päätös asettaa yhteiskunta- ja yritysvastuun neuvottelukunta toimikaudeksi 1.1.2018-31.12.2020. Kokoonpano (varajäsenet suluissa): puheenjohtaja: työllisyys ja toimivat markkinat -osaston osastopäällikkö Pekka Timonen; varapuheenjohtaja: edellä mainitun osaston sisämarkkinapolitiikka ja yrityslainsäädäntö -ryhmän päällikkö Liisa Huhtala; jäsenet: apulaisosastopäällikkö Ilkka Saarinen (kaupallinen neuvos Kent Wilska) ulkoasiainministeriö, neuvotteleva virkamies Merja Saarnilehto ympäristöministeriö (neuvotteleva virkamies Markus Seppelin sosiaali- ja terveysministeriö), johtava erityisasiantuntija Marja Pokela (finanssineuvos Petri Vihervuori) valtioneuvoston kanslia, omistajaohjausosasto, lainopillinen asiamies Petri Holopainen (lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen) Suomen yrittäjät ry, asiantuntija Tuuli Mäkelä (asiantuntija Mika Kärkkäinen) Elinkeinoelämän keskusliitto EK, maajohtaja Timo Vuori Kansainvälisen kauppakamarin ICC Suomen osasto ry (johtaja Johanna Sipola Keskuskauppakamari), kansainvälisten asioiden asiantuntija Pia Björkbacka (kansainvälisten asioiden päällikkö Pekka Ristelä) Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, työllisyyspoliittinen asiantuntija Leila Kurki Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry (ei varajäsentä), asiantuntija Anu Tuovinen (vastaava lakimies Vesa Vuorenkoski) Akava ry, asiantuntija Ilkka Sipiläinen Suomen evankelis-luterilainen kirkko (pääsihteeri Juha Beurling Kuluttajaliitto - Konsumenförbundet ry), toimitusjohtaja Mikko Routti (päällikkö Ulla Roiha) Finnish Business and Society ry, toiminnanjohtaja Sonja Vartiala (puheenjohtaja Janne Ronkainen) Finnwatch ry, kehityspoliittinen asiantuntija Lyydia Kilpi (kehityspoliittinen asiantuntija Outi Hakkarainen) Kepa ry ja suojelupäällikkö Jouni Nissinen (suojeluasiantuntija Otto Bruun) Suomen luonnonsuojeluliitto ry. (TEM hallitusneuvos Susanna Siitonen 0295 048 932)

Päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Tavoitteiden ensisijaisena tarkoituksena on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Tavoitteiden uudistamisen tarkoituksena on vastata alueidenkäytön tulevaisuuden haasteisiin. Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuusarvioinnin ja pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman mukaisesti valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita uudistetaan siten, että ne koskevat nykyistä rajatummin keskeisimpiä valtakunnallisia näkökohtia ja ovat nykyistä selkeämpiä. Päätöksellä korvataan valtioneuvoston 30.11.2000 tekemä ja 13.11.2008 tarkistama päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Päätös tulee voimaan 1.4.2018. (YM ympäristöneuvos Timo Turunen 0295 250 303)
Tiedote

Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle 14.12.2017 seuraavat Euroopan unionin säädösehdotuksia koskevat valtioneuvoston kirjelmät:

Valtioneuvoston kirjelmä (U 67/2017 vp) eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (henkilö- ja pakettiautojen vuoden 2020 jälkeisiksi CO2 raja-arvoiksi). Asetusehdotuksessa esitetään, että autonvalmistajille asetetaan velvoite vähentää uusien rekisteröityjen keskimääräisiä henkilö- ja pakettiautojen CO2-päästöjä. Komissio esittää, että EU:n tasolla CO2-päästötavoitteita eli autovalmistajakohtaisia raja-arvoja kiristettäisiin niin, että ensimmäisessä vaiheessa vuonna 2025 kokonaisuudessaan tavoitetta alennetaan 15 prosentilla ja toisessa vaiheessa vuonna 2030 vastaavasti 30 prosentilla verrattuna jo aikaisemmin asetettuihin vuoden 2020 raja-arvoihin. Henkilöautoille on aikaisemmassa asetuksessa asetettu raja-arvoksi vuodelle 2020 95 g CO2/km ja pakettiautoille 147 g CO2/km. (LVM osastopäällikkö Mikael Nyberg 0295 342 474)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 68/2017 vp) eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (yhdistetyt kuljetukset). Direktiiviehdotus on osa 8.11.2017 julkaistua maantieliikennepaketin toista osaa. Ensimmäinen osa julkaistiin 31.5.2017. Valtioneuvoston kirjelmä koskee ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 92/106/ETY muuttamista niin, että sillä pystyttäisiin paremmin vaikuttamaan tavaroiden kulkumuotojakautumaan puhtaamman kuljetusmuodon valitsemiseksi tiekuljetusten sijasta. (LVM hallitusneuvos Jorma Hörkkö 0295 342 503)
Tiedote

Valtioneuvoston kirjelmä (U 69/2017 vp) eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (linja-autoliikenteen markkinoillepääsy). Asetusehdotus on osa 8.11.2017 julkaistua maantieliikennepaketin toista osaa. Ensimmäinen osa julkaistiin 31.5.2017. Valtioneuvoston kirjelmä koskee ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/2009 muuttamista linja-autoliikenteen markkinoiden avaamiseksi kaikkiin jäsenvaltioihin sijoittuneille kuljetusyrityksille. Suurin muutos koskisi pitkän matkan linjaliikenteen avaamiseen kabotaasille. (LVM hallitusneuvos Jorma Hörkkö 0295 342 503)
Tiedote

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 14.12.2017 seuraavat nimitysasiat:

Lähetystöneuvos Pia Stjernvall ulkoasiainhallinnon ulkoasiainneuvoksen virkaan 1.2.2018 lukien. (UM henkilöstöjohtaja Pirjo Tulokas 0295 351 413)

Valtioneuvosto myönsi hallitussihteeri Tommi Viljaselle virkavapautta sisäministeriön poliisiosaston hallitussihteerin virasta 1.2.2018-30.6.2020. (SM johtava asiantuntija Tuija Saari 0295 488 566)

VALTIONEUVOSTON RATKAISUEHDOTUKSET TASAVALLAN PRESIDENTILLE

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Valtioneuvosto esitti, että tasavallan presidentti vahvistaisi seuraavat lait:

Laki vaalilain muuttamisesta (HE 101/2017 vp). Vaalilakia muutetaan siten, että ulkomailla pysyvästi asuvat äänioikeutetut ja vaalien ajan ulkomailla tilapäisesti asuvat tai oleskelevat muut äänioikeutetut saavat oikeuden äänestää yleisissä vaaleissa kirjeitse ulkomailta. Muutoksella edistetään vaali- ja osallistumisoikeuksien tosiasiallista toteutumista ja lisätään äänioikeutettujen yhdenvertaisuutta. Kirjeäänestyksen käyttöönotto parantaa merkittävästi monien ulkosuomalaisten ja ulkomailla muutoin oleskelevien äänioikeutettujen mahdollisuutta äänestää. Kirjeäänestyksen käyttöönotto ei poista voimassa olevan lain mukaista mahdollisuutta äänestää ennakkoon ulkomailla valtioneuvoston asetuksella määrätyissä edustustoissa ja niiden toimipaikoissa. Laki tulee voimaan 1.11.2018. (OM vaalijohtaja Arto Jääskeläinen 0295 150 128)
Tiedote

Laki maksupalvelulain muuttamisesta, laki kuluttajansuojalain muuttamisesta ja laki tietoyhteiskuntakaaren 125 ja 134 §:n muuttamisesta (HE 132/2017 vp). Maksupalvelulain soveltamisalaa laajennetaan siten, että soveltamisalaan kuuluvia maksupalveluita ovat myös maksutoimeksiantopalvelu ja tilitietopalvelu. Lakiin lisätään näiden palveluiden käyttöön liittyvät säännökset. Lain teleyrityksiä, rajattua verkkoa ja kauppaedustajia koskevia soveltamisalapoikkeuksia kavennetaan. Maksunsaajan oikeutta periä lisäkuluja eräiden maksutapojen käytöstä rajoitetaan siten, että lisäkuluja ei voida periä esimerkiksi kuluttajien tällä hetkellä tavallisimpien maksukorttien käytöstä. Myös vastuusäännöksiä tietyiltä osin muutetaan. Palveluntarjoajalla on yleensä velvollisuus käyttää vahvaa tunnistamista sähköisissä maksutapahtumissa. Lisäksi kuluttajansuojalakiin ja tietoyhteiskuntakaareen tehdään eräitä muutoksia. Eräiden säännösten voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Lait tulevat voimaan 13.1.2018. (OM lainsäädäntöneuvos Pekka Pulkkinen 0295 150 224)
Tiedote

Laki tuomioistuinlain muuttamisesta, laki kiinteistönmuodostamislain 241 a ja 259 §:n muuttamisesta, laki merilain muuttamisesta, laki ryhmäkannelain 3 §:n muuttamisesta, laki ulosottokaaren 11 luvun 2 §:n muuttamisesta, laki yrityksen saneerauksesta annetun lain 67 §:n muuttamisesta, laki sotilasoikeudenkäyntilain 1 §:n muuttamisesta ja laki tuomioistuinharjoittelusta annetun lain 3 ja 14 §:n muuttamisesta (HE 270/2016 vp). Käräjäoikeusverkostoa kehitetään siten, että sen jälkeen Suomessa on 20 käräjäoikeutta nykyisten 27 käräjäoikeuden sijaan. Käräjäoikeuksia ovat siten Ahvenanmaan, Etelä-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Savon, Helsingin, Itä-Uudenmaan, Kainuun, Kanta-Hämeen, Keski-Suomen, Kymenlaakson, Lapin, Länsi-Uudenmaan, Oulun, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Päijät-Hämeen, Satakunnan ja Varsinais-Suomen käräjäoikeudet. Uudistuksessa yhdistetään Espoon ja Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudet, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan käräjäoikeudet, Oulun ja Ylivieska-Raahen käräjäoikeudet sekä Kemi-Tornion ja Lapin käräjäoikeudet. Lisäksi Hyvinkään käräjäoikeuden tuomiopiiri jaetaan siten, että sen eteläiset kunnat ja Itä-Uudenmaan, Tuusulan ja Vantaan käräjäoikeudet yhdistetään, ja Hyvinkään käräjäoikeuden tuomiopiirin pohjoiset kunnat ja Kanta-Hämeen käräjäoikeus yhdistetään. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa käräjäoikeuksien rakenneuudistuksen ja siihen liittyvän mahdollisen summaaristen riita-asioiden käsittelyä koskevan uudistuksen vaikutuksia kiinnittäen erityistä huomiota oikeusturvan alueelliseen saatavuuteen, kielellisten oikeuksien toteutumiseen, taloudellisiin vaikutuksiin ja oikeudellisten palvelujen tarjontaan sekä antaa lakivaliokunnalle edellä mainituista seikoista selvityksen vuoden 2022 loppuun mennessä. Lait tulevat voimaan 1.1.2019 kuitenkin siten, että tuomioistuinlain muuttamisesta annetun lain 17 luvun 2, 7 ja 15 § sekä 19 luvun 6 § ja laki tuomioistuinharjoittelusta annetun lain 3 ja 14 §:n muuttamisesta tulevat voimaan 1.1.2018. (OM hallitussihteeri Jennimari Huovinen 0295 150 394)
Tiedote

Laki matkapalveluyhdistelmistä ja laki kuluttajansuojalain muuttamisesta (HE 105/2017 vp). Laki matkapalveluyhdistelmistä korvaa voimassa olevan valmismatkalain. Lisäksi tehdään eräitä vähäisiä muutoksia kuluttajansuojalakiin. Laeilla pannaan osaltaan täytäntöön direktiivi matkapaketeista ja yhdistetyistä matkajärjestelyistä. Laki matkapalveluyhdistelmistä on soveltamisalaltaan voimassa olevaa lakia laajempi. Matkapakettien lisäksi matkapalveluyhdistelmiä ovat yhdistetyt matkajärjestelyt. Lisäksi muutoksia tehdään säännöksiin, jotka koskevat matkanjärjestäjän ja matkanvälittäjän tiedonantovelvoitteita, matkustajan oikeutta peruuttaa sopimus ennen matkan alkua, hinnan ja muiden matkapakettisopimuksen ehtojen muuttamista matkanjärjestäjän aloitteesta sekä matkustajan oikeuksia siinä tapauksessa, että matkanjärjestäjän suorituksessa on virhe. Lait tulevat voimaan 1.7.2018. (OM erityisasiantuntija Riitta Haapasaari 0295 150 139)
Tiedote

Laki kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä kausityöntekijöinä työskentelyä varten, laki kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä yrityksen sisäisen siirron yhteydessä, laki ulkomaalaislain 77 ja 79 §:n muuttamisesta, laki ulkomaalaisrekisteristä annetun lain muuttamisesta, laki asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain 3 c §:n muuttamisesta, laki työttömyysturvalain 1 luvun 8 a §:n muuttamisesta, laki työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 12 a §:n muuttamisesta, laki kansanterveyslain 14 §:n muuttamisesta, laki erikoissairaanhoitolain 3 §:n muuttamisesta, laki lapsilisälain 1 a §:n muuttamisesta, laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta, laki työsopimuslain 11 luvun muuttamisesta ja laki työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta (HE 80/2017 vp). Kausityölaissa säädetään kolmansien maiden kansalaisten maahantulon edellytyksistä kausityöntekoa varten, kausityöntekijöille myönnettävistä luvista ja kausityöntekijöiden oikeuksista maassaolon aikana. Yritysten sisäistä siirtoa koskevassa laissa säädetään kolmannesta maasta Euroopan unionin alueelle sijoittuneeseen tytäryhtiöön lähetettävien työntekijöiden maahantulon ehdoista, sisäisille siirtyjille myönnettävistä luvista ja oikeuksista maassaolon aikana. Laissa säädetään lisäksi oikeudesta siirtyä Euroopan unionin jäsenvaltiosta toiseen ja siirtymiselle asetettavista ehdoista. Lain keskeisen sisällön muodostaa kausityölain ja sisäistä siirtoa koskevan lain perusteella maahan tulleiden henkilöiden yhdenvertainen kohtelu Suomen kansalaisten kanssa. Sen toteuttamiseksi tehdään useita muutoksia sosiaaliturvaa ja terveydenhuoltoa koskevaan lainsäädäntöön sekä työlainsäädäntöön. Lait tulevat voimaan 1.1.2018. (SM neuvotteleva virkamies Harri Sivula 0295 488 623)
Tiedote

Laki maksulaitoslain muuttamisesta, laki ulkomaisen maksulaitoksen toiminnasta Suomessa annetun lain muuttamisesta, laki luottolaitostoiminnasta annetun lain 9 luvun 16 §:n muuttamisesta, laki Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta, laki Finanssivalvonnan valvontamaksusta annetun lain 1 ja 6 §:n muuttamisesta ja laki sijoituspalvelulain 6 luvun 2 §:n muuttamisesta (HE 143/2017 vp). Laeilla pannaan täytäntöön niin sanotun toisen maksupalveludirektiivin (2015/2366) säännöksiä. Toinen maksupalveludirektiivi on pääosin maksimiharmonisaatiodirektiivi, joten kansallinen liikkumavara sen toimeenpanossa on hyvin rajoitettu. Kansalliseen lainsäädäntöön tehdään vain direktiivipäivityksestä johtuvat minimimuutokset. Lainsäädäntöön lisätään direktiivin mukaisesti kahta uutta maksupalvelua koskevat säännökset. Lait tulevat voimaan 13.1.2018. (VM finanssineuvos Risto Koponen 0295 530 355)

Laki varainsiirtoverolain muuttamisesta (HE 109/2017 vp). Lain mukaan varainsiirtoveroa ei ole suoritettava tuloverolaissa tarkoitetussa toimintamuodon muutoksessa, jossa liikkeen- tai ammatinharjoittaja taikka maa- tai metsätalouden harjoittaja perustaa tätä toimintaa jatkamaan osakeyhtiön, jonka osakkeet hän merkitsee. Verovapaus koskee sekä kiinteää omaisuutta että arvopaperiomaisuutta. Lisäksi muutetaan säännöstä, joka koskee kiinteistön luovutuksesta kirjaamisviranomaiselle annettavaa selvitystä. Riittävänä selvityksenä siitä, että veroa ei ole suoritettava, pidetään apporttiomaisuuden luovutuskirjaa, jossa on yksilöity verovapauden piiriin kuuluva omaisuus, ja verovelvollisen vakuutusta siitä, että kyse on verovapauden edellytykset täyttävästä luovutuksesta. Laki tulee voimaan 1.1.2018. (VM lainsäädäntöneuvos Jukka Vanhanen 0295 530 239)

Laki varainsiirtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta (HE 153/2017 vp). Lain mukaan varainsiirtoveroa ei ole eräin edellytyksin suoritettava, kun kunta, kuntayhtymä, yksityinen yhteisö tai säätiö vuosina 2018-2022 luovuttaa yksityiselle osakeyhtiölle sen osakkeita vastaan kiinteistön, joka on luovuttajan harjoittaman ammattikorkeakoululain tai ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaisen toiminnan käytössä ja vastaanottava yhtiö tai sen omistaja käyttää kiinteistöä mainittuun toimintaan. Laki liittyy hallitusohjelman mukaiseen ammatillisen koulutuksen reformiin, jonka osana toteutetaan vuodesta 2017 lähtien ammatillisen koulutuksen rahoituksen tason vähentäminen. Laki tulee voimaan 1.1.2018. (VM lainsäädäntöneuvos Jukka Vanhanen 0295 530 239)

Laki vuoden 2018 tuloveroasteikosta ja laki tuloverolain muuttamisesta (HE 107/2017 vp). Asteikon tulorajoja korotetaan noin 1,5 prosentilla. Tämän lisäksi asteikon kolmannen tuloluokan euromääräistä alarajaa korotetaan 600 eurolla. Niin sanotun solidaarisuusveron alaraja säilyy nykyisellään. Asteikon kaikkien tuloluokkien marginaaliveroprosentteja alennetaan. Tuloverolakia muutetaan siten, että työtulovähennyksen enimmäismäärää sekä poistumaprosenttia samoin kuin kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää korotetaan. Tuloverolakiin lisätään säännös työnantajan kustantaman koulutuksen verovapaudesta. Tilapäistä työskentelyä erityisellä työntekemispaikalla koskevaa työskentelyn aikarajaa pidennetään kahdesta vuodesta kolmeen vuoteen. Lait tulevat voimaan 1.1.2018. (VM neuvotteleva virkamies Timo Annala 0295 530 318)

Laki verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta ja laki hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla ja direktiivin 77/799/ETY kumoamisesta annetun neuvoston direktiivin lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten kansallisesta täytäntöönpanosta ja direktiivin soveltamisesta annetun lain muuttamisesta (HE 130/2017 vp). Laeilla pannaan täytäntöön eräät määräykset niissä tiedonvaihtoa veroasioissa koskevissa muutospöytäkirjoissa, jotka Euroopan unioni on tehnyt Andorran, Liechtensteinin, Monacon, San Marinon ja Sveitsin kanssa. Pöytäkirjoilla on muutettu eräitä Euroopan unionin ja näiden valtioiden välisiä veroalan tietojenvaihtoa koskevia sopimuksia sisällyttämällä niihin finanssitilitietoja koskevaa automaattista tietojenvaihtoa koskevat määräykset. Kyseiset määräykset edellyttävät Verohallintoa ja suomalaisia raportoivia finanssilaitoksia koskevia säännöksiä, joilla Verohallinnolle annetaan toimivaltaa hallinnoida sopimusten soveltamista ja velvoitetaan Verohallinto ja finanssilaitokset toimimaan eräissä asioissa tietyllä tavalla. Lait tulevat voimaan 20.12.2017. (VM neuvotteleva virkamies Anders Colliander 0295 530 289)

Laki arvonlisäverolain 30 §:n muuttamisesta ja laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 32 i §:n muuttamisesta (HE 111/2017 vp). Lait liittyvät toisen asteen ammatillisen koulutuksen uudistukseen. Yksityinen ammatillisen koulutuksen järjestäjä on kiinteistön käyttöoikeudesta aiheutuvan arvonlisäverokustannuksen osalta kunnallisen ammatillisen koulutuksen järjestäjän kanssa tasavertaisessa asemassa. Lait tulevat voimaan 1.1.2018. (VM neuvotteleva virkamies Marja Niiranen 0295 530 238)

Laki valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä (HE 72/2017 vp). Laissa säädetään perustettavasta perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen valtakunnallisesta tietovarannosta. Tietovarantoon tallennettuja perusopetuslaissa tarkoitettua opetusta, lukiolaissa tarkoitettua koulutusta ja ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettua koulutusta koskevia tietoja käytetään henkilön hakeutuessa koulutukseen, koulutuksen aikana, työelämässä sekä henkilön hakiessa koulutukseen liittyviä etuisuuksia. Tietovarantoon tallennettuja tietoja käytetään lisäksi myönnettäessä opetuksen ja koulutuksen rahoitusta. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjät toimivat tietovarannon rekisterinpitäjinä ja Opetushallitus teknisenä ylläpitäjänä. Ylioppilastutkintorekisteristä, opiskelijavalintarekisteristä ja korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta säädetään pääasiassa vastaavasti kuin voimassa olevassa laissa. Laissa säädetään myös Opetushallituksen ylläpitämästä opinto- ja tutkintotietojen luovutuspalvelusta. Palvelussa henkilö voi katsoa ja käyttää laissa tarkoitettuihin rekistereihin ja tietovarantoihin sisältyviä omia tietojaan. Luovutuspalvelua voidaan käyttää myös tietojen luovuttamiseen viranomaisille. Henkilö voi palvelussa lisäksi antaa suostumuksensa rekisterissä tai tietovarannossa olevan tiedon luovuttamiseen palvelun avulla muille tahoille. Palvelun kautta tapahtuvasta tietojen luovutuksesta vastaa Opetushallitus. Lisäksi laissa säädetään oppijanumerosta, jota käytetään henkilön yksilöintiin tallennettaessa, käsiteltäessä ja luovutettaessa laissa tarkoitettuja tietoja. Oppijanumeroista muodostuu oppijanumerorekisteri, jota pitää Opetushallitus. Laki tulee voimaan 1.1.2018. (OKM ylijohtaja Mika Tammilehto 0295 330 308)

Laki ortodoksisesta kirkosta annetun lain muuttamisesta (HE 98/2017 vp). Lakia muutetaan siten, että äänioikeusikärajaa seurakunnanvaltuuston ja kirkkoherran vaaleissa alennetaan 18 vuodesta 16 vuoteen. Kirkolliskokouksen toimikausi pidennetään kolmesta vuodesta neljään vuoteen. Lakiin lisätään säännökset, jotka koskevat toimivaltaa neuvotella ja sopia niiden työntekijöiden palvelussuhteen ehdoista, joiden tehtävänä on edustaa työnantajaa kirkon ja seurakuntien työntekijöiden palvelussuhteen ehtoja koskevissa asioissa. Lisäksi lakiin tehdään tekniset muutokset, jotka johtuvat lainoppineen kirkkoneuvoksen tehtävän lakkauttamisesta. Laki tulee voimaan 1.1.2018. (OKM hallitusneuvos Joni Hiitola 0295 330 108)

Laki oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta (HE 116/2017 vp). Lakia muutetaan siten, että oikeus oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisiin psykologi- ja kuraattoripalveluihin laajennetaan koskemaan kaikkia ammatillista perustutkintoa suorittavia opiskelijoita ja valmentavassa koulutuksessa olevia opiskelijoita. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaan koulutuksen järjestäjällä ei ole enää lakisääteistä velvoitetta laatia määrämuotoinen opetussuunnitelma. Sen vuoksi lakia muutetaan siten, ettei siinä enää viitata ammatillisen koulutuksen osalta opetussuunnitelmaan. Lisäksi säännöksiä muutetaan siten, että ne vastaavat ammatillisesta koulutuksesta annetun lain terminologiaa. Laki tulee voimaan 1.1.2018. (OKM hallitusneuvos Anna Kankaanpää 0295 330 403)

Laki väylämaksulain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ja laki rataverolain 5 ja 7 §:n väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta (HE 119/2017 vp). Väylämaksun yksikköhinta ja väylämaksun enimmäismäärä aluskäynniltä puolitettiin vuosiksi 2015-2017. Puolitus säilytetään vielä vuonna 2018. Sähkö- ja dieselvetoista tavaraliikennettä koskeva ratavero poistettiin määräaikaisesti niin ikään vuosiksi 2015-2017. Tavaraliikenteen rataveron poisto pysyy voimassa vielä vuoden 2018 ajan. Lait tulevat voimaan 1.1.2018. (LVM yksikön johtaja Sanna Ruuskanen 0295 342 077)

Laki matkapalveluyhdistelmien tarjoajista, laki matkapalveluyhdistelmien tarjoajan valvonta- ja maksukyvyttömyyssuojamaksusta, laki Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 §:n muuttamisesta ja laki rikoslain 30 luvun muuttamisesta (HE 120/2017 vp). Laki matkapalveluyhdistelmien tarjoajista korvaa voimassa olevan valmismatkaliikkeistä annetun lain. Rikoslain rangaistussäännöstä muutetaan vastaamaan lain matkapalveluyhdistelmien tarjoajista säännöksiä. Harmaan talouden selvitysyksiköstä annettuun lakiin tehdään tekninen muutos. Uusilla säännöksillä pannaan täytäntöön matkapaketteja ja yhdistettyjä matkajärjestelyjä koskeva direktiivi maksukyvyttömyyssuojaa koskevilta osilta, uudistetaan matkapalveluyhdistelmien tarjoajien vakuus- ja rekisteröintijärjestelmä sekä säädetään uudesta maksusta matkapalveluyhdistelmien tarjoajille. Lait tulevat voimaan 1.7.2018. (TEM neuvotteleva virkamies Sari Alho 0295 049 007)
Tiedote

Laki työttömyysturvalain muuttamisesta (HE 121/2017 vp). Lain mukaan työnhakija saa työttömyysetuutta neljän kuukauden ajalta yritystoiminnan estämättä, jos yritystoiminta on aloitettu työttömänä ollessa. Jos työnhakijalla on tuloa yritystoiminnasta, tulo otetaan huomioon maksettavan työttömyysetuuden määrässä. Liikkuvuusavustusta maksetaan myös osa-aikatyöhön, jonka työaika on keskimäärin alle 18 tuntia viikossa. Lisäksi liikkuvuusavustusta voidaan muiden edellytysten täyttyessä maksaa, jos työn aloittaminen edellyttää osallistumista työhön liittyvään koulutukseen. Liikkuvuusavustusta voidaan maksaa korotettuna muun muassa huoltovelvollisuuden ja erityisen pitkien työmatkojen perusteella. Lakiin tehdään lisäksi ammatillisen koulutuksen ja opintotukea koskevan lainsäädännön muutoksista johtuvia muutoksia. Laki tulee voimaan 1.1.2018. (TEM vanhempi hallitussihteeri Timo Meling 0295 049 084)

Laki ydinenergialain muuttamisesta (HE 93/2017 vp). Lakiin lisätään säännökset ydinturvallisuuteen ja ydinjätehuoltoon liittyvästä itse- ja vertaisarvioinnista sekä niiden toteuttamisesta, luvanhaltijan tietojenantovelvollisuudesta sekä lupaviranomaisen toteuttamasta kuulemisesta lupavaiheessa. Ydinlaitosten ydinturvallisuuteen liittyviin luvanhaltijan velvollisuuksia koskeviin säännöksiin tehdään eräitä täsmennyksiä. Lisäksi lakiin lisätään säännökset kansallisen ydinjätehuollon ohjelman laatimisesta ja seurannasta. Edellä mainittujen lisäksi lakiin lisätään siitä nykyisin puuttuvat säännökset ydinlaitosten käytöstä poistamista koskevasta luvasta. Ydinlaitosten painelaitteita koskevia säännöksiä päivitetään. Lisäksi tehdään eräitä säädösteknisiä täsmennyksiä ja korjauksia ydinjätehuollon kustannuksiin varautumista ja tutkimustoiminnan rahoittamista koskeviin säännöksiin. Laki tulee voimaan 1.1.2018. (TEM ylitarkastaja Johanna Juvonen 0295 064 220)

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain 8 ja 32 §:n muuttamisesta (HE 135/2017 vp). Lakia täydennetään siten, että kuntoutuksen ohjaaja (AMK) sisällytetään lakiin laillistettavana ammattihenkilönä. Voimassa olevassa laissa säädettyä siirtymäaikaa jatketaan siten, että kuntoutuksen ohjaajilla on riittävästi aikaa hakea ammatinharjoittamisoikeutta Valviralta. Siirtymäaikaa jatketaan myös muiden sosiaalihuollon ammatinharjoittamisoikeutta tai nimikesuojausta hakevien henkilöiden oikeuksien turvaamiseksi hakemusten käsittelyn mahdollisissa viivästystilanteissa. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin merkittyjen lähihoitajien nimikesuojaus ja rekisteröinti sosiaalihuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin tehdään viranomaisaloitteisesti ja maksutta. Laki tulee voimaan 1.1.2018. (STM neuvotteleva virkamies Riitta Burrell 0295 163 588)
Tiedote

Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja laki työturvallisuuslain muuttamisesta (HE 94/2017 vp). Työsuojelun valvonnasta ja työsuojeluyhteistoiminnasta annettua lakia muutetaan lisäämällä siihen säännös, joka velvoittaa työnantajaa viipymättä ilmoittamaan työsuojeluviranomaiselle kaikista sellaisista vaaratilanteista ja onnettomuuksista, joiden johdosta ympäristöön on saattanut levitä ihmiselle vaarallinen biologinen tekijä. Lisäksi muutetaan työturvallisuuslakia siten, että lakiin lisätään säännös, joka velvoittaa työnantajaa pitämään luetteloa niistä työntekijöistä, jotka ovat altistuneet ihmisille vaarallisille biologisille tekijöille. Lait tulevat voimaan 1.1.2018. (STM hallitussihteeri Tuula Andersin 0295 163 506)

Laki työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta (HE 136/2017 vp). Lailla säädetään työttömyysvakuutusmaksut vuodelle 2018. Työmarkkinoiden keskusjärjestöjen kilpailukykysopimuksen mukaisesti palkansaajien työttömyysvakuutusmaksua nostetaan 0,40 prosenttiyksikköä ja vastaavasti työnantajien keskimääräistä työttömyysvakuutusmaksua alennetaan 0,40 prosenttiyksikköä. Samalla työttömyysvakuutusmaksujen kokonaismäärää vähennetään 0,20 prosenttiyksikköä, josta palkansaajien työttömyysvakuutusmaksuun kohdentuu 0,10 prosenttiyksikköä ja työnantajien keskimääräiseen työttömyysvakuutusmaksuun niin ikään 0,10 prosenttiyksikköä. Yrityksen osaomistajan palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu vuonna 2018 on 0,92 prosenttia palkasta ja yrityksen osaomistajasta maksettavaksi työnantajan työttömyysvakuutusmaksu 0,65 prosenttia palkasta. Valtion liikelaitoksen työttömyysvakuutusmaksuksi vuonna 2018 ehdotetaan 0,65 prosenttia palkasta palkkasumman 2 083 500 euroon asti ja sen ylittävältä osalta 1,54 prosenttia palkasta. Yliopistojen työttömyysvakuutusmaksu vuonna 2018 on 0,65 prosenttia palkasta palkkasumman 2 083 500 euroon asti ja sen ylittävältä osalta 1,81 prosenttia palkasta. Omavastuumaksun palkkasummarajoja muutetaan siten, että täysimääräinen omavastuumaksu peritään yrityksiltä, joiden palkkasumma on vähintään 33 336 000 euroa. Jos palkkasumma on tätä pienempi, omavastuumaksu alenee lineaarisesti siten, että omavastuumaksua ei peritä, jos palkkasumma on enintään 2 083 500 euroa. Laki tulee voimaan 1.1.2018. (STM hallitussihteeri Pekka Paaermaa 0295 163 180)
Tiedote

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto esitti, että tasavallan presidentti päättäisi seuraavat nimitysasiat:

Pristinan suurlähetystön päällikön, ulkoasiainneuvos Anne Huhtamäen edustuston päällikön tehtävän päättyminen 31.1.2018 ja Tukholman suurlähetystön päällikön, ulkoasiainneuvos Matti Anttosen edustuston päällikön tehtävän päättyminen 28.2.2018. (UM henkilöstöjohtaja Pirjo Tulokas 0295 351 413)

Ulkoasiainneuvos Pia Stjernvall Pristinassa olevan suurlähetystön päällikön tehtävään 1.2.2018 lukien. (UM henkilöstöjohtaja Pirjo Tulokas 0295 351 413)

Tunisin suurlähetystön päällikön, suurlähettiläs Leena Gardemeisterin sivuakkreditointi Libyaan sekä Bogotan suurlähetystön päällikön, suurlähettiläs Jarmo Kuuttilan sivuakkreditointi Venezuelaan 15.12.2017 lukien. Samalla päättyy Santiago de Chilen suurlähetystön päällikön, suurlähettiläs Mika-Markus Leinosen sivuakkreditointi Venezuelaan. (UM henkilöstöjohtaja Pirjo Tulokas 0295 351 413)

Määräaikainen hovioikeudenneuvos, esittelijäneuvos Heli Kristiina Sankari Helsingin hovioikeuden ensiksi täytettävään hovioikeudenneuvoksen virkaan, määräaikainen hovioikeudenneuvos, hovioikeuden esittelijä Virva Tuulia Nyman Helsingin hovioikeuden toiseksi täytettävään virkaan, määräaikainen hovioikeudenneuvos, hovioikeuden esittelijä Juha Jaakko Terho Helsingin hovioikeuden kolmanneksi täytettävään virkaan, määräaikainen hovioikeudenneuvos, hovioikeuden esittelijä Outi Maria Mikkola Helsingin hovioikeuden neljänneksi täytettävään virkaan ja lakimies Jan Mikael Ylitapio Helsingin hovioikeuden viidenneksi täytettävään virkaan 1.1.2018 lukien sekä käräjätuomari Kirsi Katriina Kohonen Helsingin käräjäoikeuden ensiksi täytettävään käräjätuomarin virkaan, käräjätuomari Hanna Kaisa Vieruaho Helsingin käräjäoikeuden toiseksi täytettävään virkaan ja käräjätuomari Simo Tapio Kolehmainen Helsingin käräjäoikeuden kolmanneksi täytettävään virkaan 1.1.2018 lukien. (OM ylitarkastaja Taru Alanaatu 0295 150 350)

Käräjätuomari Erja Johanna Kalske-Haikonen Espoon käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan 1.1.2018 lukien, käräjätuomari Tiina Susanna Pirinen Päijät-Hämeen käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan 1.2.2018 lukien, käräjätuomari Atte Kalevi Andersson Varsinais-Suomen käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan 1.1.2018 lukien, käräjätuomari Juuso Matias Lehtinen Varsinais-Suomen käräjäoikeuden ensiksi täytettävään käräjätuomarin virkaan, määräaikainen käräjätuomari, hovioikeuden esittelijä Merja Helena Maunuksela Varsinais-Suomen käräjäoikeuden toiseksi täytettävään virkaan, käräjätuomari Janne Valtteri Kartio Varsinais-Suomen käräjäoikeuden kolmanneksi täytettävään virkaan, määräaikainen käräjätuomari, vanhempi oikeussihteeri Hanna Maria Liippo Varsinais-Suomen käräjäoikeuden neljänneksi täytettävään virkaan ja määräaikainen käräjätuomari, hovioikeuden esittelijä Camilla Maria Nissi Varsinais-Suomen käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan 1.1.2018 lukien. (OM ylitarkastaja Taru Alanaatu 0295 150 350)

Majuri Tapio Pihlajamäki puolustusministeriön osastoesiupseerin virkaan 1.1.2018-31.12.2020. (PLM erityisasiantuntija Petri Laurila 0295 140 437)