Valtioneuvoston yleisistunto 15.12.2016

Valtioneuvoston viestintäosasto 15.12.2016 14.02
Tiedote 522/2016

Luettelossa ovat valtioneuvoston julkiset päätökset ja ratkaisuehdotukset tasavallan presidentille.

HALLITUKSEN ESITYKSET

Valtioneuvosto antoi 15.12.2016 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Hallituksen esitys (HE 258/2016 vp) eduskunnalle laiksi rikoslain 30 luvun 13 §:n muuttamisesta. Rikoslakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että oikeushenkilön rangaistusvastuu ulotettaisiin törkeään kirjanpitorikokseen. Tällä edistettäisiin rikosvastuun asianmukaista kohdentumista siten, että yksilöllisen vastuun ohella myös oikeushenkilö voisi joutua toiminnassaan tehdystä törkeästä kirjanpitorikoksesta rangaistusvastuuseen, ja tehostettaisiin korruption torjuntaa. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. (OM lainsäädäntöneuvos Jussi Matikkala 0295 150 486)
Tiedote

Hallituksen esitys (HE 259/2016 vp) eduskunnalle laiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Hallituksen esityksellä pannaan täytäntöön tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista annetun Euroopan unionin direktiivin 2011/92/EU muutos (2014/52/EU) sekä sujuvoitetaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ja eräitä muita ympäristöllisiä menettelyjä. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä, joka korvaisi voimassa olevan lain ympäristövaikutusten arviointimenettelystä. Samassa yhteydessä muutetaan 15 muuta lakia. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 16.5.2017. (YM lainsäädäntöjohtaja Riitta Rönn 0295 250 255)
Tiedote

Hallituksen esitys (HE 260/2016 vp) eduskunnalle laiksi Hossan kansallispuistosta. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki Hossan kansallispuistosta. Siihen tulisi kuulumaan noin 11 094 hehtaaria valtion omistamia alueita Suomussalmen, Kuusamon ja Taivalkosken kunnissa. Valtaosa alueesta on nykyisin valtion retkeilyaluetta ja lähes koko alue kuuluu Natura 2000 -verkostoon. Kansallispuiston perustamisella edesautettaisiin alueen kehittymistä nykyistä luonnonmukaisemmaksi ja erämaiseksi, ja se lisäisi myös alueen vetovoimaa luonto- ja kulttuurimatkailukohteena. Hossan kansallispuisto olisi Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden kansallispuisto ja toteuttaisi tältä osin hallituksen ohjelmaa. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 17.6.2017. (YM hallitussihteeri Johanna Korpi 0295 250 278)
Tiedote

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 15.12.2016 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus valtioneuvoston ohjesäännön 41 a §:n muuttamisesta. Asetuksen muutoksella luovutaan eduskunnalle annettavien yksittäisten päätösasiakirjojen allekirjoittamis- ja varmentamiskäytännöistä, lukuun ottamatta hallituksen vuosikertomusta ja hallituksen kirjelmiä. Valtioneuvoston yleisistunnon puheenjohtajana toiminut ministeri allekirjoittaa yhden yhteisen päätösasiakirjan annetuista hallituksen esityksistä, valtioneuvoston kirjelmistä, selonteoista ja tiedonannoista. Yhteisen päätösasiakirjan varmentaa istunnossa läsnä ollut pöytäkirjanpitäjä. Kyseisiä asiakirjoja ei myöskään enää toimiteta ministeriöistä valtioneuvoston kansliaan ja edelleen eduskuntaan, vaan eduskunta tulostaa arkistointia varten tarvitsemansa asiakirjat itse. Asetus tulee voimaan 2.2.2017. (VNK lainsäädäntöneuvos Sanna Helopuro 0295 160 170)

Valtioneuvoston asetus passeista ja henkilökorteista. Asetuksella säädetään passi- ja henkilökorttimenettelyyn liittyvistä tarkemmista säännöksistä. Tarkempia säännöksiä annetaan henkilöllisyyttä osoittavista asiakirjoista, nimikirjoituksen merkitsemisestä erityistilanteissa, hakemusten liitteistä, menettelystä passia ja henkilökorttia luovutettaessa sekä yksityisen palveluntuottajan tehtävistä. Asetus tulee voimaan 1.1.2017. (SM ylitarkastaja Sini Lahdenperä 0295 488 312)

Valtioneuvoston asetus asevelvollisuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen 8 §:n muuttamisesta. Asetus liittyy Puolustusvoimiin perustettaviin valmiusyksiköihin, joiden koulutus on tarkoitus aloittaa vuoden 2017 alusta. Valmiusyksiköiden joukkotuotannolla parannetaan Puolustusvoimien valmiutta ja reagointikykyä. Miehistötehtävissä palvelevien varusmiesten palvelusajoista säädetään asevelvollisuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen 8 §:ssä. Asetuksen 8 §:n 2 momenttia muutetaan siten, että valmiusyksiköiden tehtävät määritellään miehistön vaativimmiksi erityistehtäviksi, jolloin kaikkien valmiusyksiköissä palvelevien varusmiesten palvelusajaksi voidaan määrätä 347 päivää. Asetus tulee voimaan 1.1.2017. (PLM hallitussihteeri Perttu Wasenius 0295 140 603)
Tiedote

Valtioneuvoston asetus eräiden valtioneuvoston yleisistunnossaan tekemien, opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan kuuluvien päätösten maksullisuudesta ja maksujen suuruudesta annetun valtioneuvoston asetuksen 2 §:n muuttamisesta. Asetuksen 2 §:ää täydennetään säännöksellä, jonka mukaan 1 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetusta ammattikorkeakoulun toimilupaan liittyvästä päätöksestä ei peritä maksua silloin, kun päätös tehdään ilman toimiluvan haltijan myötävaikutusta. Tällaisissa tapauksissa on käytännössä kyse ammattikorkeakoulun toimiluvan muuttamiseen liittyvistä tilanteista, jotka aiheutuvat valtion itsenäisestä päätöksenteosta ilman, että päätöksenteon kohde on hakenut toimiluvan muutosta tai muutoin myötävaikuttanut asian käsittelyyn ottamiseen. Asetus tulee voimaan 19.12.2016. (OKM hallitusneuvos Maiju Tuominen 0295 330 320)

Valtioneuvoston asetus tieliikenteen turvallisuustoiminnan edistämiseen myönnettävästä valtionavustuksesta. Avustusta voidaan myöntää yleiseen tieliikenteen turvallisuustoimintaan sekä kehittämishankkeisiin, kokeiluihin ja turvallisuustutkimuksiin. Valtionapuviranomaisena toimii Liikenteen turvallisuusvirasto. Asetus tulee voimaan 1.1.2017. (LVM lainsäädäntöjohtaja Silja Ruokola 0295 342 367)
Tiedote

Valtioneuvoston asetus ajokorteista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Ajokortin ehtojen ja rajoitusten merkitsemiseen käytettäviä harmonisoituja koodeja päivitetään komission direktiivin 653/2015 mukaisesti. Koodeja koskeva asetuksen liite kumotaan. Asetus tulee voimaan 1.1.2017. (LVM hallitusneuvos Eija Maunu 0295 342 571)

Valtioneuvoston asetus lääketieteellisin perustein vaikeiksi ja pitkäaikaisiksi arvioitavista sairauksista, joiden lääkehoidon kustannuksista sairausvakuutuslain 5 luvun 5 §:n 2 momentin perusteella korvataan 65 tai 100 prosenttia, annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Asetusta muutetaan siten, että diabeteslääkkeistä muut kuin insuliinivalmisteet siirretään alempaan erityiskorvausluokkaan. Lisäksi asetukseen tehdään teknisiä muutoksia siten, että asetuksen nimikettä selkeytetään sekä tehdään 1 ja 2 pykälien kieliasuun teknisiä korjauksia. Asetus tulee voimaan 1.1.2017. (STM neuvotteleva virkamies Kirsi Päivänsalo 0295 163 195)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki 15.12.2016 seuraavat päätökset:

Päätös oikeuttaa valtioneuvoston kanslia valtion puolesta hyväksymään Peli-integrointiyhtiö FRV Oy:n asettamisen vapaaehtoiseen selvitystilaan. Suomen valtio omistaa Peli-integrointiyhtiö FRV Oy -nimisen osakeyhtiön 16 500 osaketta. Osakkeet ovat 55 prosenttia yhtiön koko osakekannasta ja kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Osakkeiden hankinta-arvo valtion taseessa on 16 500 euroa, joka vastaa myös osakkeiden tämänhetkistä käypää substanssiarvoa. Vapaaehtoisen selvitystilan tarkoituksena on jakaa yhtiön nettovarallisuus osakkeenomistajille ja purkaa yhtiö. Suomen valtio saa osakkeidensa omistusosuuden mukaisena jako-osuutena tämänhetkisen arvion mukaan edellä mainittua substanssiarvoa vastaavan määrän vähennettynä selvitystilan aikaisilla liiketoiminnan tappioilla ja kustannuksilla. Valtiolle kertyvä jako-osuus tuloutetaan valtion talousarvioon. (VNK neuvotteleva virkamies Esko Pyykkönen 0295 160 212)

Päätös asettaa tuomarinkoulutuslautakunta viisivuotiskaudeksi 1.1.2017-31.12.2021. Kokoonpano (varajäsenet suluissa): puheenjohtaja: hovioikeudenneuvos Kirsti Uusitalo (laamanni Tuomas Nurmi); varapuheenjohtaja: hallintoneuvos Eija Siitari (ylituomari Pirjo Pyhäjärvi); jäsenet: käräjätuomari Mika Illman (hallintotuomari Emil Waris), ylituomari Jaakko Kellosalo (käräjätuomari Minna Koskinen), hovioikeudenneuvos Juha Nieminen (käräjätuomari Jussi Sippola), vakuutusoikeustuomari Pekka Patrakka (käräjätuomari Ahti Kontturi), valtakunnansyyttäjä Ritva Sahavirta (kihlakunnansyyttäjä Kirsi Männikkö), asianajaja Risto Sipilä (asianajaja Hanna Räihä-Mäntyharju), oikeustieteen tohtori, rikosoikeuden apulaisprofessori Sakari Melander (oikeustieteen tohtori, rikosoikeuden professori Jussi Tapani) ja koulutusasiantuntija Marika Yli-Ikkelä (hallitussihteeri Jennimari Huovinen). (OM hallitusneuvos Anne Hallavainio 0295 150 458)

Päätös määrätä vakuutusoikeuden sivutoimisen lääkärijäsenen tehtävään lääketieteen tohtori, ortopedian ja kirurgian dosentti, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, johtava ylilääkäri Mikko Jukka Manninen 1.1.2017 lukien 31.12.2018 päättyväksi toimikaudeksi. (OM kehittämispäällikkö Tuula Kivari 0295 150 546)

Päätös valtuuttaa ulkoasiainministeriön oikeuspäällikkö Päivi Kaukoranta tekemään noottienvaihdolla sopimus Suomen tasavallan ja Alankomaiden kuningaskunnan välillä Alankomaiden kuningaskunnan Alankomaiden Antillien osalta sekä Suomen tasavallan välillä automaattisesta tietojenvaihdosta säästöjen tuottamista korkotuloista tehdyn sopimuksen soveltamisen keskeyttämisestä eräiden alueiden osalta. (VM neuvotteleva virkamies Anders Colliander 0295 530 289)

Päätös asettaa Opetushallituksen johtokunta toimikaudeksi 1.1.2017-30.9.2019. Kokoonpano (varajäsenet suluissa): jäsenet: kansainvälisten asioiden ja EU-edunvalvonnan asiantuntija Fatim Diarra (asiantuntija Anni Vesa), kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi), toimitusjohtaja Teemu Hassinen (johtaja Riikka Heikinheimo), puheenjohtaja Pietu Heiskanen (koulutuspoliittinen asiantuntija Annakaisa Tikkinen), puheenjohtaja Eini Järvi (sosiaalipoliittinen asiantuntija Eero Kivinen), koulutuspäällikkö Mikko Koskinen (työelämäasioiden johtaja Saana Siekkinen), professori Kristiina Kumpulainen (professori Kirsti Karila), johtaja Veli-Matti Lamppu (elinkeinoasioiden päällikkö Susanna Kallama), koulutusjohtaja Heljä Misukka (neuvottelujohtaja Petri Lindroos), koulutuspoliittinen asiantuntija Riina Nousiainen (työllisyyspoliittinen asiantuntija Leila Kurki), riksdagsledamot Mikaela Nylander (riksdagsledamot Stefan Wallin), puoluesihteeri Jouni Ovaska (kansanedustaja Ulla Parviainen), johtaja Terhi Päivärinta (erityisasiantuntija Jarkko Lahtinen), apulaisrehtori Kari Salminen (luokanopettaja Kai-Ari Lundell) ja kansanedustaja Sari Sarkomaa (kansanedustaja Saara-Sofia Siren). Johtokunnan puheenjohtajaksi määrätään Kari Salminen. (OKM johtaja Kirsi Kangaspunta 0295 330 136)
Tiedote

Päätös Kansallisgallerialle osoitettavasta valtion vastinrahasta vuonna 2016. Kansallisgallerian 31.8.2016 mennessä keräämän yksityisen pääoman määräksi vahvistetaan 658 050 euroa ja päätetään Kansallisgallerian peruspääomaan kohdennettavan valtion vastinrahan määräksi 1 645 125 euroa. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö oikeutetaan tekemään päätös Kansallisgallerialle osoitettavasta valtion vastinrahoituksesta. (OKM hallitusneuvos Merja Leinonen 0295 330 191)

Päätös myöntää toimitusjohtaja Ilmo Laevuolle ero tekijänoikeusneuvoston jäsenyydestä ja määrätä hänen tilalleen tekijänoikeusneuvoston varsinaiseksi jäseneksi toimitusjohtaja, kauppatieteiden maisteri Jukka Helle sekä myöntää edunvalvontapäällikkö Jenni Kähköselle ero tekijänoikeusneuvoston jäsenyydestä ja määrätä hänen tilalleen oikeustieteen maisteri, edunvalvontapäällikkö Johanna Halkola sopimustiimin päällikkö Anniina Dahlströmin henkilökohtaiseksi varajäseneksi tekijänoikeusneuvoston 14.10.2018 päättyväksi toimikaudeksi. (OKM johtaja Jorma Waldén 0295 330 338)

Päätös nimittää ministeri Jan-Erik Enestam varajäsenenään kansanedustaja Juhana Vartiainen, valtiotieteen tohtori Tytti Isohookana-Asunmaa varajäsenenään entinen kansanedustaja Lauri Heikkilä ja kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta varajäsenenään kansanedustaja Heli Järvinen Suomen edustajiksi Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston johtokuntaan kolmivuotiskaudeksi 2017-2019. Ministeri Enestam määrätään toimimaan vuorovuosina rahaston puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana. (OKM kulttuuriasiainneuvos Annika Söderlund 0295 330 382)

Päätös myöntää ammattikorkeakoulun toimilupa Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:lle ja peruuttaa Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy:n ja Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy:n toimiluvat. Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy:n ja Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy:n voimassa oleviin toimilupiin on kirjattu kehittämisvelvoite, jonka mukaan molempien ammattikorkeakouluosakeyhtiöiden tulee toimia siten, että Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulujen toiminnot voidaan yhdistää vuoden 2017 alusta lukien. Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy on hakenut ammattikorkeakoulun toimilupaa 1.1.2017 alkaen. Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Oy ovat hakeneet niille myönnettyjen toimilupien peruuttamista 1.1.2017 lukien edellyttäen, että Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:lle myönnetään toimilupa. Nykyiset Kymenlaakson ammattikorkeakoulu ja Mikkelin ammattikorkeakoulu yhdistyvät Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakouluksi, jolloin ammattikorkeakoulujen määrä vähenee 23:een. (OKM hallitusneuvos Maiju Tuominen 0295 330 320)

Päätös ammattikorkeakoulujen toimilupien muuttamista. Ammattikorkeakoulun toimiluvassa määrätään niiden koulutusvastuusta eli siitä, mitä ammattikorkeakoulututkintoja ja niihin liitettäviä tutkintonimikkeitä ammattikorkeakoulun tulee antaa. Toimiluvassa voidaan tarvittaessa myös täsmentää tutkintokohtaista koulutusvastuuta. Lisäksi toimiluvassa määrätään siitä, mitä ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja ja niihin liitettäviä tutkintonimikkeitä ammattikorkeakoulu voi antaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ammattikorkeakoulut ovat syksyllä 2016 sopineet vuosia 2017-2020 koskevista tavoitteista ja kehittämiskohteista. Sopimusneuvottelujen jälkeen ammattikorkeakouluja on pyydetty toimittamaan mahdolliset toimilupaan sisältyvän koulutusvastuun muuttamista koskevat hakemukset. Osa ammattikorkeakouluista on esittänyt tietyistä koulutuksista luopumista ja muutama ammattikorkeakoulu on puolestaan esittänyt koulutusvastuunsa laajentamista. (OKM hallitusneuvos Maiju Tuominen 0295 330 320)

Periaatepäätös tieliikenneturvallisuuden parantamiseksi - tiedosta liikenneturvallisuutta. Periaatepäätöksessä määritellään valtioneuvoston tieliikenneturvallisuutta koskeva visio ja tavoitteet sekä niitä toteuttavat valtioneuvoston toimenpiteet sekä niiden seuranta. Periaatepäätöksellä varmistetaan, että liikenneturvallisuus paranee niin kuljettajien, ajoneuvojen kuin väylienkin osalta. Lisäksi periaatepäätös parantaa valmiutta liikenteen turvalliseen automatisaatioon. Periaatepäätöksen visiona on, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. (LVM liikenneneuvos Leif Beilinson 0295 342 572)
Tiedote

Päätös valtuuttaa työ- ja elinkeinoministeriö merkitsemään valtion puolesta Baltic Connector Oy:n osakkeita ja korottamaan Baltic Connector Oy:n omaa pääomaa 14 000 000 eurolla vuonna 2016 ja 14 000 000 eurolla vuonna 2017. Oman pääoman korottaminen liittyy Suomen ja Viron Balticconnector-yhdysputkihankkeeseen. Rahoituksella katetaan hankkeen kansallinen rahoitusosuus Suomen osalta. (TEM talousjohtaja Mika Niemelä 0295 062 135)
Tiedote

Päätös myöntää johtaja Ritva Laineelle ero Huoltovarmuusneuvoston jäsenyydestä ja nimittää hänen tilalleen varatoimitusjohtaja Timo Reina Huoltovarmuusneuvoston 30.6.2018 päättyväksi toimikaudeksi. (TEM hallitusneuvos Tuomo Knuuti 0295 063 537)

Päätös asettaa Suomen ILO-neuvottelukunta toimikaudeksi 1.1.2017-31.12.2019. Kokoonpano: puheenjohtaja: hallitusneuvos Liisa Heinonen työ- ja elinkeinoministeriö; varapuheenjohtaja: neuvotteleva virkamies Marianne Kivistö sosiaali- ja terveysministeriö; jäsenet: yksikön päällikkö Johanna Karanko ulkoasiainministeriö, hallitusneuvos Katriina Alaviuhkola sosiaali- ja terveysministeriö, neuvotteleva virkamies Mika Happonen valtion työmarkkinalaitos, työmarkkinalakimies Ritva Liivala KT Kuntatyönantajat, asiantuntija Minna Etu-Seppälä Elinkeinoelämän keskusliitto EK, asiantuntija Mika Kärkkäinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK, asiantuntija Aapo Heikurainen Elinkeinoelämän keskusliitto EK, lainopillinen asiamies Albert Mäkelä Suomen Yrittäjät, työehtoasioiden johtaja Annika Rönni-Sällinen Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, kansainvälisten asioiden asiantuntija Pekka Ristelä Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, kansainvälisten asioiden päällikkö Risto Kousa Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry ja lakimies Paula Ilveskivi Akava ry. (TEM hallitusneuvos Tarja Kröger 0295 048 937)

Periaatepäätös huumausainepolitiikasta 2016-2019. Periaatepäätöksellä vahvistetaan kansallista yhteistyötä huumehaittojen ehkäisemiseksi aiempien periaatepäätösten mukaisesti. Huumausainepoliittinen linja ei muutu: Suomi on politiikassaan sitoutunut Yhdistyneiden kansakuntien huumausaineiden vastaisiin yleissopimuksiin ja Euroopan unionin huumausainestrategiaan vuosille 2013–2020. (STM johtaja Kari Paaso 0295 163 340)
Tiedote

Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle 15.12.2016 seuraavat Euroopan unionin säädösehdotuksia koskevat valtioneuvoston kirjelmät:

Valtioneuvoston kirjelmä (U 70/2016 vp) eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (unionin yleiseen talousarvioon sovellettavat varainhoitosäännöt; varainhoitoasetus). Komission ehdotuksen tavoitteena on EU:n varainhoitosääntöjen yksinkertaistaminen ja joustavoittaminen. Lisäksi ehdotuksessa painotetaan EU:n varojen saajien hallinnollisen taakan keventämistä sekä EU:n rahoitusvälineiden tehokkaampaa ja tuloksellisempaa käyttöä, raportointitoimenpiteiden helpottamista ja talousarvion joustavampaa hallinnointia. Uusi varainhoitoasetus loisi myös yhteisen säännöstön, joka korvaisi sekä nykyisen varainhoitoasetuksen että sen soveltamissäännöt. Nykyisen varainhoitoasetuksen toisen osan säännökset, jotka koskevat Euroopan maatalouden tukirahastoon, tutkimuksen ja ulkoisten toimien määrärahoihin sekä muihin erityisiin EU:n rahastoihin sovellettavia erityissääntöjä, sisällytettäisiin varainhoitoasetuksen asianomaisiin osiin paitsi jos ne ovat vanhentuneet. (VM budjettineuvos Seija Kivinen 0295 530 236)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 71/2016 vp) eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta yhteisen maatalouspolitiikan asetusten yksinkertaistamiseksi varainhoitoasetuksen uudistamisen yhteydessä (Omnibus-asetusehdotus). Ehdotus on osa monivuotisten rahoituskehysten väliarviointia. Komission ehdotuksessa on yhteen säädökseen sisällytetty yleisten varainhoitosääntöjen tarkistus sekä muutoksia alakohtaisiin sääntöihin, mukaan lukien yhteisen maatalouspolitiikan asetukset (maaseutuasetus, nk. horisontaaliasetus, suorien tukien asetus ja yhteisen markkinajärjestelyn asetus). Komission esityksen tavoitteena on menettelyjen yksinkertaistaminen, rahoitusinstrumenttien tehokkaampi käyttö, joustavampi budjettihallinto ja fokuksen kiinnittäminen tuloksiin ja raportoinnin virtaviivaistamiseen. Komissio ei halua tässä yhteydessä avata laajempaa maatalouspolitiikan uudistuskeskustelua, vaikka se ehdottaakin muutoksia yhteisen maatalouspolitiikan perusasetuksiin. (MMM maatalousneuvos Kari Valonen 0295 162 269)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 15.12.2016 seuraavat nimitysasiat:

Valtioneuvosto myönsi hallitusneuvos Henri Helolle virkavapautta sisäministeriön hallitusneuvoksen virasta 1.1.2017-31.7.2021. (SM kehittämisneuvos Marja-Riitta Salokannel 0295 488 304)

Valtioneuvosto myönsi Kirsi Lindroosille virkavapautta opetus- ja kulttuuriministeriön johtajan virasta 18.1.2017-23.4.2017. (OKM hallitussihteeri Leo Liukkonen 0295 330 196)

VALTIONEUVOSTON RATKAISUEHDOTUKSET TASAVALLAN PRESIDENTILLE

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Valtioneuvosto esitti, että tasavallan presidentti vahvistaisi seuraavat lait:

Laki Maahanmuuttovirastosta annetun lain 2 §:n muuttamisesta ja laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain 9 ja 10 §:n muuttamisesta (HE 131/2016 vp). Valtion vastaanottokeskukset yhdistetään Maahanmuuttovirastoon. Maahanmuuttovirasto päättää valtion vastaanotto- ja järjestelykeskusten perustamisesta, lakkauttamisesta ja niiden toimipaikoista. Maahanmuuttovirasto saa päätösvallan ilman sisäministeriöltä pyydettävää valtuutusta sopia muun kuin valtion vastaanotto- ja järjestelykeskuksen perustamisesta, lakkauttamisesta ja toimipaikasta kunnan, kuntayhtymän, muun julkisoikeudellisen yhteisön taikka yksityisen yhteisön tai säätiön kanssa. Lait tulevat voimaan 1.1.2017. (SM lainsäädäntöneuvos Tiina Sinkkanen 0295 488 626)
Tiedote

Laki pelastuslain muuttamisesta ja laki hätäkeskustoiminnasta annetun lain muuttamisesta (HE 100/2016 vp). Pelastuslakia ja hätäkeskustoiminnasta annettua lakia muutetaan. Tarkoituksena on selkiyttää ja parantaa viranomaisten tiedonsaantioikeuksia. Pelastusviranomaisten tiedonsaantioikeuksia lisätään tiettyjen pelastustoimen toteuttamisen kannalta tärkeiden tietojen osalta. Lisäksi pelastustoimen rekistereissä olevien tietojen luovuttamista ja tallentamista koskevia säännöksiä muutetaan. Rajavartiolaitoksen asemaa viranomaisten yhteistyötahona selkeytetään ja sille annetaan oikeus käyttää valtakunnallista hätäkeskustietojärjestelmää. Hätäkeskuslaitoksen ja hätäkeskustoimintaan osallistuvien viranomaisten operatiivisen toiminnan toteuttamisen kannalta tarpeellisia tiedonsaantioikeuksia lisätään. Lisäksi hätäkeskustietojärjestelmän käyttöön liittyviä käyttäjätietoja ja lokitietoja luovutetaan vastuuviranomaisille valvontaa varten. Lait tulevat voimaan 1.1.2017. (SM tietoverkkojohtaja Pekka Tulokas 0295 488 450)
Tiedote

Laki Pelastusopistosta annetun lain muuttamisesta ja laki Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain muuttamisesta (HE 157/2016 vp). Pelastusopistosta annettua lakia ja Poliisiammattikorkeakoulusta annettua lakia muutetaan siten, että ammattikorkeakoulututkintoon johtavan pelastustoimen päällystökoulutuksen koulutusvastuu siirretään Savonia-ammattikorkeakoululta Poliisiammattikorkeakoululle. Pelastusalan ammattikorkeakoulutus siirtyy hallinnollisesti osaksi sisäministeriön hallinnonalaa. Lait tulevat voimaan 1.1.2017. (SM pelastusylitarkastaja Veli-Pekka Hautamäki 0295 288 419)
Tiedote

Laki Rahoitusvakausviraston hallintomaksusta annetun lain muuttamisesta (HE 189/2016 vp). Rahoitusvakausviraston hallintomaksusta annettuun lakiin lisätään kaksi maksuluokkaa Euroopan talousalueella toimiluvan saaneen luottolaitoksen Suomessa toimivalle merkittävälle sivuliikkeelle. Lisäksi lakia tarkistetaan korottamalla luottolaitosten suhteellista maksua sekä kaikkien maksuvelvollisten perusmaksua. Laki tulee voimaan 1.1.2017. (VM finanssineuvos Pauli Kariniemi 0295 530 210)

Laki Suomen Pankin virkamiehistä annetun lain muuttamisesta (HE 190/2016 vp). Suomen Pankin virkamiehistä annettua muutetaan lakia siten, että ennen 1.1.1992 alkaneeseen Suomen Pankin palvelussuhteeseen sovellettava 60 vuoden eläkeikä nousee niin, että jos Suomen Pankin eläkesäännön mukainen eläkeikä täyttyy vuonna: 2018, eläkeikää korotetaan kolmella kuukaudella; 2019, eläkeikää korotetaan kuudella kuukaudella; 2020, eläkeikää korotetaan yhdeksällä kuukaudella; 2021, eläkeikää korotetaan vuodella; 2022, eläkeikää korotetaan vuodella ja kolmella kuukaudella; 2023, eläkeikää korotetaan vuodella ja kuudella kuukaudella; 2024, eläkeikää korotetaan vuodella ja yhdeksällä kuukaudella; 2025 tai sen jälkeen, eläkeikää korotetaan kahdella vuodella. Edellä 1 momentissa tarkoitettu 60 vuoden eläkeikä voi kuitenkin nousta korkeintaan julkisten alojen eläkelain (81/2016) 10 §:n 2 ja 3 momentissa kullekin ikäluokalle säädetyn alimman vanhuuseläkeiän tasolle. Laki tulee voimaan 1.1.2017. Lain 27 §:n 1 momentti tulee voimaan 1.1.2018 asteittain siten, että vuonna 1957 ja sitä ennen syntyneillä eroamisikä on 68 vuotta, vuosina 1958−1961 syntyneillä 69 vuotta ja vuonna 1962 ja sen jälkeen syntyneillä 70 vuotta. (VM lainsäädäntöneuvos Paula Kirppu 0295 530 552)

Laki nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta ja laki sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta (HE 136/2016 ). Liikennepolttonesteiden kuten moottoribensiinin, dieselöljyn ja niitä korvaavien biopolttoaineiden veron sekä energia- että hiilidioksidiosuutta korotetaan. Hiilidioksidiveron laskentaperusteena oleva hiilidioksiditonnin arvo nostetaan 58 eurosta 62 euroon ja energiasisältöveroon tehdään lähes vastaavan suuruinen korotus. Moottoribensiinin ja sitä korvaavien biopolttoaineiden verotaso nousee keskimäärin kolme prosenttia ja dieselöljyn ja sitä korvaavien biopolttoaineiden verotaso noin viisi prosenttia. Myös lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden veron sekä energia- että hiilidioksidiosuutta korotetaan. Kiinteä ja kaasumainen biomassa säilyy edelleen verottomana eikä polttoturpeen verotukseen tehdä muutoksia. Kevyen ja raskaan polttoöljyn, kivihiilen ja maakaasun hiilidioksidiveron laskentaperusteena oleva hiilidioksiditonnin arvo nostetaan nykyisestä 54 eurosta 58 euroon. Lisäksi lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden energiasisältöveroa korotetaan 0,4 eurolla megawattitunnilta. Korotus merkitsee yhteensä keskimäärin noin seitsemän prosentin suuruista korotusta verotasoihin. Lait tulevat voimaan 1.1.2017. (VM lainsäädäntöneuvos Leo Parkkonen 0295 530 372)

Laki valmisteverotuslain muuttamisesta, laki nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muuttamisesta, laki sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muuttamisesta, laki maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta annetun lain muuttamisesta, laki makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta, laki alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain 11 §:n kumoamisesta, laki eräiden juomapakkausten valmisteverosta annetun lain muuttamisesta, laki tupakkaverosta annetun lain muuttamisesta, laki jäteverolain muuttamisesta, laki Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain muuttamisesta, laki biopolttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain muuttamisesta, laki yksityisestä huvialuksesta suoritettavasta polttoainemaksusta annetun lain muuttamisesta, laki öljysuojarahastosta annetun lain muuttamisesta, laki öljysuojarahastosta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain 7 §:n muuttamisesta, laki autoverolain muuttamisesta, laki Tullin hallinnosta annetun lain 2 §:n muuttamisesta, laki henkilötietojen käsittelystä Tullissa annetun lain muuttamisesta, laki Verohallinnosta annetun lain 28 ja 30 §:n muuttamisesta ja laki verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta (HE 159/2016 vp). Valmiste- ja autoverotusta koskevaa lainsäädäntöä sekä eräitä muita lakeja muutetaan siten, että Tullin tehtäviksi säädetyt valmisteverotus ja autoverotus siirretään Verohallinnon tehtäviksi. Tullille jää kuitenkin näiden verojen valvontatehtävä ja rikostutkinta. Lisäksi Tulli vastaa edelleen EU:n ulkopuolelta tuotavien tuotteiden valmisteverotuksesta eräissä tilanteissa. Verohallinto toimittaa toistaiseksi valmiste- ja autoverotuksen pääosin nykyisin menettelyin ja tietojärjestelmin, joten esitys sisältää pääasiassa verotustoimivaltaa koskevat säännösmuutokset. Lait tulevat voimaan 1.1.2017, lukuun ottamatta lakia öljysuojarahastosta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain 7 §:n muuttamisesta. (VM neuvotteleva virkamies Pia Kivimies 0295 530 183)
Tiedote

Laki arvonlisäverolain 137 ja 143 §:n muuttamisesta (HE 139/2016 vp). Arvonlisäverolakia muutetaan siten, että yrityksille, joiden tilikauden liikevaihto on enintään 500 000 euroa, annetaan mahdollisuus tilittää myynnistä suoritettava arvonlisävero ja ostoista vähennettävä arvonlisävero maksuperusteisesti. Laki tulee voimaan 1.1.2017. (VM erityisasiantuntija Tuula Karjalainen 0295 530 553)

Laki kirkkolain 6 luvun muuttamisesta ja laki evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annetun lain 19 §:n kumoamisesta (HE 160/2016 vp). Kirkkolakia muutetaan siten, että seurakunnan, seurakuntayhtymän, tuomiokapitulin ja kirkkohallituksen viranhaltijan eroamisikää nostetaan asteittain nykyisestä 68 vuodesta 70 vuoteen. Kirkon virkaehtosopimuksen ulkopuolella olevan viranhaltijan muutoksenhakumahdollisuutta laajennetaan. Lisäksi kirkkolakiin lisätään säännös, jonka mukaan korkolain viivästyskorkoa koskevia säännöksiä sovelletaan seurakunnan, seurakuntayhtymän, tuomiokapitulin ja kirkkohallituksen viranhaltijan virkasuhteeseen perustuvaan saatavaan. Lait tulevat voimaan 1.1.2017. (OKM vanhempi hallitussihteeri Joni Hiitola 0295 330 108)

Laki Kansallisarkistosta ja laki arkistolain muuttamisesta (HE 191/2016 vp). Arkistolaitoksen organisaatiota kehitetään siten, että nykyisestä piirihallintomallista luovutaan. Kansallisarkistosta ja seitsemästä maakunta-arkistosta muodostetaan opetus- ja kulttuuriministeriön alaisena toimiva valtakunnallinen viranomainen, jonka nimenä on Kansallisarkisto. Samalla Kansallisarkiston tehtävät kirjataan lakiin ja niitä täsmennetään. Arkistolakiin lisätään säännös Kansallisarkiston oikeudesta määrätä pysyvään säilytykseen määräämiensä ja sähköiseen muotoon muutettujen asiakirjojen alkuperäiskappaleiden hävittämisestä sekä säännökset Kansallisarkistoon siirrettyjen viranomaisten asiakirjojen tietojen antamisessa noudatettavista julkisuuslaista poikkeavista antamistavoista ja määräajoista. Hävittäminen on mahdollista, kun se voi tapahtua vaarantamatta asiakirjan tai siihen sisältyvän tiedon säilymistä, eheyttä ja autenttisuuden toteamista sekä heikentämättä asiakirjan kulttuurihistoriallista arvoa tai oikeudellista todistusvoimaa. Lait tulevat voimaan 1.1.2017. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa lain muutoksen vaikutuksia yksityisarkistojen itsenäiseen asemaan ja arkistotoiminnan moninaisuuteen ja että hallitus arvioi seurannan ja tehtyjen johtopäätösten pohjalta mahdollisuutta vahvistaa ja kehittää yksityisarkistojen edustajista koostuvan yksityisarkistoneuvottelukunnan roolia. (OKM hallitusneuvos Immo Aakkula 0295 330 354)

Laki eräistä ohjelmaperusteisista viljelijäkorvauksista annetun lain muuttamisesta, laki Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle annetun lain 22 §:n muuttamisesta ja laki maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain muuttamisesta (HE 193/2016 vp). Eräistä ohjelmaperusteisista viljelijäkorvauksista annettua lakia muutetaan maatilojen neuvonnan korvauksen osalta siten, että neuvontaa voidaan antaa myös maatilan nykyaikaistamisesta ja kilpailukyvyn parantamisesta. Lisäksi luonnonhaittakorvauksen saamisen edellytyksiä täsmennetään eläinten hallinnan osalta. Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle annettua lakia muutetaan teurastetuista kileistä myönnettävän palkkion saamisedellytysten osalta siten, että palkkion saamisen edellytyksenä olevia teurastetun kilin ikä- ja painorajoja alennetaan. Maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annettua lakia muutetaan tukijärjestelmien yhdenmukaistamiseksi kasvintuotannon pinta-alavalvonnan perusteella määräytyvien valvontaseuraamuksien osalta siten, että ne vastaavat Euroopan unionin suorien tukien vastaavia valvontaseuraamuksia. Lait tulevat voimaan 1.1.2017. (MMM lainsäädäntöneuvos Katri Valjakka 0295 162 235)

Laki elintarvikelain muuttamisesta (HE 104/2016 vp). Valvontasuunnitelmien ja -ohjelmien laatimiseen liittyviä vaatimuksia vähennetään. Elintarviketurvallisuusvirastolle säädetään toimivalta arvioida Euroopan unionin rahoittamissa maataloustuotteiden tiedotus- ja menekinedistämistoimissa käytettyjen terveysväitteiden lainmukaisuutta. Lisäksi täydennetään luetteloa Euroopan unionin lainsäädännöstä. Laki tulee voimaan 1.1.2017. (MMM vanhempi hallitussihteeri Hannu Miettinen 0295 162 478)

Laki valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta (HE 146/2016 vp). Valtion televisio- ja radiorahastosta annettua lakia muutetaan siten, että valtion talousarviosta valtion televisio- ja radiorahastolle Yleisradio Oy:n julkisen palvelun kustannusten kattamiseen suoritettavaan määrärahaan ei vuosille 2017 ja 2018 tehdä indeksin mukaisia vuotuisia korotuksia. Laki tulee voimaan 1.1.2017 ja se on voimassa 31.12.2018 saakka. (LVM neuvotteleva virkamies Tanja Müller 0295 342 071)

Hissiturvallisuuslaki (HE 23/2016 vp). Lailla pannaan täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston hissejä ja hissien turvakomponentteja koskeva direktiivi. Hissidirektiivin edellyttämän sääntelyn lisäksi säädettävällä lailla varmistetaan hissien käytön aikainen turvallisuus eli turvallisuus markkinoille saattamisen jälkeen. Laissa säädetään hissien huoltamisesta, korjaamisesta, muutostöistä, tarkastamisesta ja hissialan töistä sekä niiden valvonnasta. Laki tulee voimaan 1.1.2017. (TEM kaupallinen neuvos Tomi Lounema 0295 062 697)

Sähköturvallisuuslaki ja laki eräitä tuoteryhmiä koskevista ilmoitetuista laitoksista annetun lain muuttamisesta (HE 116/2016 vp). Lailla pannaan täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston pienjännitedirektiivi ja Euroopan parlamentin ja neuvoston sähkömagneettista yhteensopivuutta koskeva direktiivi. Pienjännitedirektiivi ja sähkömagneettista yhteensopivuutta koskeva direktiivi ovat osa Euroopan unionissa toteutettavaa laajaa tuotesääntelyuudistusta. Direktiiveihin perustuvan sääntelyn lisäksi säädettävään lakiin sisältyy myös kansallista sähköturvallisuussääntelyä. Sähköturvallisuuslailla varmistetaan sähkölaitteistojen rakentamisen sekä sähkölaitteiden ja sähkölaitteistojen käytön aikainen turvallisuus. Laissa säädetään sähkölaitteistojen rakentamista sekä sähkölaitteistojen ja sähkölaitteiden huoltamista, korjaamista ja tarkastamista koskevista vaatimuksista, sähköalan töistä ja niiden valvonnasta sekä sähkövahinkojen korvaamisesta. Lisäksi muutetaan eräitä tuoteryhmiä koskevista ilmoitetuista laitoksista annettua lakia siten, että hissiturvallisuuslaki, painelaitelaki, räjähdysvaarallisissa tiloissa käytettäväksi tarkoitettujen laitteiden ja suojausjärjestelmien vaatimustenmukaisuudesta annettu laki, räjähteiden vaatimustenmukaisuudesta annettu laki ja sähköturvallisuuslaki kuuluvat ilmoitetuista laitoksista annetun lain soveltamisalaan. Lait tulevat voimaan 1.1.2017. (TEM kaupallinen neuvos Tomi Lounema 0295 062 697)

Laki mittauslaitelain muuttamisesta (HE 30/2016 vp). Lailla pannaan täytäntöön kaksi Euroopan parlamentin ja neuvoston mittauslaitteita koskevaa direktiiviä. Laki on suurelta osin lainsäädäntötekninen eikä siinä ole merkittäviä muutoksia mittauslaitteiden ja tiettyjen vaakojen teknisiin ja luotettavuutta koskeviin vaatimuksiin. Laki tulee voimaan 1.1.2017. (TEM neuvotteleva virkamies Päivi Kantanen 0295 048 938)

Laki eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta (HE 40/2016 vp). Laki on horisontaalinen tiettyjä tuotesektoreita koskeva valvonnan yleislaki. Säädettävä laki on keskeinen osa kansallisen tuotesääntelyuudistuksen kokonaisuutta. Laki tulee voimaan yhtä aikaa sen soveltamisalaan kuuluvien tuotesektorilakien kanssa. Markkinavalvontalailla luodaan sen soveltamisalaan kuuluvilla tietyillä tuotesektoreilla kansallisesti yleiset ja yhdenmukaiset sääntelypuitteet markkinavalvonnalle sekä valvontaviranomaisten toimenpiteille tuotteiden ulkorajavalvonnassa tuotaessa tuotteita Suomeen Euroopan unionin ulkopuolelta. Lailla korvataan nykyisen sektorikohtaisen tuotelainsäädännön säännökset markkinavalvonnasta. Horisontaalinen markkinavalvontalaki perustuu Euroopan unionin akkreditointi- ja markkinavalvonta-asetukseen, jossa säädetään markkinavalvonnan vähimmäisvaatimuksista sekä direktiivipaketin tuotedirektiivien erityissääntelyyn Euroopan unionin yhdenmukaistamislainsäädännössä. (TEM vanhempi hallitussihteeri Pauliina Kanerva 0295 060 160)

Laki räjähdysvaarallisissa tiloissa käytettäväksi tarkoitettujen laitteiden ja suojausjärjestelmien vaatimustenmukaisuudesta (HE 19/2016 vp). Lailla pannaan täytäntöön räjähdysvaarallisissa tiloissa käytettäviksi tarkoitettuja laitteita ja suojajärjestelmiä koskeva Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi. Säädös on suurelta osin lainsäädäntötekninen eikä siinä ole merkittäviä muutoksia räjähdysvaarallisissa tiloissa käytettäväksi tarkoitettujen laitteiden ja suojausjärjestelmien teknisiin ja turvallisuutta koskeviin vaatimuksiin. Laki tulee voimaan 1.1.2017. (TEM vanhempi hallitussihteeri Pauliina Kanerva 0295 060 160)

Laki räjähteiden vaatimustenmukaisuudesta, laki pyroteknisten tuotteiden vaatimustenmukaisuudesta annetun lain muuttamisesta, laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain muuttamisesta ja laki rikoslain 44 luvun 11 §:n muuttamisesta (HE 20/2016 vp). Lailla pannaan täytäntöön siviilikäyttöön tarkoitettujen räjähdystarvikkeiden asettamista saataville markkinoilla ja valvontaa koskeva direktiivi. Pyroteknisten tuotteiden vaatimustenmukaisuudesta annettua lakia muutetaan siten, että siinä viitataan markkinavalvontaa ja ilmoitettuja laitoksia koskeviin erikseen annettaviin lakeihin ja kumotaan mainittuja seikkoja koskevat säännökset. Lisäksi muutetaan vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annettua lakia kumoamalla laista siviiliräjähteiden vaatimuksia ja vaatimustenmukaisuuden osoittamista koskevat säännökset. Lain soveltamisalaa laajennetaan selluloidin teolliseen käsittelyyn, varastointiin ja säilytykseen. Lisäksi tarkistetaan myös rikoslain räjähderikosta koskevaa rangaistussäännöstä uuden räjähteiden vaatimustenmukaisuutta koskevan lain johdosta. Lait tulevat voimaan 1.1.2017. (TEM vanhempi hallitussihteeri Pauliina Kanerva 0295 060 160)

Laki palkkaturvalain muuttamisesta, laki merimiesten palkkaturvalain 7 ja 26 §:n muuttamisesta ja laki Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 §:n muuttamisesta (HE 196/2016). Palkkaturvaa koskeviin lakeihin tehdään muutokset, jotka ovat tarpeen työntekijöiden riittävän oikeusvarmuuden varmistamiseksi, jotta palkkaturvajärjestelmä ei muodostuisi työmarkkinajärjestöjen tekemässä kilpailukykysopimuksessa tarkoitettujen selviytymissopimusten esteeksi. Lisäksi tehdään muutoksia, joiden perusteella palkkaturvaviranomaisella on mahdollisuus hyödyntää Harmaan talouden selvitysyksikön tuottamia velvoitteidenhoitoselvityksiä. Lait tulevat voimaan 1.1.2017. (TEM vanhempi hallitussihteeri Nico Steiner 0295 049 001)

Painelaitelaki (HE 117/2016 vp). Uudella painelaitelailla pannaan täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston painelaitteita koskevat direktiivit. Painelaitteita koskevat direktiivit ovat osa Euroopan unionissa toteutettavaa laajaa tuotesääntelyuudistusta. Direktiiveihin perustuvan sääntelyn lisäksi lakiin sisältyy myös painelaitteita koskeva kansallinen sääntely. Laissa säädetään painelaitteiden olennaisista turvallisuusvaatimuksista, vaatimustenmukaisuuden arvioinnista, tarkastamisesta ja käytön aikaisesta valvonnasta. (TEM hallitussihteeri Sami Teräväinen 0295 060 088)

Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta (HE 241/2016 vp). Maankäyttö- ja rakennuslakiin lisätään tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (2001/42/EY, SEA -direktiivi) ja valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arvioinnista tehtyyn yleissopimukseen liittyvän pöytäkirjan (SopS 69/2010, ECE:n SEA -pöytäkirja) edellyttämät säännökset toisen valtion kanssa käytävästä ilmoitus- ja neuvottelumenettelystä. Ympäristöministeriön tai valtioneuvoston asetuksella säädettävän valtion muun vastuuviranomaisen on huolehdittava kyseisestä ilmoitus- ja neuvottelumenettelystä, jos Suomen alueelle laadittavan kaavan toteuttamisesta todennäköisesti aiheutuu merkittäviä ympäristövaikutuksia toisen valtion alueelle. Laki tulee voimaan 1.1.2017. (YM hallitusneuvos Jyrki Hurmeranta 0295 250 091)

Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta (HE 220/2016 vp). Maankäyttö- ja rakennuslakiin lisätään lähes nollaenergiarakennuksen määritelmä ja rakentamisen energiatehokkuuden olennaisiin teknisiin vaatimuksiin lisätään vaatimus uuden rakennuksen rakentamisesta lähes nollaenergiarakennukseksi. Velvoite siirtyä uusien rakennusten rakentamisessa lähes nollaenergiarakentamiseen sisältyy Euroopan parlamentin ja neuvoston rakennusten energiatehokkuudesta antamaan direktiiviin. Laki tulee voimaan 1.1.2017. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että ympäristöministeriö ja liikenne- ja viestintäministeriö laativat yhteistyössä tarvittavat säädökset siitä, että kansalaisten ja yhteiskunnan turvallisuuden kannalta välttämättömien yleisten matkaviestinverkkojen sisätilakuuluvuus asuinrakennuksissa varmistetaan rakentamisessa tarkoituksenmukaisella ja rakennuksen energiatehokkuuden ja muut olennaiset tekniset vaatimukset huomioon ottavalla tavalla. Valtioneuvoston tulee seurata jatkossa matkaviestinverkkojen kuuluvuutta sekä rakentamista koskevan sääntelyn ja sen toimeenpanon vaikutuksia matkaviestinverkkojen sisätilakuuluvuuteen ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin kuuluvuuden varmistamiseksi. (YM lainsäädäntöneuvos Kirsi Martinkauppi 0295 250 177)
Tiedote

Tasavallan presidentti hyväksyisi tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi Turkmenistanin kanssa tehdyn sopimuksen ja vahvistaisi lain tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi Turkmenistanin kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 202/2016 vp). Sopimuksen tarkoituksena on maiden välisen kansainvälisen kaksinkertaisen tuloverotuksen poistaminen. Sopimus perustuu suurelta osin Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) laatimalle malliverosopimukselle. (VM neuvotteleva virkamies Anders Colliander 0295 530 289)

Tasavallan presidentti hyväksyisi tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi Sri Lankan kanssa tehdyn sopimuksen ja vahvistaisi lain tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi Sri Lankan kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 235/2016 vp). Sopimuksen tarkoituksena on maiden välisen kansainvälisen kaksinkertaisen tuloverotuksen poistaminen. Sopimus puolittaa osingosta kannettavan lähdeveron verokannan, laajentaa kummankin sopimusvaltion verotusoikeutta toiseen sopimusvaltioon maksettavien eläkkeiden osalta, parantaa mahdollisuuksia puuttua sopimusetujen saamiseen tähtäävään verosuunnitteluun ja parantaa tietojenvaihdon edellytyksiä. Sopimus perustuu suurelta osin Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) laatimalle malliverosopimukselle. (VM neuvotteleva virkamies Anders Colliander 0295 530 289)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Valtioneuvosto esitti, että tasavallan presidentti päättäisi seuraavat kansainväliset asiat:

Tasavallan presidentti hyväksyisi tarkastusleimojen vastavuoroista hyväksymistä koskevalla sopimuksella perustetun kansainvälisen komission (C.I.P.) päätökset XXXIII-16 - XXXIII-30. Päätökset eivät sisällä määräyksiä, jotka kuuluisivat lainsäädännön alaan tai edellyttäisivät muutoin eduskunnan hyväksymistä. Päätösten täytäntöönpano voi tapahtua ampuma-aseiden ja -tarvikkeiden tarkastuksesta annetun asetuksen nojalla. Hyväksyttävänä olevat päätökset ovat luonteeltaan teknisiä mitoitus- tai merkintästandardeja, jotka ovat yleiseltä merkitykseltään vähäisiä. (SM poliisitarkastaja Seppo Sivula 0295 488 591)