Valtioneuvoston yleisistunto 26.1.2017

Valtioneuvoston viestintäosasto 26.1.2017 13.34
Tiedote 36/2017

Luettelossa ovat valtioneuvoston julkiset päätökset ja ratkaisuehdotukset tasavallan presidentille.

HALLITUKSEN ESITYKSET

Valtioneuvosto antoi 26.1.2017 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Hallituksen esitys (HE 268/2016 vp) yhdistelmärangaistusta koskevaksi lainsäädännöksi. Esityksessä ehdotetaan rikoslakiin otettavaksi säännökset yhdistelmärangaistuksesta ja säädettäväksi laki yhdistelmärangaistuksen täytäntöönpanosta. Kysymys olisi uudenlaisesta rangaistuksesta, joka koostuisi ehdottomasta vankeudesta ja sen jälkeisestä vuoden mittaisesta valvonta-ajasta. Yhdistelmärangaistus korvaisi vankeusrangaistuksen, joka suoritetaan kokonaan vankilassa. Yhdistelmärangaistukseen tuomitulla ei olisi mahdollisuutta ehdonalaiseen vapauttamiseen tai valvottuun koevapauteen. Yhdistelmärangaistus voitaisiin tuomita vakavan rikoksen uusijalle, jota on pidettävä erittäin vaarallisena toisen hengelle, terveydelle tai vapaudelle. Yhdistelmärangaistuksen tuomitsemisen edellytykset olisivat samat kuin koko rangaistusajan tuomitsemisen edellytykset. Voimassa oleva järjestelmä pysyisi ehdotettavaa valvonta-aikaa lukuun ottamatta lähes nykyisellään. Valvonta-aika olisi osa yhdistelmärangaistusta koskevaa tuomiota eikä se edellyttäisi syytetyn suostumusta. Valvonta-aika olisi yksi vuosi. Valvonta-ajan keskeisimmät lakisääteiset velvollisuudet olisivat asunnossa pysyminen määrättyinä aikoina, päihteettömyys valvonta-ajan täytäntöönpanoon liittyvissä tapaamisissa, toimintaan osallistuminen ja valvontaan sitoutuminen. Tuomittua valvottaisiin muun muassa sähköisen valvonnan välinein. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi myös rikoslakia ja eräitä muita lakeja. Suurin osa muutoksista on teknisiä. (OM hallitusneuvos Paulina Tallroth 0295 150 146)
Tiedote

Hallituksen esitys (HE 269/2016 vp) eduskunnalle laiksi liiketoimintakiellosta annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi liiketoimintakiellosta annettua lakia. Esityksen mukaan lain soveltamisala laajennettaisiin yksityisen elinkeinonharjoittajan kirjanpitolaissa tarkoitettuun ammattitoimintaan. Lisäksi liiketoimintakiellon määräämisen edellytyksiä muutettaisiin siten, että liiketoimintakiellon määräämisen perusteena ei voisi olla lakisääteisten velvollisuuksien olennainen laiminlyöminen, jos laiminlyönti johtuu maksukyvyttömyydestä. Laiminlyöntien olennaisuuden arvioinnissa olisi muun ohella otettava erityisesti huomioon laiminlyönneistä tavoitellun taloudellisen hyödyn määrä. Laissa tarkoitetuille valvontaviranomaiselle lukuun ottamatta konkurssiasiamiestä annettaisiin oikeus pyytää poliisia taikka toimialaansa kuuluvissa kysymyksissä tulliviranomaista tutkimaan edellytykset määrätä liiketoimintakielto. Oikeus tutkintaa koskevan pyynnön esittämiseen annettaisiin myös konkurssilaissa tarkoitetulle pesänhoitajalle. Tutkinta koskisi tilanteita, joissa liiketoimintakielto voitaisiin määrätä liiketoiminnassa tehdyn lakisääteisten velvollisuuksien olennaisen laiminlyönnin perusteella, mutta joissa ei olisi syyllistytty rikolliseen menettelyyn. Esitutkintaviranomaisten ja syyttäjän oikeutta saada tietoja päättyneistä liiketoimintakielloista laajennettaisiin. Esitys sisältää lisäksi tarpeellisina pidetyt ehdotukset rikostorjunnasta Tullissa annetun lain, konkurssilain ja sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain muuttamisesta. (OM lainsäädäntöneuvos Tanja Innanen 0295 150 338)
Tiedote

Hallituksen esitys (HE 270/2016 vp) eduskunnalle laeiksi tuomioistuinlain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuomioistuinlakia, kiinteistönmuodostamislakia, merilakia, ryhmäkannelakia, yrityksen saneerauksesta annettua lakia, ulosottokaarta, sotilasoikeudenkäyntilakia ja tuomioistuinharjoittelusta annettua lakia. Esityksellä toteutettaisiin käräjäoikeuksien rakenneuudistus. Uudistuksella kehitettäisiin käräjäoikeusverkostoa siten, että sen jälkeen Suomessa olisi 20 käräjäoikeutta nykyisten 27 käräjäoikeuden sijaan. Käräjäoikeuspaikkakunnat olisivat Espoo, Helsinki, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Maarianhamina, Mikkeli, Oulu, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere, Turku, Vaasa ja Vantaa. Uudistuksella yhdistettäisiin Espoon ja Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudet, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan käräjäoikeudet, Oulun ja Ylivieska-Raahen käräjäoikeudet sekä Kemi-Tornion ja Lapin käräjäoikeudet. Lisäksi Hyvinkään käräjäoikeuden tuomiopiiri jaettaisiin siten, että sen eteläiset kunnat ja Itä-Uudenmaan, Tuusulan ja Vantaan käräjäoikeudet yhdistettäisiin, ja Hyvinkään käräjäoikeuden tuomiopiirin pohjoiset kunnat ja Kanta-Hämeen käräjäoikeus yhdistettäisiin. Käräjäoikeudet nimettäisiin pääosin maakuntien nimien perusteella. Käräjäoikeuksien toimipaikkojen määrää vähennettäisiin nykyisestä 57:stä 36:een. Käräjäoikeuksien 20 hallinnollisen kanslian lisäksi erillisiä kanslioita jäisi neljälle ja istuntopaikkoja 12 paikkakunnalle. Lisäksi esityksessä ehdotetaan, että eräitä erityisasiaryhmiä eli merioikeus-, ryhmäkanne-, yrityssaneeraus-, ulosottovalitus- ja sotilasoikeudenkäyntiasioita keskitettäisiin käsiteltäväksi nykyistä harvempiin käräjäoikeuksiin. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2019. Poikkeuksena ovat tuomioistuinlain 17 luvun 2, 7 ja 15 §:n, 19 luvun 6 §:n sekä tuomioistuinharjoittelusta annetun lain 14 §:n muutokset, jotka ehdotetaan tulemaan voimaan mahdollisimman pian. (OM hallitussihteeri Jennimari Huovinen 0295 150 394)
Tiedote

Hallituksen esitys (HE 271/2016 vp) eduskunnalle matkustajien ja matkatavaroiden kuljettamisesta meritse vuonna 1974 tehdyn Ateenan yleissopimuksen vuoden 2002 pöytäkirjan hyväksymisestä sekä laeiksi pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta sekä merilain ja valmismatkalain muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi matkustajien ja matkatavaroiden kuljettamisesta meritse tehdyn Ateenan yleissopimuksen vuoden 2002 pöytäkirjan siltä osin kuin se kuuluu Suomen toimivaltaan. Pöytäkirjalla määrätään muun muassa rahdinkuljettajan vastuusta ja vakuuttamisvelvollisuudesta matkustajien ja matkatavaran kansainvälisissä merikuljetuksissa. Euroopan unionissa pöytäkirjan aineelliset määräykset on pääosin sisällytetty merten matkustajaliikenteen harjoittajan vastuusta onnettomuustapauksissa annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (ns. Ateena-asetus), jota sovelletaan kansainvälisten kuljetusten lisäksi myös eräisiin kotimaan merikuljetuksiin. Esityksen mukaan pöytäkirjan ja Ateena-asetuksen mukainen sääntely ulotettaisiin Suomessa koskemaan myös sisävesiliikennettä ja kotimaan meriliikennettä pienemmillä matkustaja-aluksilla. Tällöin rahdinkuljettajan vastuu olisi yhtenäinen riippumatta siitä, onko kuljetus tapahtunut sisävesillä vai merialueilla, mikä olisi matkustajan oikeusturvan kannalta perusteltua. Lisäksi esityksessä ehdotetaan, että varustajan vastuun yleistä enimmäismäärää matkustajiin kohdistuvista henkilövahingoista nostettaisiin Ruotsin tavoin vastaamaan Ateena-asetuksen mukaista rahdinkuljettajan pakollisen vakuutuksen määrää 250 000 erityistä nosto-oikeutta (SDR). Muutoksella parannetaan matkustajien oikeutta korvauksiin. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana saman aikaan kun pöytäkirja tulee Suomen osalta voimaan. (LVM hallitusneuvos Tiina Ranne 0295 342 004)

Hallituksen esitys (HE 272/2016 vp) eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi postilakia. Esityksen tarkoitus on tarjota mahdollisuus tuottaa posti- ja jakelupalveluja hyvin erilaisilla tavoilla eikä sääntely estäisi uusien palvelujen syntymistä. Esityksen tavoitteena on se, että kokonaisuudistuksen jälkeen postiyritykset voisivat toimia kannattavasti muuttuvassa toimintaympäristössä ja samalla turvata laadukkaat ja kattavat jakelupalvelut koko maan alueella. Esityksellä sopeutetaan yleispalvelun tarjoamiseen asetettuja velvoitteita muuttuvaan toimintaympäristöön, mahdollistetaan yleispalvelun tarjoajan toiminta ilman valtion tukea, avataan postinumero- ja osoiterekisteritietoja sekä poistetaan muuta alan toimintaa tai toimijoita haittaavaa tai vanhentunutta sääntelyä. Esityksellä turvataan viisipäiväinen jakelu erityisesti haja-asutusalueilla, joissa jakelu on kalliimpaa kuin taajamissa, hyödyntäen yleispalvelun tarjoajan järjestämää hankintamenettelyä. Laki on pääosin tarkoitettu tulemaan voimaan 1.6.2017. (LVM liikenneneuvos Sabina Lindström 0295 342 576)
Tiedote

Hallituksen esitys (HE 273/2016 vp) eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan ympäristönsuojelulakiin lisättäväksi säännökset Turvallisuus- ja kemikaaliviraston ylläpitämän kylmäalan pätevyysrekisterin tietoihin perustuvasta internetin kautta toimivasta kaikille avoimesta julkisesta tietopalvelusta. Samalla otsonikerrosta heikentäviä aineita ja fluorattuja kasvihuonekaasuja koskevaa ympäristönsuojelulain sääntelyä täsmennettäisiin sisällöltään ja terminologialtaan vastaamaan fluoratuista kasvihuonekaasuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen sääntelyä. Keskeisin sisällöllinen muutos olisi kylmäalan pätevyysvaatimusten laajentaminen kylmäkuljetuskuorma-autojen ja -perävaunujen jäähdytysyksiköiden ja kaikkien sähköisten kytkinlaitteiden käsittelyyn EU- asetuksen edellyttämällä tavalla. Lisäksi Suomen ympäristökeskukselle säädetty fluorattuja kasvihuonekaasuja sisältävien laitteiden käyttöön liittyvä pätevyyskokeiden järjestämistä koskeva hyväksyntätehtävä siirrettäisiin Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.7.2017. (YM hallitussihteeri Katariina Haavanlammi 0295 250 072)

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 26.1.2017 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus lukioasetuksen 1 ja 15 §:n muuttamisesta ja valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta annetun valtioneuvoston asetuksen 10 §:n 8 momentin kumoamisesta. Asetukset liittyvät lukiolain muutokseen sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muutokseen. Taito- ja taideaineet sekä terveystieto ovat nykyisin opintojen aloittamisiästä riippumatta vapaaehtoisia niille opiskelijoille, jotka suorittavat lukiokoulutuksen aikuisille säädetyn oppimäärän mukaan. Vuodesta 2018 lukien myös aikuisten lukiokoulutuksen rahoitus määräytyy opintojen aloittamisiästä riippumatta samoin perustein. Asetuksista poistetaan säännökset, joiden mukaan aikuisille tarkoitettuun opetukseen osallistuvan alle 18-vuotiaana opintonsa aloittaneen opiskelijan tulee osallistua terveystiedon sekä taito- ja taideaineiden opetukseen. Lisäksi lukioasetuksesta poistetaan tarpeettomana määritelmä koskien sitä, milloin kahdeksantoista vuotta täyttäneen opiskelijan katsotaan aloittaneen opintonsa alle 18-vuotiaana. Asetukset tulevat voimaan 30.1.2017. Opintojen aloittamisiän määritelmää koskeva lukioasetuksen muutos tulee kuitenkin voimaan vasta 1.1.2018. (OKM hallitussihteeri Matti Sillanmäki 0295 330 193)

Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Kolmiakselisen auton suurin sallittu massa korotetaan tietyin edellytyksin nykyisestä 26 tonnista 28 tonniin. Lisäksi korotetaan joidenkin puoliperävaunuyhdistelmien suurimpia sallittuja massoja sekä tehdään vähäisiä tarkennuksia ajoneuvojen massoja ja mittoja koskeviin säännöksiin, joilla mahdollistetaan LNG-kuljetusten ja niin sanottujen pylväsautojen tehokkaampi käyttö. Asetus tulee voimaan 1.3.2017. (LVM hallitusneuvos Jorma Hörkkö 0295 342 503)
Tiedote

Valtioneuvoston asetus tartuntatautien neuvottelukunnasta. Asetuksella säädetään tartuntatautien neuvottelukunnan asettamisesta, tehtävistä, kokoonpanosta ja sen jaostoista. Asetus tulee voimaan 1.3.2017. (STM hallitusneuvos Liisa Katajamäki 0295 163 329)

Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta. Asetuksella korvataan voimassa oleva samanniminen asetus (38/2011). Muutokset eivät koske ilmanlaadulle asetettuja laatuvaatimuksia ja -tavoitteita. Asetuksen asiasisältö vastaa muutoinkin keskeisiltä osin voimassa olevaa sääntelyä. Asetukseen sisältyvien ilmanlaatudirektiivin täytäntöönpanon täydentämiseen liittyvien säännösten merkittävin vaikutus on se, että kansallinen lainsäädäntö saatetaan vastaamaan nykyistä täsmällisemmin EU-lainsäädäntöä. Asetus tulee voimaan 10.2.2017. (YM neuvotteleva virkamies Tarja Lahtinen 0295 250 149)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki 26.1.2017 seuraavat päätökset:

Päätös määrätä liikenne- ja viestintäministeriön ylitarkastaja Tuomas Kaivola valtioneuvoston esittelijäksi. (LVM hallintojohtaja Jussi Luomajärvi 0295 342 471)

Päätös asettaa vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta toimikaudelle 26.1.2017- 30.4.2019. Kokoonpano (varajäsenet suluissa): puheenjohtaja: sosiaalineuvos Eveliina Pöyhönen sosiaali- ja terveysministeriö; varapuheenjohtaja: yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Sari Loijas Vammaisfoorumi ry; jäsenet: lainsäädäntösihteeri Mia Spolander (ihmisoikeussuurlähettiläs Rauno Merisaari) ulkoasiainministeriö, neuvotteleva virkamies Pasi Pajula (neuvotteleva virkamies Jaana Huhta) sosiaali- ja terveysministeriö, erityisasiantuntija Patrik Tötterman (erityisasiantuntija Hanna Liski-Wallentowitz) työ- ja elinkeinoministeriö, erityisasiantuntija Panu Artemjeff (neuvotteleva virkamies Yrsa Nyman) oikeusministeriö, opetusneuvos Anne Mårtensson (suunnittelija Toni Piispanen) opetus- ja kulttuuriministeriö, hallitusneuvos Irja Vesanen-Nikitin (neuvotteleva virkamies Mikael Åkermarck) liikenne- ja viestintäministeriö, asuntoneuvos Raija Hynynen (yli-insinööri Juha-Pekka Maijala) ympäristöministeriö, asiantuntijalääkäri Kari Haring (tilasto- ja työllisyysasiantuntija Tytti Naukkarinen) SAK ry, lakimies Kai Massa Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa Ry (asiantuntija Elina Kamppi Finanssialan Keskusliitto ry), erityisasiantuntija Pirjo Poikonen (erityisasiantuntija Ellen Vogt) Suomen Kuntaliitto, filosofian maisteri Kaisa Alanne (hallituksen jäsen Jan-Mikael Fredriksson) Vammaisfoorumi ry, oikeustieteen kandidaatti Henrik Gustafsson (yhteiskuntatieteiden kandidaatti Virpi Siiskonen) Vammaisfoorumi ry, puheenjohtaja Jukka Sariola (puheenjohtaja Sune Huldin) Vammaisfoorumi ry, teologian maisteri Amu Urhonen (varapuheenjohtaja Katja Metsävainio) Vammaisfoorumi ry, oikeustieteen kandidaatti Susanna Lehti (diplomi-insinööri Tiina Halmelin-Serimaa) Vammaisfoorumi ry sekä Ahvenanmaan pysyvä asiantuntija: sosiaalitarkastaja Gunilla Lindqvist Ahvenanmaan maakuntahallitus. (STM hallitussihteeri Susanna Rahkonen 0295 163 215)
Tiedote

Päätös myöntää asunto-rahoitusasiantuntija Hannu Aholalle ero Valtion asuntorahaston / Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen johtokunnan jäsenyydestä 1.2.2017 lukien ja määrätä hänen tilalleen projektipäällikkö Hanna Dhalmann johtokunnan 31.10.2018 päättyväksi toimikaudeksi. (YM ylitarkastaja Jorma Pietiläinen 0295 250 228)

Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle 26.1.2017 seuraavat Euroopan unionin säädösehdotuksia koskevat valtioneuvoston kirjelmät:

Valtioneuvoston kirjelmä (U 74/2016 vp)eduskunnalle EU:n ja sen jäsenvaltioiden sekä Armenian tasavallan välisen laajennetun puitesopimuksen neuvottelemisesta (Armenian kanssa tehtävä laajennettu puitesopimus). Uuden laaja-alaisen puitesopimuksen on tarkoitus korvata EU:n ja Armenian välinen kumppanuus- ja yhteistyösopimus vuodelta 1999. Uusi puitesopimus käsittelee esimerkiksi poliittista vuoropuhelua, kauppaa ja kaupan liitännäistoimenpiteitä. Neuvoteltavan puitesopimuksen tavoitteena on EU:n ja Armenian yhteistyön tiivistäminen. (UM apulaisosastopäällikkö Vesa Vasara 0295 351 723)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 26.1.2017 seuraavat nimitysasiat:

Oikeustieteen kandidaatti Marjaana Maisonlahti sosiaali- ja terveysministeriön neuvottelevan virkamiehen virkaan 1.3.2017 lukien. (STM hallitusneuvos Liisa Perttula 0295 163 521)

Oikeustieteen maisteri Laura Niinimaa sosiaali- ja terveysministeriön neuvottelevan virkamiehen virkaan 1.3.2017 lukien. (STM ylitarkastaja Marjo Puputti 0295 163 524)

VALTIONEUVOSTON RATKAISUEHDOTUKSET TASAVALLAN PRESIDENTILLE

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Valtioneuvosto esitti, että tasavallan presidentti vahvistaisi seuraavat lait:

Laki verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta, laki veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain muuttamisesta, laki veronkantolain muuttamisesta, laki ennakkoperintälain muuttamisesta, laki rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta, laki korkotulon lähdeverosta annetun lain 12 ja 13 §:n muuttamisesta, laki eräiden asuntojen vuokraustoimintaa harjoittavien osakeyhtiöiden veronhuojennuksesta annetun lain 17 §:n muuttamisesta, laki tonnistoverolain muuttamisesta, laki verontilityslain 3 §:n muuttamisesta, laki rakennusverolain 14 ja 18 §:n muuttamisesta, laki Verohallinnosta annetun lain muuttamisesta, laki tuulivoiman kompensaatioalueista annetun lain 7 §:n muuttamisesta, laki katsastustoiminnan valvontamaksusta annetun lain 9 §:n muuttamisesta, laki lentoliikenteen valvontamaksusta annetun lain 11 ja 18 §:n muuttamisesta ja laki perintö- ja lahjaverolain 52 a §:n kumoamisesta (HE 237/2016 vp). Ennakonkannossa maksettavan veron määräämistä ja muuttamista koskevat menettelyt ja määräajat yhdenmukaistetaan. Verohallinto voi määrätä, muuttaa ja poistaa ennakoita verovelvollisen aloitteesta verotuksen päättymiseen saakka. Verohallinnon aloitteesta ennakoita voidaan määrätä ja korottaa verovuoden päättymistä seuraavan toisen kuukauden loppuun saakka sekä alentaa ja poistaa verotuksen päättymiseen saakka. Ennakot luetaan verotuksessa hyväksi sen mukaisena kuin ne on määrätty. Yhteisön ja yhteisetuuden on pääsääntöisesti tehtävä ennakkoa koskeva vaatimus ja annettava tuloveroilmoitus sähköisesti. Myös tilinumero tulee ilmoittaa jatkossa sähköisesti. Tuloverotuksessa laskettavia korkoja koskevat säännökset yhdenmukaistetaan. Ennakkoperinnän ja lopullisen verotuksen vastaavuuden parantamiseksi jäännösverolle lasketaan korkoa verovuoden päättymistä seuraavan toisen kuukauden alusta. Huojennettua viivästyskorkoa lasketaan verovuoden päättymistä seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä tai tämän jälkeen erääntyvälle ennakolle, jäännösverolle ja verotuksen muutoksen johdosta maksettavalle verolle. Korko on samansuuruinen kaikille verovelvollisryhmille. Myös veronpalautukselle lasketaan korkoa samasta ajankohdasta. Yhteisöjen jäännösverolle ja veronpalautukselle lasketaan korkoa verovuosikohtaisesti myös silloin, kun verovuosi koostuu kahdesta tai useammasta tilikaudesta. Veronkantolakiin tehdään pääosin teknisiä muutoksia. Lait tulevat voimaan 1.11.2017. Veronkantolain 28 §:n 4 momentti ja 36 §:n 3 momentti tulevat voimaan 1.2.2017. (VM ylitarkastaja Henna Ritari 0295 530 591)

Laki jalometallituotteista annetun lain muuttamisesta, laki kauppakamarilain 3 ja 10 §:n muuttamisesta, laki kiinteistönvälitysliikkeistä ja vuokrahuoneiston välitysliikkeistä annetun lain 21 §:n muuttamisesta, laki perintätoiminnan luvanvaraisuudesta annetun lain 14 §:n muuttamisesta, laki majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetun lain 14 §:n muuttamisesta, laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annetun lain 10 §:n muuttamisesta, laki merimiesten vuosilomalain muuttamisesta, laki Patentti- ja rekisterihallituksesta annetun lain 7 §:n muuttamisesta, laki työsopimuslain 11 a luvun 7 §:n muuttamisesta, laki työntekijöiden lähettämisestä annetun lain 38 §:n muuttamisesta, laki vaatimustenmukaisuuden arviointipalvelujen pätevyyden toteamisesta annetun lain 10 §:n muuttamisesta ja laki haja-asutusalueiden vähittäiskaupan rahoitustuesta annetun lain kumoamisesta (HE 168/2016 vp). Lakeihin lisätään hallintoasioiden muutoksenhakusäännökset oikaisuvaatimuksen laajemmasta käytöstä. Valituslupasääntelyn soveltamisala laajenee uusiin asiaryhmiin muutoksenhaussa hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Muutoksenhausta uhkasakon asettamiseen ja maksettavaksi tuomitsemiseen säädetään uhkasakkolaissa. Lait tulevat voimaan 1.4.2017. (TEM neuvotteleva virkamies Päivi Kantanen 0295 048 938)

Valtioneuvosto esitti, että tasavallan presidentti hyväksyisi keskinäisestä avunannosta ja yhteistyöstä tulliasioissa Argentiinan tasavallan kanssa tehdyn sopimuksen ja vahvistaisi lain keskinäisestä avunannosta ja yhteistyöstä tulliasioissa Argentiinan tasavallan kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta (HE 222/2016 vp). Sopimuksen päätarkoitus on antaa toiselle osapuolelle tietoja tullirikollisuuden torjumiseksi ja tutkimiseksi. Sopimus vastaa pitkälti muita viime vuosina Suomen ja kolmansien maiden välillä tehtyjä kansainvälisiä tulliyhteistyösopimuksia. Lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. (VM neuvotteleva virkamies Jere Lumme 0295 530 041)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Valtioneuvosto esitti, että tasavallan presidentti päättäisi seuraavat kansainväliset asiat:

Ulkoasiainministeri Timo Soinin tai hänen estyneenä ollessaan suurlähettiläs, pysyvä edustaja Pilvi-Sisko Vierros-Villeneuven valtuuttaminen allekirjoittamaan Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Afganistanin islamilaisen tasavallan yhteistyösopimus kumppanuudesta ja kehityksestä. (UM lähetystöneuvos Leena Viljanen 0295 351 880)

MUUTA

Valtioneuvosto esitti, että tasavallan presidentti päättäisi seuraavat asiat:

Ratkaisupäällikkö, varatuomari Arja Pohjolan määrääminen työtuomioistuimen työsuhteisiin perehtyneeksi, työntekijäetuja edustavaksi varajäseneksi 31.12.2018 päättyväksi toimikaudeksi. (OM hallitusneuvos Anne Hallavainio 0295 150 458)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto esitti, että tasavallan presidentti päättäisi seuraavat nimitysasiat:

Canberran suurlähetystön päällikön, suurlähettiläs Lars Backströmin sivuakkreditointi Papua-Uuteen-Guineaan, Salomonsaarille ja Tongaan. (UM henkilöstöjohtaja Pirjo Tulokas 0295 351 413)

Ulkoasiainministeriöstä käsin kiertävän suurlähettilään, ulkoasiainneuvos Seija Toron valtuutus toimia myös Norsunluurannikolla, ulkoasiainministeriöstä käsin kiertävän suurlähettilään, ulkoasiainneuvos Jukka Pietikäisen valtuutus toimia myös Kuubassa 28.1.2017 lukien sekä Mexicon suurlähetystön päällikön, suurlähettiläs Roy Erikssonin sivuakkreditoinnin päättäminen Kuubaan. (UM henkilöstöjohtaja Pirjo Tulokas 0295 351 413)

Kairon suurlähetystön päälliköksi 1.2.2017 lukien määrätyn, ulkoasiainneuvos Laura Kansikas-Debraisen valtuuttaminen toimimaan Suomen edustajana Arabiliitossa 1.2.2017 lukien. (UM henkilöstöjohtaja Pirjo Tulokas 0295 351 413)