Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Valtioneuvoston yleisistunto 29.12.2016

valtioneuvoston viestintäosasto
Julkaisuajankohta 29.12.2016 13.44
Tiedote 577/2016

Luettelossa ovat valtioneuvoston julkiset päätökset ja ratkaisuehdotukset tasavallan presidentille.

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 29.12.2016 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus valtioneuvoston kansliasta annetun valtioneuvoston asetuksen 2 §:n muuttamisesta. Asetusta muutetaan siten, että valtioneuvoston kanslian toimialaan kuuluviin yhtiöihin lisätään Finavia Oyj. Asetus tulee voimaan 1.1.2017. (VNK hallitussihteeri Marja-Leena Härkönen 0295 161 420)

Valtioneuvoston asetus Veikkaus Oy:n tuoton tilittämisestä ja käyttämisestä. Asetuksessa säädetään uuden rahapeliyhtiö Veikkaus Oy:n tuoton tilittämisestä tuotonjakoministeriöille eli opetus- ja kulttuuriministeriölle, sosiaali- ja terveysministeriölle sekä maa- ja metsätalousministeriölle. Veikkaus Oy:n tulee tilittää ministeriöille arpajaislaissa säädettyjen jako-osuuksien mukaisesti ennakkotuottona arvioitu vuosineljänneksen voitto kuukauden kuluessa vuosineljänneksen päättymisestä sekä kuukauden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamisesta tilikauden voitto, josta on vähennetty aiemmin tilitetty ennakkotuotto. Veikkaus Oy:n tulee toimittaa selvitys tilitetystä tuotosta asetuksessa mainituille ministeriöille ja Poliisihallitukselle. Lisäksi asetuksessa säädetään valtion talousarviosta annetun lain (423/1988) nojalla tuoton jakamisesta. Jos viimeksi päättyneeltä tilikaudelta edunsaajille jaetut tuotot ovat suuremmat kuin kyseisen tilikauden voitto, uudelleen jaettavaksi palautuneet varat sekä jaettavaksi osoitetut aiemmin jakamatta jätetyt varat, tuotonjakoministeriön tulee ottaa erotus vähennyksenä huomioon kuluvan tilikauden tuottojen jaossa. Asetus tulee voimaan 1.1.2017. (SM neuvotteleva virkamies Elina Rydman 0295 488 586)

Valtioneuvoston asetus Veikkaus Oy:n rahapelien toimeenpanosta. Rahapeliyhteisöjen yhdistämistä koskeva arpajaislain (1047/2001) muutos tulee voimaan 1.1.2017. Jatkossa yksinoikeus rahapelien toimeenpanemiseen on uudella rahapeliyhtiö Veikkaus Oy:llä. Arpajaislakia koskeva muutos sisältää rahapeliyhteisöjen yhdistämistä koskevien välttämättömien säädösmuutosten lisäksi myös tarpeelliset, pääosin teknisluonteiset muutokset lain asetuksenantovaltuussäännöksiin, joilla säännellään muun ohella Suomen rahapelipoliittisten tavoitteiden mukaisesti rahapelien saatavuutta ja niiden ominaisuuksia. Arpajaislain 13 c §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan valtioneuvoston asetuksella säädetään, kuinka suuri osuus rahapelejä toimeenpantaessa kertyvistä pelimaksuista on maksettava pelaajille voittoina, miten voitot on pyöristettävä sekä miten perimättä jääneet voitot on jaettava. Edelleen 2 kohdan mukaan valtioneuvoston asetuksella säädetään pelipisteissä, erityisissä pelisaleissa ja pelikasinoissa olevien raha-automaattien, erityisautomaattien ja kasinopelien lajeista ja enimmäismääristä, erityisten pelisalien enimmäismääristä sekä pelikasinoiden lukumäärästä, sijaintipaikoista ja aukioloajoista. Rahapeliyhteisöjen yhdistymisen seurauksena nykyisen kolmen yhteisökohtaisen asetuksen sijaan annettaisiin yksi rahapelien toimeenpanoa koskeva asetus. Kyseiset voimassa olevat asetukset ovat Fintoto Oy:n rahapelien toimeenpanosta annettu valtioneuvoston asetus (1286/2011), Raha-automaattiyhdistyksen rahapelien toimeenpanosta annettu valtioneuvoston asetus (1287/2011) ja Veikkaus Oy:n rahapelien toimeenpanosta annettu valtioneuvoston asetus (1288/2011). Lisäksi uuteen asetukseen siirretään voimassa olevan arpajaisista annetun valtioneuvoston asetuksen (1345/2001) 1 luvun rahapelitoimintaa koskevat säännökset raha-arpajaisten arpoihin merkittävistä ja niiden myynnin yhteydessä annettavista tiedoista (3 §), säännökset raha-arpajaisten arvonnasta, arpojen sekoittamisesta sekä raha-arpajaisten arvontapöytäkirjasta (4 ja 5 §), säännökset veikkaus-, vedonlyönti- ja totopelien tulosten vahvistamispöytäkirjasta (6 §) sekä säännökset ratkaisusuositushakemuksesta ja siihen liitettävistä selvityksistä, ratkaisusuosituksen hakemisen määräajasta ja hakemuksen sisällöstä (7 ja 8 §). Lisäksi voimassa olevien rahapeliyhteisökohtaisten toimeenpanoasetusten tavoin uuteen asetukseen sisältyvät arpajaisten toimeenpanoon liittyvinä säännöksinä säännökset rahapeleihin osallistumisesta, voitto-osuuksien tasauksesta sekä maksamattomien pelitoiminnan varojen käyttötarkoituksista. Asetus tulee voimaan 1.1.2017. (SM neuvotteleva virkamies Jukka Tukia 0295 488 573)

Valtioneuvoston asetus Suomen metsäkeskuksen toiminnasta. Asetus käsittelee Suomen metsäkeskuksen hallinnollisia asiakokonaisuuksia. Tällä hetkellä on voimassa valtioneuvoston asetus Suomen metsäkeskuksen toiminnasta korvataan uudella asetuksella. Metsäkeskus toimii vuoden 2017 alusta yhtenä kokonaisuutena ilman yksikköjä. Metsäkeskus on myynyt liiketoimintansa ja metsäkiinteistönsä ulkopuolisille toimijoille syyskuussa 2016. Tämän myötä metsäkeskuksen liiketoimintayksikön toiminta päättyy metsäkeskuksessa. Metsäkeskuslaista poistuu vuoden 2017 alusta lukien maininnat julkisen palvelun yksiköstä ja liiketoimintayksiköstä. Johtuen edellisestä edellä mainittu valtioneuvoston asetus ei voi jäädä voimaan, koska se on rakentunut metsäkeskuksen yksikköjaon mukaisesti. Asetus tulee voimaan 1.1.2017. (MMM metsäneuvos Marja Kokkonen 0295 162 444)

Valtioneuvoston asetus eläinten hyvinvointikorvausta koskevan sitoumuksen antamisesta vuonna 2017. Asetuksen mukaan aktiiviviljelijä voi vuonna 2017 antaa uuden eläinten hyvinvointikorvausta koskevan sitoumuksen. Aktiiviviljelijä voi sitoumuksen antaessaan valita eläinten hyvinvointikorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (121/2015) 4 §:ssä tarkoitettuja eläinlajikohtaisia toimenpiteitä. Vuonna 2017 kaikki edellä mainitut eläinlajikohtaiset toimenpiteet ovat valittavina. Asetus tulee voimaan 2.1.2017. (MMM vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska 0295 162 248)

Valtioneuvoston asetus luotsauksesta. Asetuksella annettaan luotsauslaissa tarkoitetut tarkemmat säädökset luotsin ohjauskirjan, linjaluotsinkirjan ja erivapauden myöntämisen edellytyksistä sekä luotsaustutkintojen järjestäjää koskevista erityisvaatimuksista. Asetus tulee voimaan 1.1.2017. (LVM liikenneneuvos Jari Gröhn 0295 342 501)

Valtioneuvoston asetus Innovaatiorahoituskeskus Tekesistä annetun valtioneuvoston asetuksen 1 ja 5 §:n muuttamisesta. Hallituksen linjauksessa sote- ja aluehallintouudistuksesta (5.4.2016) on todettu, että Tekesille siirretään eräitä ELY-keskusten innovaatio- ja keksintötoimintaa sekä liiketoiminnan kansainvälistymistä koskevia kehittämis- ja koordinaatiotehtäviä sekä eräitä tukia koskevat tehtävät. Lisäksi hallitus on päättänyt ottaa käyttöön audiovisuaalisen tuotannon maksuhyvityksen jonka myöntää Tekes. Tehtäväsiirtoihin liittyvä Tekesin tehtäviä koskeva lainmuutos tulee voimaan 1.1.2017. Valtioneuvoston asetuksessa Innovaatiorahoituskeskus Tekesistä (1146/2008) annetaan tehtävistä tarkempia määräyksiä. Uudet tukimuodot ovat pienet energiatuet, laivanrakennuksen innovaatiotuet, yhteishankkeiden kansainvälistämistuet sekä audiovisuaalisen tuotannon maksuhyvitys. Tukimuodoista annetaan erikseen omat asetuksensa. ELY-keskuksen työntekijöiden siirtyessä Tekesin palvelukseen asetuksen 1 §:n 1 momentista muutetaan nykyinen 8 kohta, jonka mukaan Tekes ohjaa ja valvoo elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintaa niiden hoitaessa Tekesin toimialaan kuuluvia tehtäviä. Asetuksen 1 §:n 1 momentin 8 kohta muutetaan siten, että Tekes myöntää pienet energiatuet, laivanrakennuksen innovaatiotuet, yhteishankkeiden kansainvälistämistuet sekä audiovisuaalisen tuotannon maksuhyvityksen kyseisiä tukia koskevien säännösten mukaisesti. Tekesiä koskevan asetuksen 1 §:n 11 kohta täsmennetään vastaamaan Tekesin nykyisiä EU:n tutkimus- ja innovaatiotoimintaan liittyviä neuvonta- ja tiedotustehtäviä. Tekesin johtokunnan toimivaltaan koskevan 5 §:n 1 momentin 2 kohtaan lisätään viittaus elinkeino-, energia- ja ympäristötukien myöntämiseen. Asetus tulee voimaan 1.1.2017. (TEM neuvotteleva virkamies Mikko Huuskonen 0295 063 732)

Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun valtioneuvoston asetuksen 7 §:n muuttamisesta. Asetusta muutetaan siten, että se vastaa 1.1.2017 voimaantulevaa lakia Innovaatiorahoituskeskus Tekesistä annetun lain 3 §:n muuttamisesta. Hallitus linjasi huhtikuussa 2016, että sosiaali- ja terveyspalveluita sekä maakuntia koskevassa alueuudistuksessa pääosa lakkautettavien elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskus) tehtävistä siirretään maakunnille, mutta muun muassa vaikutuksiltaan valtakunnalliset tehtävät organisoidaan valtionhallintoon. Valmistelun aikana tarkennettiin, että työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla innovaatio- ja keksintötoimintaa sekä liiketoiminnan kansainvälistymistä koskevat kehittämis- ja koordinaatiotehtävät samoin kuin energiatuen myöntämistä koskevat tehtävät siirretään ELY-keskuksista Tekesiin. Nykyisin näitä tehtäviä hoitaa valtakunnallisesti Pirkanmaan ELY-keskus. Asetus tulee voimaan 1.1.2017. (TEM neuvotteleva virkamies Elina Isoksela 0295 063 719)

Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä hallinto- ja kehittämiskeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2017. Valtioneuvosto päätti, mitkä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskukset), työ- ja elinkeinotoimistojen (TE-toimistot) sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen suoritteet ovat maksullisia samoin kuin siitä, mistä suoritteista maksu peritään omakustannusarvon tai sitä alemman arvon perusteella ja mitkä suoritteet hinnoitellaan liiketaloudellisin perustein. Asetus tulee voimaan 1.1.2017 ja se on voimassa 31.12.2017 saakka. (TEM neuvotteleva virkamies Elina Isoksela 0295 063 719)

Valtioneuvoston asetus maksuhyvityksestä audiovisuaalisiin tuotantoihin. Asetuksella säädetään Innovaatiorahoituskeskus Tekesin yrityksille myöntämän rahoituksen ehdoista. Asetus tulee voimaan 1.1.2017 ja se on voimassa 31.12.2020 saakka. (TEM neuvotteleva virkamies Petra Tarjanne 0295 063 691)

Valtioneuvoston asetus painelaitteista. Asetus vastaa sisällöltään pääosin voimassa olevaa lainsäädäntöä eikä sillä lisätä talouden toimijoiden velvollisuuksia nykyisestään. Asetuksella täytäntöön pannaan osaltaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi painelaitteiden asettamista saataville markkinoilla koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistamisesta 2014/68/EU. Asetus tulee voimaan 1.1.2017. (TEM hallitussihteeri Sami Teräväinen 0295 060 088)

Valtioneuvoston asetus painelaiteturvallisuudesta. Asetuksella annetaan painelaitelain nojalla tarkempia säännöksiä eräistä kansallisista painelaiteturvallisuutta koskevista seikoista. Asetuksen sisältö vastaa pääosin voimassa olevaa lainsäädäntöä. Asetuksella nykyaikaistetaan kattilalaitosten käytön valvontaa koskevia säännöksiä. Asetus tulee voimaan 1.1.2017. (TEM hallitussihteeri Sami Teräväinen 0295 060 088)

Valtioneuvoston asetus yksinkertaisista painesäiliöistä. Asetus vastaa sisällöltään pääosin voimassa olevaa lainsäädäntöä eikä sillä lisätä talouden toimijoiden velvollisuuksia nykyisestään. Asetuksella täytäntöön pannaan osaltaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi yksinkertaisten painesäiliöiden asettamista saataville markkinoilla koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistamisesta 2014/29/EU. Asetus tulee voimaan 1.1.2017. (TEM hallitussihteeri Sami Teräväinen 0295 060 088)

Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustusasioiden neuvottelukunnasta. Asetuksella säädetään sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustusasioiden neuvottelukunnasta ja sen arviointi- ja avustusjaoston tehtävistä, kokoonpanosta ja asettamisesta. Asetus tulee voimaan 1.1.2017. (STM neuvotteleva virkamies Matti Pulkkinen 0295 163 199)

Valtioneuvoston asetus valtionavustuksista yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Asetusta sovelletaan valtion talousarvion momenttiin 33.90.50 (avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen) otetusta määrärahasta oikeuskelpoisille yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille myönnettäviin avustuksiin.
Asetusta sovelletaan valtionavustusten myöntämiseen, maksamiseen ja käyttöön. Avustuksiin sovelletaan lisäksi valtionavustuslakia. Asetus tulee voimaan 1.1.2017. (STM neuvotteleva virkamies Matti Pulkkinen 0295 163 199)

Valtioneuvoston asetus Etelämannerta koskevaan sopimukseen liittyvän ympäristönsuojelupöytäkirjan liitteen II voimaansaattamisesta ja liitteen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Liite II on voimassa 8.12.2016 lukien niin kuin siitä on sovittu. Laki (1018/2010) ja asetus tulevat voimaan 5.1.2017. (YM hallitussihteeri Charlotta von Troil 0295 250 364)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki 29.12.2016 seuraavat päätökset:

Päätös antaa Valtion kehitysyhtiö Vake Oy:tä koskeva toimiohje noudatettavaksi yhtiön omistajaohjauksessa ja toiminnassa. Toimiohje on osa valtioneuvoston 13.5.2016 hyväksymän periaatepäätöksen ja valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain muuttamisesta (HE 233/2016 vp) toteuttamista. (VNK finanssineuvos Jarmo Kilpelä 0295 160 154)

Päätös määrätä vakuutusoikeuden sivutoimiset jäsenet ja varajäsenet. (OM hallitussihteeri Jennimari Huovinen 0295 150 394)

Päätös myöntää Milectria Oy:lle vientilupa. Vientiluvan perusteella yritys saa viedä Etelä-Afrikkaan seuraavia AMV-ajoneuvon osia: akkulaatikko materiaalikitti 78 kappaletta, kytkentärasia materiaalikitti 312 kappaletta, kytkinrasia materiaalikitti 234 kappaletta, pulssivahvistin 78 kappaletta, kiinnitin inklinometri 78 kappaletta ja mittari materiaalikitti 78 kappaletta. Tuotteiden vastaanottaja on Techtronic Technology Solutions (PTY) LTD. Tuotteet asennetaan Etelä-Afrikan puolustusvoimille toimitettaviin ajoneuvoihin. (PLM erityisasiantuntija Riikka Pitkänen 0295 140 421)

Päätös valtion talousarvion yleisten soveltamismääräysten kohdan 6.12. kumoamisesta. Valtioneuvosto on päättänyt valtion talousarvion yleisistä soveltamismääräyksistä 12.4.1995 (valtiovarainministeriön yleiskirje TM 9509). Soveltamismääräysten kohta 6.12. koskee veikkausvoittovarojen käyttöä. Määräyskohdan keskeisin sisältö sisällytetään vuoden 2017 alusta voimaan tulevaan valtioneuvoston asetukseen Veikkaus Oy:n tuoton tilittämisestä ja käyttämisestä (tilitysasetus). Tilitysasetuksessa (4 §) otetaan huomioon, ettei voittovaroina jaeta enempää kuin mitä edellisen tilikauden voitto ja uudelleen jaettavaksi palautuneet varat sekä jaettavaksi osoitetut aiemmin jakamatta jätetyt varat ovat yhteensä. (VM neuvotteleva virkamies Anna Hyvärinen 0295 530 405)

Päätös oikeuttaa opetus- ja kulttuuriministeriö valtion puolesta 1) luovuttamaan apporttina tai muutoin oman pääoman ehtoisesti tehtävin sijoituksin valtion kokonaan omistaman Veikkaus Oy -nimisen osakeyhtiön kaikki osakkeet eli neljäsataa yhdeksänkymmentäkahdeksan osaketta yhteisarvoltaan arviolta 570 300 000 euroa valtion kokonaan omistamalle uudelle rahapeliyhtiölle FRV Evo Oy:lle, 2) sopimaan luovutuksen tarkemmat ehdot, allekirjoittamaan osakkeiden luovuttamista koskeva luovutuskirja ja muut luovutukseen liittyvät asiakirjat sekä 3) vastaanottamaan luovutettavien osakkeiden tilalle 1 000 kappaletta uuden rahapeliyhtiön FRV Evo Oy:n osakkeita. (OKM hallitussihteeri Leo Liukkonen 0295 330 196)

Päätös asettaa maatilatalouden kehittämisrahaston johtokunta toimikaudeksi 1.1.2017-31.12.2019. Kokoonpano: puheenjohtaja: osastopäällikkö Minna-Mari Kaila maa- ja metsätalousministeriö; varapuheenjohtaja: johtaja Sari Forsman-Hugg Luonnonvarakeskus, talous ja yhteiskunta; jäsenet: maatalousylitarkastaja Sanna Koivumäki maa- ja metsätalousministeriö, talousylitarkastaja Marjatta Koskinen maa- ja metsätalousministeriö, vanhempi hallitussihteeri Mika Saari maa- ja metsätalousministeriö, lainsäädäntöneuvos Jyri Inha valtiovarainministeriö, yksikönjohtaja Esko Leinonen Maaseutuvirasto, tutkimuspäällikkö Juha Lappalainen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, toiminnanjohtaja Johan Åberg Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC rf; pysyvät asiantuntijat: taloustarkastaja Virpi Myllykoski Maaseutuvirasto, yksikön päällikkö Kari Kivikko Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, maatalousjohtaja Timo Kalliomäki Nordea Pankki Suomi Oyj, kehityspäällikkö Esa Ala-Kantti OP Ryhmä ja toimitusjohtaja Sami Iltanen Kiikoisten Säästöpankki. (MMM lainsäädäntöneuvos Katri Valjakka 0295 162 235)

Päätös asettaa naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan toimikunta nelivuotiskaudeksi 1.1.2017-31.12.2020. Kokoonpano (varajäsenet suluissa): puheenjohtaja: kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee sosiaali- ja terveysministeriö; varapuheenjohtaja: johtaja Kari Paaso sosiaali- ja terveysministeriö; jäsenet: lainsäädäntöneuvos Marjatta Hiekka (lähetysneuvos Katja Koskela) ulkoasiainministeriö, erikoissuunnittelija Minna Piispa oikeusministeriö (valtionsyyttäjä Anu Mantila Valtakunnansyyttäjänvirasto), poliisitarkastaja Juha Paukkunen (poliisitarkastaja Heidi Kankainen) sisäministeriö, neuvotteleva virkamies Virpi Vuorinen (budjettineuvos Outi Luoma-aho) valtiovarainministeriö, kulttuuriasiainneuvos Immo Parviainen (ylitarkastaja Emma Kuusi) opetus- ja kulttuuriministeriö, vanhempi hallitussihteeri Juha-Pekka Suomi (neuvotteleva virkamies Anna Bruun) työ- ja elinkeinoministeriö, lakimies Laura Terho (neuvotteleva virkamies Meri Paavola) sosiaali- ja terveysministeriö, poliisitarkastaja Måns Enqvist (poliisitarkastaja Pekka Heikkinen) Poliisihallitus, opetusneuvos Ulla Laine (opetusneuvos Kristiina Laitinen) Opetushallitus, ylitarkastaja Minna Malviniemi (ylitarkastaja Lilli Autti) Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, kehittämispäällikkö Martta October (erityisasiantuntija Joonas Pelkonen) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja erityisasiantuntija Sinikka Mikola (erityisasiantuntija Hannele Häkkinen) Suomen Kuntaliitto. (STM johtaja Kari Ilmonen 0295 163 299)

Päätös asettaa valtakunnallinen romaniasiain neuvottelukunta kolmivuotiskaudeksi 1.1.2017-31.12.2019. Kokoonpano: puheenjohtaja: kansanedustaja Tarja Filatov; varapuheenjohtaja: sosiaalineuvos Väinö Lindberg Länsi-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta; jäsenet: hallitussihteeri Susanna Rahkonen sosiaali- ja terveysministeriö, ylitarkastaja Maria Edel opetus- ja kulttuuriministeriö, ihmisoikeussuurlähettiläs Rauno Merisaari ulkoasiainministeriö, poliisitarkastaja Måns Enqvist sisäministeriö, Poliisihallitus, erityisasiantuntija Ahti Avikainen työ- ja elinkeinoministeriö, erityisasiantuntija Tuula Tiainen ympäristöministeriö, asiantuntija Satu Blomerus Opetushallitus, osastopäällikkö Katri Kairimo Suomen Kuntaliitto, puheenjohtaja Taito Lehmusta Etelä-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta, suunnittelija Helena Valentin Itä-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta, suunnittelija Henry Lindgren Pohjois-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta, yliopisto-opettaja Henry Hedman Romano Missio ry, rahastonhoitaja Päivi Majaniemi Suomen Romaniyhdistys ry, tapahtumakoordinaattori Keijo Baltzar Elämä ja Valo ry, toiminnanjohtaja Allan Armas Lindberg Suomen Romanifoorumi ja yhteisöpedagogi Tuula Lindgren Kristillisten romaninaisten yhdistys Kromana ry. (STM johtaja Kari Ilmonen 0295 163 299)

Päätös asettaa työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta toimikaudeksi 1.1.2017-31.12.2021. Kokoonpano (varajäsenet suluissa): varapuheenjohtajat: oikeustieteen kandidaatti Petteri Immonen, oikeustieteen kandidaatti Tiina Muinonen, oikeustieteen kandidaatti Mika Mänttäri ja varatuomari Kirsi Äijälä; työeläkeasioihin perehtyneet jäsenet: filosofian maisteri Harri Isokorpi (kauppatieteiden maisteri Susanna Grimm-Vikman), oikeustieteen kandidaatti Kimmo Kangasjärvi (oikeustieteen kandidaatti Virpi Korhonen), varatuomari Kristiina Piilola (oikeustieteen kandidaatti Kari Peltonen), varatuomari Kirsi Päivänsalo (oikeustieteen maisteri Milja Tiainen), yhteiskuntatieteiden maisteri Ulla-Maija Rajakangas (oikeustieteen kandidaatti Virva Walo); lääkärijäsenet: lääketieteen ja kirurgian tohtori, ortopedian ja traumatologian dosentti Aarne Kivioja (työterveyshuollon erikoislääkäri Petri Nieminen), fysiatrian erikoislääkäri Kia Pelto-Vasenius (neurologian erikoislääkäri Sari Atula), fysiatrian erikoislääkäri Kaija Puustjärvi-Sunabacka (fysiatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Seppo Villanen), psykiatrian erikoislääkäri Roope Raassina (yleislääketieteen ja fysiatrian erikoislääkäri Jukka Pekka Kouri), sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Ilkka Tierala; työnantajayhdistysten edustavimpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta määrätyt jäsenet: yksityisten alojen eläkejärjestelmään perehtyneet jäsenet: lakiasiainjohtaja Markus Äimälä (asiantuntija Katja Leppänen), johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari (asiantuntija Mika Kärkkäinen), johtava asiantuntija Riitta Wärn (asiantuntija Virpi Pasanen), asiantuntija Minna Etu-Seppälä (asiantuntija Hannu Ylänen); julkisten alojen eläkejärjestelmään perehtyneet jäsenet: johtava työmarkkinalakimies Lauri Niittylä (työmarkkinalakimies Anna Gau); työntekijä- ja toimihenkilöiden ammattiyhdistysten edustavimpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta määrätyt jäsenet: yksityisten alojen eläkejärjestelmään perehtyneet jäsenet: työympäristöasiantuntija Jouni Salonen (vastaava työehtosihteeri Markku Häyrynen), ekonomisti Ilkka Kaukoranta (lakimies Katja Syrjänen), vastaava lakimies Jaana Meklin (työsuhdelakimies Timo Voutilainen), lakimies Samppa Koskela (neuvottelupäällikkö Riikka Rapinoja); julkisten alojen eläkejärjestelmään perehtyneet jäsenet: lakimies Keijo Tarnanen (neuvottelupäällikkö Markku Kojo); edustavimpien yrittäjäjärjestöjen ehdotuksesta määrätyt jäsenet: toimitusjohtaja, oikeustieteen kandidaatti Tiina Oksala (lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen), työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén (veroasiantuntija Laura Kurki); edustavimpien maatalousyrittäjäjärjestöjen ehdotuksesta nimitetyt jäsenet: järjestöasiamies Virpi Siitonen (lakimies Marica Twerin) ja tutkimuspäällikkö Juha Lappalainen (kasvinviljelyasiamies Antti Lavonen). (STM hallitussihteeri Inka Hassinen 0295 163 187)

Päätös asettaa biotekniikan neuvottelukunta toimikaudeksi 1.1.2017-31.12.2019. Kokoonpano (varajäsenet suluissa): puheenjohtaja: johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki (neuvotteleva virkamies Anneli Törrönen) sosiaali- ja terveysministeriö; varapuheenjohtaja: hallitussihteeri Eriika Melkas ympäristöministeriö (ryhmäpäällikkö Marja Ruohonen-Lehto Suomen ympäristökeskus); jäsenet: johtaja Jari Keinänen sosiaali- ja terveysministeriö (tutkimuspäällikkö Anu Jalanko Terveyden ja hyvinvoinnin laitos), neuvotteleva virkamies Tuula Pehu maa- ja metsätalousministeriö (erikoistutkija Vesa Joutsjoki Luonnonvarakeskus), kehittämispäällikkö Asta Wallenius (neuvotteleva virkamies Kirsti Vilén) työ- ja elinkeinoministeriö, professori Teemu Teeri (professori Jaakko Kangasjärvi) Helsingin yliopisto, dosentti Marko Ahteensuu (professori Tero Soukka) Turun yliopisto, apulaisprofessori Arto Mannermaa (professori Anna-Liisa Levonen) Itä-Suomen yliopisto, laboratoriopäällikkö, Biopankin johtaja Kimmo Pitkänen (osastonylilääkäri, professori Sirpa Leppä) Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, johtava tutkija Anneli Ritala (ryhmäpäällikkö Jussi Jäntti) Valtion Teknillinen Tutkimuskeskus VTT, tiedeasiantuntija Annika Raitala (tiedeasiantuntija Timo Saraneva) Suomen Akatemia, toimitusjohtaja Saara Hassinen Terveysteknologian liitto ry (toiminnanjohtaja Minna Anttonen Suomen Syöpäpotilaat ry), asiamies Carmela Kantor-Aaltonen (puheenjohtaja Timo Veromaa) Suomen Bioteollisuus, lääketieteen tohtori, koulutuspäällikkö Juha-Pekka Turunen (dosentti, aluekoulutuspäällikkö Kati Elima) Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, asiantuntija Leena Suojala (metsäasiantuntija Lea Jylhä) Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry. Neuvottelukunta voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita ja ottaa kaksi sivutoimista sihteeriä. (STM hallitussihteeri Helena Korpinen 0295 163 317)

Päätös myöntää lääketieteen tohtori ja fysiatrian dosentti Mikhail Saltycheville ero tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan lääkärijäsen Matti Karjalaisen henkilökohtaisen varajäsenen tehtävästä ja nimittää hänen tilalle neurologian erikoislääkäri, neurologisen kuntoutuksen professori ja osastonylilääkäri Aarne Ylinen 29.12.2016 lukien lautakunnan 13.1.2021 päättyväksi toimikaudeksi. (STM hallitussihteeri Tiina Muinonen 0295 163 185)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 29.12.2016 seuraavat nimitysasiat:

Valtioneuvosto antoi erivapauden ulkoasiainhallinnon ulkoasiainneuvoksen viran kelpoisuusvaatimuksista lähetystöneuvos, kauppatieteiden kandidaatti Laura Kansikas-Debraiselle. (UM lähetystöneuvos Anu-Eerika Viljanen 0295 351 462)

Lähetystöneuvos Laura Kansikas-Debraise ulkoasiainneuvoksen virkaan 1.2.2017 lukien. (UM lähetystöneuvos Anu-Eerika Viljanen 0295 351 462)

VALTIONEUVOSTON RATKAISUEHDOTUKSET TASAVALLAN PRESIDENTILLE

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Valtioneuvosto esitti, että tasavallan presidentti vahvistaisi seuraavat lait:

Laki Pohjoismaiden projektivientirahastosta annetun lain kumoamisesta, laki tuloverolain 20 §:n muuttamisesta, laki työnantajan sairausvakuutusmaksusta annetun lain 3 §:n muuttamisesta, laki valmiuslain 14 §:n muuttamisesta ja laki Pohjoismaiden Investointipankin, Pohjoismaiden projektivientirahaston, Pohjoismaiden kehitysrahaston ja Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön palveluksessa olevien henkilöiden verottamisesta annetun lain nimikkeen ja 1 §:n muuttamisesta (HE 164/2016 vp). Vuonna 2013 Pohjoismaiden ministerineuvosto päätti lakkauttaa Pohjoismaiden projektivientirahaston itsenäisenä instituutiona ja perustaa Nordic Project Trust Fund -nimisen rahaston Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön alaisuuteen vuodesta 2014 lukien. Tämän johdosta laki Pohjoismaiden projektivientirahastosta kumotaan. Lait tulevat voimaan 1.1.2017. (UM lainsäädäntöneuvos Kaija Suvanto 0295 351 159)

Laki kuntalain muuttamisesta (HE 250/2016 vp). Kuntalakiin lisätään säännökset poikkeuksellisissa hallinnollisissa vaikeuksissa olevaa kuntaa koskevasta selvitysmenettelystä. Valtiovarainministeriö voi asettaa kuntaa kuultuaan kunnan hallintoa selvittämään selvityshenkilön tai selvitysryhmän laissa määritetyillä edellytyksillä. Selvityshenkilön tai selvitysryhmän tulee tehdä ehdotus tarvittaviksi toimenpiteiksi kunnan hallinnon saattamiseksi lainmukaiseksi. Kunnanvaltuuston tulee käsitellä ehdotus. Valtiovarainministeriöllä on oikeus selvittelymenettelyn jälkeen pidättää kunnan luottamushenkilö luottamustehtävistään, jos kunta ei ole päätöstä tehnyt. Kuntalakiin myös lisätään säännökset, jotka turvaavat kunnan puhevallan käytön ja toiminnan jatkuvuuden myös laajoissa esteellisyystilanteissa. Laki tulee voimaan 1.1.2017. (VM hallitusneuvos Eeva Mäenpää 0295 530 266)

Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta (HE 140/2016 vp). Vuoden 2017 verotuksessa toteutettavista veroperustemuutoksista johtuvia verotulovähennyksiä vastaavasti lisätään kuntien valtionosuutta 72,37 euroa asukasta kohden. Vuosina 2016-2019 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään vuosittain indeksikorotusta vastaava määrä. Vuonna 2016 indeksikorotusta vastaava määrä on 6,32 euroa asukasta kohden. Vuonna 2017 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 63,99 euroa asukasta kohden liittyen kilpailukykysopimuksen toteuttamisesta kunnille aiheutuviin säästöihin, 2,77 euroa asukasta kohden pitkäaikaistyöttömien eläketuen menojen vähennyksestä johtuen, 0,31 euroa asukasta kohden opiskelijavalintajärjestelmän rahoittamiseksi, 4,07 euroa asukasta kohden lääkintä- ja lääkärihelikopteritoiminnan rahoittamiseksi ja 0,11 euroa asukasta kohden kiinteistöverotuksen kehittämisen rahoittamiseksi. Kuntien valtionosuus on vuoden 2017 alusta 25,23 prosenttia ja kuntien omarahoitusosuus on 74,77 prosenttia. Laki tulee voimaan 1.1.2017. (VM lainsäädäntöneuvos Marja Isomäki 0295 530 414)

Laki makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annetun lain muuttamisesta ja laki eräiden juomapakkausten valmisteverosta annetun lain 3 §:n ja liitteen muuttamisesta (HE 137/2016 vp). Makeisten ja jäätelön valmisteverosta luovutaan. Lain nimi muutetaan laiksi virvoitusjuomaverosta. Virvoitusjuomaverosta samoin kuin juomapakkausverosta vapautetaan maitoa korvaavat maustamattomat kasvipohjaiset juomat sekä jääpalat. Lait tulevat voimaan 1.1.2017. (VM lainsäädäntöneuvos Leo Parkkonen 0295 530 372)

Vuoden 2017 tuloveroasteikkolaki ja laki tuloverolain muuttamisesta (HE 135/2016 vp). Vuoden 2017 tuloveroasteikkolaki sisältää valtionverotuksessa sovellettavan progressiivisen ansiotulon tuloveroasteikon. Asteikon tulorajoja korotetaan noin 1,1 prosentilla. Lisäksi alimman tuloluokan marginaaliveroprosenttia alennetaan 6,5 prosentista 6,25 prosenttiin ja ylimmän tuloluokan marginaaliveroprosenttia alennetaan 31,75 prosentista 31,5 prosenttiin.  Tuloverolakia muutetaan siten, että työtulovähennyksen enimmäismäärää sekä kertymä- ja poistumaprosenttia samoin kuin kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää korotetaan. Tulonhankkimisvähennystä korotetaan. Sekä kunnallisverotuksen että valtionverotuksen eläketulovähennystä kasvatetaan ja eläketulon lisäveroa alennetaan. Kotitalousvähennyksen korvausprosentteja korotetaan. Lisäksi tuloverolakia täsmennetään siten, että työtapaturma- ja ammattitautilaissa, maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilaissa ja urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetussa laissa tarkoitettu haittaraha säädetään verovapaaksi vakuutuskorvaukseksi. Lisäksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain mukainen vastaanottoraha ja käyttöraha säädetään verovapaaksi etuudeksi. Työnantajan entiselle työntekijälleen kuuden kuukauden ajan työsuhteen päättymisen jälkeen järjestämä terveydenhuolto säädetään myös verovapaaksi tuloksi. Vapaaehtoisiin lisäeläkejärjestelyihin liittyviä vanhuuseläkeikiä tarkistetaan vuoden 2017 alusta voimaan tulevien työeläkelain muutosten johdosta. Lait tulevat voimaan 1.1.2017. (VM neuvotteleva virkamies Timo Annala 0295 530 318)

Laki hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla ja direktiivin 77/799/ETY kumoamisesta annetun neuvoston direktiivin lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten kansallisesta täytäntöönpanosta ja direktiivin soveltamisesta annetun lain muuttamisesta, laki verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta, laki rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 3 ja 13 §:n muuttamisesta ja laki ulkomaisten väliyhteisöjen osakkaiden verotuksesta annetun lain 2 a §:n muuttamisesta (HE 142/2016 vp ja HE 203/2016 vp). Verotusmenettelystä annetun lain siirtohinnoitteludokumentointia koskevia säännöksiä muutetaan. Lisäksi lakiin lisätään siinä määritellyille yrityksille velvollisuus antaa Verohallinnolle verotuksen maakohtainen raportti. Laissa säädetään myös verotuksen maakohtaisen raportin veronkorotuksesta. Lait tulevat voimaan 1.1.2017. (VM neuvotteleva virkamies Anders Colliander 0295 530 289)

Laki Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta, laki Finanssivalvonnan valvontamaksusta annetun lain muuttamisesta, laki rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain muuttamisesta, laki arvopaperimarkkinalain muuttamisesta ja laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 4 b §:n muuttamisesta (HE 201/2016 vp). Finanssivalvontaa edustaa yhteisen valvontamekanismin valvontaelimessä Finanssivalvonnan johtokunnan nimeämä edustaja. Johtokunnan jäsenten lukumäärä voidaan laajentaa kuudeksi. Valvontamaksua koskevaan sääntelyyn lisätään uudet maksuluokat Euroopan talousalueella toimiluvan saaneen luottolaitoksen Suomessa toimivalle merkittävälle sivuliikkeelle sekä tällaisen luottolaitoksen erittäin merkittävälle sivuliikkeelle. Lisäksi perusmaksuja korotetaan seitsemällä prosentilla ja suhteellisten maksujen kertoimia alennetaan viidellä prosentilla. Säännöksiä rikkomuksista ilmoittamisesta Finanssivalvonnalle lisätään sekä säännöksiä asiakasriskien, muiden riskikeskittymien ja keskinäisten liiketoimien raportoinnista selvennetään ja raportointitaakkaa vähennetään. Arvopaperimarkkinalain tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sisältövaatimusta koskeva säännös yhdenmukaistetaan vastaamaan asiaa sääntelevän direktiivin sanamuotoa. Lisäksi vastuun rajoitusta koskeva säännös tietojen antamisesta Finanssivalvonnalle kumotaan. Lait tulevat voimaan 1.1.2017. (VM neuvotteleva virkamies Miki Kuusinen 0295 530 339)

Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ja laki vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta (HE 177/2016 vp). Lomarahojen väliaikaista alentamista vastaava vaikutus otetaan huomioon laskettaessa vuosien 2017-2019 lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen, oppilaitosmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen, taiteen perusopetuksen, vapaan sivistystyön oppilaitosten sekä museoiden, teattereiden ja orkestereiden rahoitusta. Työnantajamaksujen alentamisen laskennallinen vaikutus rahoitukseen otetaan huomioon osana rahoituslain mukaista arvioitua kustannustason muutosta. Maahanmuuttajille suunnattua ammatillista koulutusta voidaan vuonna 2017 rahoittaa valtionavustuksin. Nuorten aikuisten osaamisohjelmaa koskevan nykyisen säännöksen voimassaoloa jatketaan. Perusopetukseen valmistavan opetuksen ja muiden kuin oppivelvollisten perusopetuksen rahoitus kytketään nykyistä tarkemmin toteutuneen opetuksen määrään. Lisäksi uudistetaan eräitä perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen rahoitusta koskevia säännöksiä. Lait tulevat voimaan 1.1.2017. (OKM hallitusneuvos Merja Leinonen 0295 330 191)

Laki yleisistä kirjastoista ja laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta (HE 238/2016 vp). Laki yleisistä kirjastoista korvaa kirjastolain. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa yleisiä kirjastoja koskevasta valtakunnallisesta kirjastopolitiikasta ja sen kehittämisestä. Kunnan tehtävänä on yleisen kirjaston toiminnan järjestäminen. Yleinen kirjasto on perus- ja lähipalvelu. Yleisellä kirjastolla voi laissa säädettyjen tehtävien lisäksi olla valtakunnallinen kehittämistehtävä, alueellinen kehittämistehtävä ja erityinen tehtävä. Valtakunnallisella ja alueellisella kehittämistehtävällä korvataan organisaatiomalliin perustuva keskus- ja maakuntakirjastojärjestelmä. Keskus- ja maakuntakirjastotoiminta ei sinänsä lakkaa, vaan se määritellään uudelleen palvelutehtävästä käsin. Laissa säädetään yleisen kirjaston käyttäjän velvollisuuksista sekä lainauskiellosta ja kirjaston käyttökiellosta. Käyttösääntöjä koskeva säännös uudistetaan. Yleisen kirjaston henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia uudistetaan siten, että asiantuntijatehtävissä toimivalta edellytetään pääsääntöisesti soveltuvaa korkeakoulututkintoa. Lait tulevat voimaan 1.1.2017. (OKM hallitusneuvos Merja Leinonen 0295 330 191)

Laki tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista, laki oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta, laki kilpailulain 39 §:n muuttamisesta ja laki Patentti- ja rekisterihallituksesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta (HE 119/2016 vp). Lailla pannaan täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi tekijänoikeuden ja lähioikeuksien kollektiivisesta hallinnoinnista sekä usean valtion alueen kattavasta musiikkiteosten oikeuksien lisensioinnista verkkokäyttöä varten sisämarkkinoilla. Lakiin sisältyvät muun muassa säännökset oikeudenhaltijoiden ja jäsenten oikeuksista ja päätösvallasta sekä heidän etujensa valvonnasta yhteishallinnointiorganisaatiossa, tekijänoikeuskorvausten ja oikeuksien hallinnoinnista, yhteishallinnointiorganisaation suhteesta käyttäjiin, yhteishallinnoinnissa noudatettavasta avoimuudesta ja tiedonantovelvollisuudesta sekä sävellysteosten verkko-oikeuksien usean valtion alueen kattavasta lisensioinnista. Lakiin perustuvat riita-asiat käsiteltäisiin pääasiallisesti markkinaoikeudessa. Direktiivin mukaisena valvovana viranomaisena toimii Patentti- ja rekisterihallitus. Lait tulevat voimaan 1.1.2017. (OKM hallitusneuvos Merja Leinonen 0295 330 191)

Laki perusopetuslain 29 §:n muuttamisesta, laki lukiolain muuttamisesta, laki ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 28 ja 35 a §:n muuttamisesta, laki oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta ja laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 24 §:n muuttamisesta (HE 206/2016 vp). Määräaikaisesta oppilaitoksesta tai asuntolasta erottamisesta lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa voi päättää koulutuksen järjestäjän niin päättäessä myös rehtori. Suunnitelmasta, joka koskee oppilaiden ja opiskelijoiden suojaamista kiusaamiselta ja häirinnältä säädetään oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa. Oppilas- ja opiskelijahuoltolakia kevennetään poistamalla sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön kanssa päällekkäistä sääntelyä. Lisäksi kunnalle ja koulutuksen järjestäjälle annetaan laajempaa harkintavaltaa toimintaa koskevien suunnitelmien laatimisen ja ryhmien perustamisen osalta ja kuraattorin kelpoisuusehtoa muutetaan siten, että kelpoinen kuraattorin tehtävään on henkilö, jolla on tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto ja suoritettuna sosiaalialan aineopinnot tai vähintään kahden vuoden työkokemus kuraattorin tai sitä vastaavasta sosiaalialan tehtävästä. Aikuisille tarkoitetun lukion oppimäärän mukaan opiskelevien oppimäärä yhdenmukaistetaan lukiokoulutuksessa poistamalla velvollisuus järjestää lukiossa taito- ja taideaineet sekä terveystieto niille aikuisten oppimäärän mukaan opiskeleville, jotka ovat aloittaneet lukio-opinnot alle 18-vuotiaana. Lait tulevat voimaan 1.1.2017. Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 24 §:n muuttamisesta tulee kuitenkin voimaan 1.1.2018. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee perusopetuksen kurinpitoa selkeyttävät ja vaikuttavuutta lisäävät toimet kevätistuntokauden 2018 loppuun mennessä. Ministeriön on syytä harkita muun muassa jälki-istunnon suorittamista osana oppivelvollisuutta sekä perusopetuksen rehtorin oikeutta erottaa oppilas lyhyeksi määräajaksi. (OKM hallitusneuvos Kirsti Kotaniemi 0295 330 408)

Laki varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista ja laki varhaiskasvatuslain 13 §:n muuttamisesta, laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta ja laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 6 §:n muuttamisesta (HE 205/2016 vp). Laissa varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista säädetään kunnan järjestämässä päiväkoti- ja perhepäivähoidossa perittävistä maksuista. Maksu määräytyy perheen koon ja tulojen sekä varhaiskasvatuksessa vietetyn ajan perusteella. Myös maksun määräämisen perusteen olevat tulot säilyvät ennallaan. Toisesta lapsesta maksu on 90 prosenttia ensimmäisen lapsen maksusta. Seuraavien lasten maksu on 20 prosenttia nuorimman lapsen maksusta. Osa-aikaisen varhaiskasvatuksen maksu porrastetaan siten, että jos varhaiskasvatus kestää keskimäärin korkeintaan 20 tuntia viikoittain, on maksu 60 prosenttia kokoaikaisen varhaiskasvatuksen maksusta. Varhaiskasvatuksen kestäessä keskimäärin vähintään 35 tuntia viikoittain, voidaan kuukausimaksuna periä kokoaikaisen varhaiskasvatuksen maksu. Varhaiskasvatuksen kestäessä enemmän kuin 20 tuntia, mutta alle 35 tuntia viikoittain, voi kunta periä maksun, joka on suhteutettu varhaiskasvatusaikaan. Maksutonta varhaiskasvatusta koskeva sääntely säilyy ennallaan. Pienituloisten kahden ja kolmen hengen perheiden asiakasmaksut pienenevät jonkin verran, koska maksun määräämisen perusteena olevia tulorajoja korotetaan. Tämä parantaa etenkin yksinhuoltajien edellytyksiä ottaa työtä vastaan. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksut sidotaan opetustoimen hintaindeksiin. Maksujen määräämisen perusteena olevat tulorajat seuraavat edelleen yleistä ansiotasoindeksiä. Lait tulevat voimaan 1.3.2017. (OKM hallitusneuvos Kirsti Kotaniemi 0295 330 408)

Laki perusopetuslain 1 ja 46 §:n muuttamisesta ja laki kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta (HE 178/2016 vp). Oppivelvollisuusiän ylittäneille tarkoitetun perusopetuksen rakennetta koskevaa perusopetuslain sääntelyä muutetaan. Työvoimakoulutuksena järjestettävä luku- ja kirjoitustaidon koulutus siirtyy vuonna 2018 osaksi oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusopetusta niiden opiskelijoiden osalta, joilla ei ole peruskoulun oppimäärän mukaista osaamista. Luku- ja kirjoitustaidon koulutus, nykyinen muiden kuin oppivelvollisten perusopetus ja perusopetukseen valmistava opetus siltä osin kuin sitä on järjestetty oppivelvollisuusiän ylittäneille, yhdistyvät oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusopetukseksi. Opetus rakentuu kahdesta vaiheesta, joille säädetään valtioneuvoston asetuksessa tuntijaot. Luku- ja kirjoitustaidon opetus kytketään osaksi perusopetuksen alkuvaihetta sitä tarvitseville. Laissa säädetään lisäksi opintojen henkilökohtaistamisesta ja todetun osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta sekä vahvistetaan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman merkitystä opintojen kulun ja keston kannalta. Laissa säädetään myös mahdollisuudesta sisällyttää perusopetuksen opintoihin työ-elämään tutustumista ja valinnaisia ammatillisia opintoja. Peruspalveluiden valtionosuuslakia muutetaan siten, että oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusopetuksesta aiheutuvia käyttökustannuksia ei oteta huomioon valtion ja kuntien välisessä kustannustenjaon tarkistuksessa eikä valtionosuusprosentin määrittelyssä. Oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusopetus on kokonaan valtion rahoittamaa. Lait tulevat voimaan 1.1.2018. (OKM hallitusneuvos Kirsti Kotaniemi 0295 330 408)

Laki Liikenneturvasta annetun lain muuttamisesta ja laki tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien tutkinnasta (HE 240/2016 vp). Liikenneturvasta annettuun lakiin tehdään Liikenneturvan rahoitus- ja ohjausmallia koskevat muutokset. Lisäksi laissa otetaan huomioon perustuslaista aiheutuvat lakitekniset muutostarpeet. Lisäksi säädetään laki tie- ja maastoliikenteen onnettomuustutkinnasta, johon sisällytetään liikenneturvallisuusmaksulaista johtuvien rahoitus- ja ohjausmallia koskevien muutosten lisäksi perustuslain edellyttämät lakitekniset muutokset. Lait tulevat voimaan 1.1.2017. (LVM lainsäädäntöjohtaja Silja Ruokola 0295 342 367)

Laki julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain muuttamisesta, laki valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 b §:n muuttamisesta ja laki valtion vientitakuista annetun lain 10 §:n muuttamisesta (HE 243/2016 vp). Suomen Vientiluotto Oy:n vienti- ja alusluottojen enimmäisvaltuutta korotetaan 13 miljardista eurosta 22 miljardiin euroon ja korontasausvaltuutta 13 miljardista eurosta 22 miljardiin euroon. Lakiin otetaan säännös, jonka mukaan valtioneuvoston asetuksella annetaan säännöksiä niistä edellytyksistä, joiden täyttyessä luottomuotoista vienninrahoitusta ja korontasausta koskeva toiminta edistää Suomen taloudellista kehitystä. Valtion erityisrahoitusyhtiöstä annettua lakia muutetaan siten, että Finnveran Oyj:n varainhankinnan joustavoittamiseksi ja kohtuullisten lainaehtojen varmistamiseksi valtion talousarviosta voidaan myöntää pääasiallisesti lyhytaikaista lainaa sellaisessa rahoitusmarkkinoiden toiminnan tilanteessa, jossa Finnvera Oyj ei kykene hankkimaan varoja kohtuullisilla ehdoilla. Valtion luottolimiitin määräksi säädetään kolme miljardia euroa. Lisäksi muutetaan valtion vientitakuista annettua lakia siten, että Finnvera Oyj:n myöntämien vientitakuiden ja suojautumisjärjestelyiden yhteenlaskettu vastuu nostetaan 19 miljardista eurosta 27 miljardiin euroon. Samalla korotetaan erityisriskinoton vientitakuiden takausvastuuta 3,5 miljardista eurosta viiteen miljardiin euroon. Lait tulevat voimaan 1.1.2017. (TEM hallitusneuvos Kari Parkkonen 0295 064 938)

Laki kirjanpitolain muuttamisesta, laki arvopaperimarkkinalain 7 luvun muuttamisesta, laki osakeyhtiölain 6 luvun 16 a §:n muuttamisesta ja laki osuuskuntalain 6 luvun 16 a §:n muuttamisesta (HE 208/2016 vp). Laeilla pannaan täytäntöön eduskunnan tilintarkastuslain hyväksymisen yhteydessä antama lausuma toimintakertomuksen poistamista oikean ja riittävän kuvan vaatimuksesta. Lisäksi pannaan täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi koskien tietyiltä suurilta yrityksiltä ja konserneilta edellytettävien muiden kuin taloudellisten tietojen ja monimuotoisuutta koskevien tietojen julkistamista. Kirjanpitolakiin lisätään säännökset muun kuin taloudellisen tiedon raportoinnista. Arvopaperimarkkinalakiin lisätään direktiivin monimuotoisuusosion täytäntöön panoa varten valtuutussäännös. Lisäksi osakeyhtiö- ja osuuskuntalakiin tehdään teknisiä muutoksia. Lait tulevat voimaan 31.12.2016. (TEM neuvotteleva virkamies Mika Björklund 0295 063 586)

Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, laki työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ja laki työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta (HE 209/2016 vp). Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettua lakia muutetaan siten, että valtion ansiopäivärahan perusosan, peruspäivärahan ja työmarkkinatuen rahoittamiseen osoittamia määrärahoja käytetään palkkatuen, starttirahan ja liikkuvuusavustuksen rahoittamiseen. Palkkatuen ja starttirahan rahoitusta koskeva muutos on määräaikaisesti voimassa vuoden 2018 loppuun. Lakeihin sisältyy myös palkkatuen ja starttirahan määrää ja enimmäiskestoa koskevia muutoksia. Työkokeilun käyttötarkoitusta laajennetaan kokeiluluonteisesti siten, että työkokeilua on mahdollista käyttää työnhakijan soveltuvuuden arvioimiseksi ennen työsopimuksen tekemistä. Työnhakijan haastattelu järjestetään ja työllistymissuunnitelmaa tarkistetaan aina kolmen kuukauden yhdenjaksoisen työttömyyden jälkeen. Koulutusta vailla olevilla alle 25-vuotiailla nuorilla on oikeus kulukorvaukseen työkokeilun ajalta samoin edellytyksin kuin muillakin työnhakijoilla. Työnhakijan omaehtoista opiskelua voidaan tukea työttömyysetuudella 48 kuukauden ajan, jos opintojen tavoitteena on perusopetuksen oppimäärän suorittaminen. Työttömyysturvalakia muutetaan siten, että työnhakijalla on oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen, jos hänen päätoiminen työllistymisensä yritystoiminnassa kestää enintään kaksi viikkoa. Työmarkkinatukena maksettava matka-avustus ja muuttokustannusten korvaus yhdistetään yhdeksi tukimuodoksi, liikkuvuusavustukseksi. Työsopimuslaissa säädetään siitä, että työnantajan velvollisuudesta tarjota työtä lomautetuille, osa-aikaisille ja takaisinottovelvollisuuden piirissä oleville työntekijöille on mahdollista tietyissä rajatuissa tilanteissa poiketa. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavasta, enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta. Lait tulevat voimaan 1.1.2017. (TEM vanhempi hallitussihteeri Kirsti Haapa-aho 0295 049 082)

Laki työttömyysturvalain muuttamisesta, laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 1 luvun muuttamisesta, laki kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 14 §:n muuttamisesta, laki valtion virkamieslain 5 a §:n muuttamisesta ja laki valmiuslain 99 §:n muuttamisesta (HE 210/2016 vp). Työttömien velvollisuutta hakea ja ottaa vastaan tarjottua työtä työttömyysetuuden menettämisen uhalla tiukennetaan muuttamalla työttömyysturvalakia. Lisäksi työttömällä on pääsääntöisesti velvollisuus osallistua hänelle tarjottuihin työttömyysturvalaissa määriteltyihin työllistymistä edistäviin palveluihin ja niihin verrattaviin palveluihin silloinkin, kun osallistumisesta ei ole sovittu työllistymissuunnitelmassa. Kotoutujilla on velvollisuus osallistua alkukartoitukseen ja opiskella kotoutumiskoulutuksessa työttömyysetuuden saamisen edellytyksenä. Muut kuin työttömyysturvalakia koskevat muutokset ovat luonteeltaan teknisiä. Lait tulevat voimaan 1.1.2017. (TEM vanhempi hallitussihteeri Timo Meling 0295 049 084)

Laki työsopimuslain muuttamisesta, laki merityösopimuslain muuttamisesta ja laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 7 luvun 3 §:n ja 13 luvun 6 §:n muuttamisesta (HE 105/2016 vp). Lain mukaan pitkäaikaistyöttömän saa palkata määräaikaiseen työsuhteeseen ilman erityistä perustellun syyn vaatimusta. Lisäksi koeajan enimmäispituutta pidennetään kuuteen kuukauteen, ja työnantajalla on oikeus jatkaa koeaikaa, jos työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä. Laissa säädetään myös työnantajan takaisinottovelvollisuuden kestoajan lyhentämisestä neljään kuukauteen. Työsuhteen kestettyä 12 vuotta takaisinottoaika on kuitenkin kuusi kuukautta. Lisäksi tehdään eräitä teknisluonteisia korjauksia. Lait tulevat voimaan 1.1.2017. (TEM vanhempi hallitussihteeri Nico Steiner 0295 049 001)

Laki työsopimuslain 7 ja 13 luvun muuttamisesta, laki merityösopimuslain 8 ja 13 luvun muuttamisesta, laki kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain muuttamisesta, laki valtion virkamieslain muuttamisesta, laki yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 2 ja 16 §:n muuttamisesta, laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain 4 a §:n muuttamisesta, laki yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain 14 §:n muuttamisesta, laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 12 luvun 3 §:n muuttamisesta, laki työterveyshuoltolain 2 §:n muuttamisesta, laki sairausvakuutuslain 13 luvun 1 ja 4 §:n muuttamisesta, laki työttömyysturvalain 2 luvun 10 §:n muuttamisesta ja laki tuloverolain muuttamisesta (HE 211/2016 vp). Työnantajalle säädetään velvollisuus tarjota tuotannollisesta ja taloudellisesta syystä irtisanotulle työntekijälle mahdollisuus osallistua työnantajan kustantamaan työllistymistä edistävään valmennukseen tai koulutukseen. Lisäksi työnantajalla on velvollisuus järjestää irtisanotulle työntekijälle työterveyshuolto kuuden kuukauden ajan työntekovelvollisuuden päättymisestä lukien. Työnantajalla on oikeus saada mainitulta ajalta sairausvakuutuslain mukaista korvausta. Velvollisuudet koskevat työnantajia, joiden palveluksessa säännöllisesti työskentelee vähintään 30 työntekijää. Lisäksi edellytetään, että työntekijä on työskennellyt työnantajan palveluksessa vähintään viiden vuoden ajan. Kunnille ja valtiolle säädetään vastaavat velvollisuudet virkamiesten ja viranhaltijoiden osalta. Työnantajan kustantamaa työllistymistä edistävää valmennusta tai koulutusta ei pidetä työntekijän veronalaisena etuna, eikä valmennus tai koulutus pääsääntöisesti vaikuta myöskään työttömäksi jääneen oikeuteen saada työttömyysetuutta. Yhteistoimintalain soveltamisalaa laajennetaan ulkomaisten yhteisöjen sivuliikkeisiin, joissa työskentelevien työntekijöiden määrä on säännöllisesti vähintään 20. Lait tulevat voimaan 1.1.2017. (TEM vanhempi hallitussihteeri Nico Steiner 0295 049 001)

Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista, laki vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista, laki rikosrekisterilain muuttamisesta, laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 11 §:n muuttamisesta, laki Kilpailu- ja kuluttajavirastosta annetun lain 1 ja 2 §:n muuttamisesta, laki kilpailulain 30 a §:n muuttamisesta, laki eurooppalaisesta alueellisen yhteistyön yhtymästä annetun lain 4 §:n muuttamisesta, laki sähköntuotannon ja -kulutuksen välistä tasapainoa varmistavasta tehoreservistä annetun lain 7 ja 21 §:n muuttamisesta, laki porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetun lain 116 §:n kumoamisesta, laki ajoneuvojen energia- ja ympäristövaikutusten huomioon ottamisesta julkisissa hankinnoissa annetun lain 1 ja 4 §:n muuttamisesta, laki valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain 5 §:n muuttamisesta, laki joukkoliikennelain muuttamisesta, laki julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista annetun lain muuttamisesta, laki Hansel Oy –nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain 2 ja 3 §:n muuttamisesta, laki kuntalain muuttamisesta, laki maatalouden rakennetuista annetun lain 20 ja 40 a §:n muuttamisesta ja laki Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 §:n muuttamisesta (HE 108/2016 vp). Laissa julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista säädetään julkisten viranomaisten ja muiden lain soveltamisalaan kuuluvien yksiköiden hankintojen kilpailuttamismenettelyistä ja niihin liittyvistä oikeusturvakeinoista. Samassa yhteydessä säädetään vastaavat kilpailuttamismenettelyt kattava laki vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista. Rikosrekisterilakia muutetaan siten, että ehdokkaan tai tarjoajan johto- tai vastuuhenkilöä koskeva ote rikosrekisteristä voidaan luovuttaa hankintayksikölle käytettäväksi sen arvioimiseksi, koskeeko ehdokasta tai tarjoajaa laissa tarkoitettu pakollinen poissulkemisperuste. Lait tulevat voimaan 1.1.2017. Eduskunnan lausumat; 1) Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto varmistaa julkisyhteisöjen omistuksessa tai määräysvallassa olevien sidosyksiköiden mahdollisuudet täyttää velvoitteensa hankintalainsäädännön tavoitteiden mukaisella tavalla. 2) Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto seuraa sääntelyn vaikutuksia ja ryhtyy tarvittaessa valmistelemaan lainsäädännön muutoksia, joilla parannetaan pienten ja keskisuurten yritysten tasapuolisia mahdollisuuksia osallistua julkisiin hankintoihin. 3) Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto ryhtyy tarvittaessa toimialakohtaisiin lainsäädäntöä täsmentäviin toimiin, pitäen erityisesti silmällä jätetoimialan ja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden toimintaedellytyksiä. 4) Eduskunta edellyttää, että hallitus huomioi sosiaali- ja terveyspalvelujen lainsäädännössä vammaisten ja vanhusten asumispalvelujen järjestämisen inhimillisellä ja asiakaslähtöisellä tavalla. (TEM vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola 0295 047 018)

Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain muuttamisesta, laki Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 §:n muuttamisesta ja laki yrittäjän eläkelain 152 §:n muuttamisesta (HE 114/2016 vp). Työsuojeluviranomaisen oikeutta saada salassa pidettävää tietoa viranomaisilta ja muilta julkista tehtävää hoitavilta laajennetaan, kun työsuojeluviranomainen suorittaa harmaan talouden torjuntaan liittyviä valvontatehtäviään. Vastaavasti laajennetaan työsuojeluviranomaisen oikeutta luovuttaa salassa pidettävää tietoa. Lisäksi työsuojeluviranomaisten keskinäinen salassa pidettävän tiedon vaihto tulee mahdolliseksi kaikissa valvontatehtävissä. Työsuojeluviranomainen saa myös oikeuden saada Harmaan talouden selvitysyksikön tuottamia velvoitteidenhoitoselvityksiä. Samalla tehdään myös muita muutoksia työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annettuun lakiin. Lailla annetaan useammalle taholle oikeus tehdä muistutus, jos työsuojelutarkastuksessa ei ole toimittu kyseisen lain mukaisesti. Lisäksi työsuojelutarkastaja voi antaa työnantajalle kehotuksen nykyistä useammissa asioissa. Laki Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 §:n muuttamisesta tulee voimaan 1.1.2017. Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja laki yrittäjän eläkelain 152 §:n muuttamisesta tulevat voimaan 1.5.2017. (STM osastopäällikkö Leo Suomaa 0295 163 449)

Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta ja laki sosiaalihuoltolain muuttamisesta (HE 224/2016 vp). Sosiaali- ja terveydenhuollon päivystysjärjestelmää sekä erikoissairaanhoidon työnjakoa ja osaamisen kokoamista tiettyihin yksiköihin muutetaan. Lisäksi muutetaan ensihoitopalvelua koskevia säännöksiä. Myös sosiaalipäivystyksestä ja sosiaalipalvelujen kokoamisesta alueellisesti muiden palvelujen yhteyteen sekä sosiaalipäivystyksen ja terveydenhuollon yhteistyöstä säädetään.  Lait tulevat voimaan 1.1.2017. Eduskunnan lausumat; 1) Eduskunta edellyttää, että erikoissairaanhoidon työnjaon uudistusta seurataan tiiviisti. Jos osoittautuu, että joillakin alueilla aiheutuu toiminnallisia ongelmia tai potilasturvallisuus heikkenee tai tavoiteltua kustannustehokkuutta ei saavuteta, hallituksen on ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi. 2) Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa toteutuvatko terveydenhuoltolain 50 §:n 3 momentissa tarkoitetut kielelliset oikeudet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin päivystyspalveluissa siten, että potilas saa palvelut valitsemallaan kielellä joko suomeksi tai ruotsiksi ja ryhtyy tarvittaessa seurannan edellyttämiin toimenpiteisiin. (STM hallitusneuvos Anne Koskela 0295 163 384)

Laki sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta, laki tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä ja laki sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain 20 §:n muuttamisesta (HE 225/2016 vp). Lakia sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta sovelletaan maanpuolustusvelvollisuutta suorittaviin varusmiehiin, reserviläisiin, siviilipalvelusmiehiin, vapaaehtoista asepalvelusta suorittaviin naisiin, sotilasvirkaan johtavassa koulutuksessa oleviin sekä eräisiin vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintoihin osallistuviin henkilöihin. Lakia tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävissä sovelletaan henkilöihin, jotka osallistuvat sotilaalliseen tai siviilikriisinhallintaan taikka Euroopan unionin rajaturvallisuusviraston toimintaan. Korvausedellytyksissä otetaan paremmin huomioon palvelusaikaiset olosuhteet, jotka lisäävät sairastumisen ja vammautumisen riskiä. Samalla korotetaan ansionmenetyskorvauksen vähimmäistasoa. Kaikkien kriisinhallintaan osallistuvien turva yhtenäistetään ja korvausedellytykset noudattavat samoja periaatteita kuin sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta. Laissa huomioidaan ne kriisinhallintatehtävien erityisolosuhteet, jotka tulee ottaa huomioon korvausharkinnassa. Kriisinhallintaa koskevaan turvaan sisällytetään erityinen lisäturva kuolemantapauksen sekä pysyvän invaliditeetin varalta. Kriisinhallintatehtävästä palaavalle säädetään myös oikeus erityiseen psyykkiseen ja psykososiaaliseen tukeen. Muilta osin etuudet määräytyvät pääsääntöisesti työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisesti. Samoin toimeenpanossa ja muutoksenhaussa noudatetaan pääsääntöisesti työtapaturma- ja ammattitautilain säännöksiä. Lait tulevat voimaan 1.1.2017. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että sosiaali- ja terveysministeriö selvittää sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta annetun lain sekä tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä annetun lain toimivuutta ja antaa siitä eduskunnalle selvityksen ja mahdolliset esitykset lainsäädännön muuttamisen tarpeista vuoden 2018 loppuun mennessä. (STM hallitusneuvos Mika Mänttäri 0295 163 125)

Laki sairausvakuutuslain 11 luvun 4 a §:n muuttamisesta, laki työtapaturma- ja ammattitautilain 62 §:n muuttamisesta, laki työttömyysturvalain 6 luvun 4 §:n muuttamisesta ja laki maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain 74 ja 77 §:n muuttamisesta (HE 214/2016 vp). Sairausvakuutuslain, työtapaturma- ja ammattitautilain sekä työttömyysturvalain päivärahaetuuksien laskentaa koskevia säännöksiä muutetaan siten, etteivät kilpailukykysopimuksessa sovitut työtekijän työeläkevakuutusmaksun, palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun ja sairausvakuutuksen päivärahamaksun korotukset vaikuta päivärahaetuuksien määrään. Huolimatta mainittujen työtekijämaksujen korotuksista, sairausvakuutuslain, työtapaturma- ja ammattitautilain sekä työttömyysturvalain mukaisten päivärahojen tasot säilyvät ennallaan. Lisäksi tarkistetaan maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain vahinkotapahtuman ilmoittamista koskevia säännöksiä. Lait tulevat voimaan 1.1.2017. (STM hallitusneuvos Mika Mänttäri 0295 163 125)

Laki perustulokokeilusta, laki tuloverolain 92 §:n väliaikaisesta muuttamisesta ja laki ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta (HE 215/2016 vp). Perustulokokeilu toteutetaan vuosina 2017 ja 2018. Kokeiluun valituille Kansaneläkelaitos maksaa kokeilun aikana perustuloa 560 euroa kuukaudessa. Perustulo on saajalleen verovapaata tuloa, eivätkä sen määrää vähennä perustulon saajan muut tulot. Lait tulevat voimaan 1.1.2017. (STM hallitusneuvos Esko Salo 0295 163 422)

Eläketukilaki ja laki tuloverolain 63 b §:n muuttamisesta (HE 226/2016 vp). Ennen 1.9.1956 syntyneet pitkäaikaistyöttömät, jotka ovat olleet lähes yhtäjaksoisesti viisi vuotta työttöminä 1.9.2010 ja 31.8.2016 välisenä aikana, saavat 1.6.2017 työmarkkinatuen sijasta oikeuden eläketukeen. Eläketuki vastaa määrältään takuueläkettä. Eläketukea maksetaan vanhuuseläkkeelle siirtymiseen tai 65 vuoden iän täyttämiseen saakka. Eläketuen saajalla on oikeus kansaneläkelain mukaiseen lapsikorotukseen, eläkkeensaajan asumistuesta annetussa laissa säädettyyn asumistukeen sekä vammaisetuuksista annetun lain mukaiseen eläkettä saavan hoitotukeen. Tuloverolakia muutetaan siten, että verotuksessa eläketukeen sovelletaan eläkettä koskevia säännöksiä.  Lait tulevat voimaan 1.6.2017. (STM neuvotteleva virkamies Pasi Pajula 0295 163 479)

Laki yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta (HE 231/2016 vp). Opiskelijat siirretään yleisen asumistuen piiriin niin, että opiskelijoiden oikeus asumistukeen ratkaistaan yleisestä asumistuesta annetun lain perusteella. Ulkomailla vuokralla asuvat opiskelijat sekä Suomessa kansanopistossa, liikunnan koulutuskeskuksessa tai Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa maksullisella linjalla opiskelevat ja oppilaitoksen asuntolassa asuvat opiskelijat jäävät asumislisän piiriin. Lakiin tehdään järjestelmien yhdistämisestä johtuvia muutoksia. Yleisen asumistuen myöntämisessä huomioon otettavia tuloja muutetaan siten, että opintotuen opintoraha otetaan tulona huomioon. Ruokakunnalle maksettavaa asumistukea sekä tuensaajan ja hakijan ilmoitusvelvollisuutta koskevista säännöksistä poistetaan opiskelijoita koskevat erityissäännökset. Lisäksi yleisen asumistuen tarkistamis- ja lakkauttamisperusteita täsmennetään. Laki tulee voimaan 1.8.2017. Lain 10 § ja 51 §:n 4 momentti tulevat kuitenkin voimaan jo 1.1.2017. Eduskunnan lausumat; 1) Eduskunta edellyttää, että uudistuksen vaikutuksia perheellisten opiskelijoiden toimeentuloon seurataan, ja sen perusteella arvioidaan mahdolliset lainsäädännön uudistamistarpeet, esimerkiksi opintorahan huoltajakorotus. 2) Eduskunta edellyttää, että sosiaali- ja terveysministeriö ryhtyy toimenpiteisiin yhteisasunnossa asuvien aseman arvioimiseksi asumistukijärjestelmässä ja selvittää ruokakuntakäsitteen mahdollisen uudistamistarpeen.  (STM neuvotteleva virkamies Sanna Pekkarinen 0295 163 434)

Laki tupakkalain muuttamisesta (HE 219/2016 vp). Laissa säädetyt savuttomien tupakkatuotteiden myynnin ja maahantuonnin kiellot rajataan koskemaan purutupakkaa, nenänuuskaa ja suussa käytettäväksi tarkoitettua tupakkaa. Mahdollisiin muihin savuttomiin tupakkatuotteisiin ei laissa kohdistu erityisiä rajoituksia. Valtakunnallista tupakkalain valvontaohjelmaa koskevaa sääntelyä kevennetään siten, että tupakkalaissa ei enää säädettä valvontaohjelman pakollisesta sisällöstä. Lakiin tehdään myös eräitä muita muutoksia, jotka ovat luonteeltaan pääosin teknisiä. Laki tulee voimaan 1.1.2017. (STM lakimies Laura Terho 0295 163 550)

Valtioneuvosto esitti, että tasavallan presidentti hyväksyisi Yhdistyneiden Kansakuntien ja sen yhteydessä toimivan henkilöstön turvallisuutta koskevan yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan ja vahvistaisi lain Yhdistyneiden Kansakuntien ja sen yhteydessä toimivan henkilöstön turvallisuutta koskevan yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 92/2016 vp). Pöytäkirjalla pyritään suojaamaan Yhdistyneiden Kansakuntien ja sen yhteydessä toimivan henkilöstön turvallisuutta entistä paremmin eri operaatioissa laajentamalla yleissopimuksen soveltamisala kattamaan myös muissa kuin rauhanturvaoperaatioissa toimiva Yhdistyneiden Kansakuntien henkilöstö. Pöytäkirjalla laajennetaan yleissopimuksen soveltamisala kattamaan humanitaarista, poliittista tai kehitysapua toimittavien operaatioiden henkilöstö, joka toimii rauhanrakentamistarkoituksessa, sekä humanitaarista hätäapua toimittavien operaatioiden henkilöstö. Näissä operaatioissa toimiva henkilöstö on voinut kuulua yleissopimuksen mukaisesti sen soveltamisalaan ainoastaan turvallisuusneuvoston tai yleiskokouksen nimenomaisella selityksellä siitä, että operaation henkilöstöön kohdistuu poikkeuksellinen turvallisuusriski. Pöytäkirja poistaa tämän edellytyksen selityksestä sen osapuolilta. Valinnaisen pöytäkirjan muiden määräysten voimaansaattamisesta ja lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. (UM lainsäädäntöneuvos Kaija Suvanto 0295 351 159)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto esitti, että tasavallan presidentti päättäisi seuraavat nimitysasiat:

Ulkoasiainneuvos Laura Kansikas-Debraise Kairossa olevan suurlähetystön päällikön tehtävään 1.2.2017 lukien. (UM lähetystöneuvos Anu-Eerika Viljanen 0295 351 462)

Bangkokin suurlähetystön päällikön, suurlähettiläs Satu Suikkari-Klevenin sivuakkreditointi Kambodžaan. (UM lähetystöneuvos Anu-Eerika Viljanen 0295 351 462)

Everstiluutnantti Jukka Esa Taneli Honkasen suomalaisen kriisinhallintajoukon (SKJI) komentajaksi Irakissa OIR-operaatiossa annetun määräyksen peruuttaminen 14.2.2017 lukien ja everstiluutnantti Petri Kalevi Rantasen määrääminen tähän tehtävään 14.2.2017 lukien. (PLM neuvotteleva virkamies Aila Helenius 0295 140 432)

Everstiluutnantti Vesa Antero Vainion suomalaisen kriisinhallintajoukon (SKJL) komentajaksi Libanonissa (Deputy Commander Irish-Finnish Battalion, UNIFIL) annetun määräyksen peruuttaminen 21.2.2017 lukien ja everstiluutnantti Harri Kalevi Uusitalon määrääminen tähän tehtävään 21.2.2017 lukien. (PLM neuvotteleva virkamies Aila Helenius 0295 140 432)

 
Sivun alkuun