FI SV

Vuosi 1918 muistuttaa eheyden ja sovinnon merkityksestä

Valtioneuvoston viestintäosasto 26.1.2018 11.29
Tiedote 34/2018
Vuosi 1918 muistuttaa eheyden ja sovinnon merkityksestä

Suomen sisällissodasta tulee tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta. Perjantaina 26. tammikuuta vietettiin eduskunnassa sisällissodan muistohetki. Kuluvana vuonna Suomessa muistetaan vuoden 1918 tapahtumia monin eri tavoin.

Eduskunnassa järjestetyssä sisällissodan muistohetkessä eduskuntapuolueiden puheenjohtajat pitivät yhteisen puheenvuoron demokratian, sovinnon ja yhteiskunnallisen eheyden puolesta. Tilaisuudessa vietettiin myös hiljainen hetki sisällissodan uhreja sekä inhimillistä kärsimystä muistaen ja kuultiin aikalaisten kokemuksia sadan vuoden takaa Katariina Kaitueen ja Jukka-Pekka Palon esittäminä.

Muistohetkeen osallistui puolueiden ja eduskuntaryhmien johdon lisäksi muun muassa sisällissodan tutkijoita sekä poliittisten nuorisojärjestöjen ja sitoutumattomien opiskelijajärjestöjen edustajia.

Kuluvana vuonna Suomessa muistetaan sisällissotaa ja vuoden 1918 tapahtumia monin eri tavoin. Valtioneuvoston kanslian asettama Suomen sisällissodan Muistovuosi 1918 -hanke kokoaa ja jakaa tietoa vuoden 1918 tapahtumien muistamisesta sekä tekee yhteistyötä eri tahojen kanssa. Tavoitteena on tuoda esiin yhteiskunnallisen eheyden merkitystä.

”Sisällissodalla on ollut syvä vaikutus kansakuntaamme. On tärkeää muistaa vaikean ajanjakson tapahtumia ja ymmärtää niiden syitä ja seurauksia. Sovinnon sekä yhtenäisyyden vaaliminen on ajankohtaista tässäkin ajassa”, Muistovuosi 1918 -hankkeen pääsihteeri Pekka Timonen sanoo.

Eduskuntapuolueiden puheenjohtajien yhteinen puheenvuoro Suomen sisällissodan muistohetkessä 26.1.2018

Sata vuotta sitten vuonna 1918 Suomessa syttyi sisällissota. Se aiheutti suurta kärsimystä ja jätti syvät arvet suomalaiseen yhteiskuntaan. Kaikkiaan vuoden 1918 katastrofi vaati noin 37 000 uhria.

Me suomalaisten eduskuntapuolueiden puheenjohtajat olemme tänään kokoontuneet sisällissodan muistohetkeen. Haluamme näin korostaa sovinnon, demokratian, yhteiskunnallisen tasa-arvon ja eheyden merkitystä. Ne luovat pohjan, jolle yhteinen Suomemme on rakennettu.

Toivomme, että vuoden 1918 tapahtumien muistoa kunnioitetaan sovinnon hengessä. Sisällissodan jälkeen tapahtunut yhteiskunnallinen eheytyminen on mahdollistanut Suomen nousun yhdeksi maailman kehittyneimmistä valtioista. Se on perintö, joka velvoittaa meitä tänäkin päivänä.

Sitoudumme kunnioittamaan demokratiaa suomalaisen yhteiskunnan toiminnassa ja päätöksenteossa. Lupaamme jatkuvasti kehittää demokratian toimivuutta ja varmistaa, että jokaisella on mahdollisuus tulla kuulluksi. Suojelemme vaalien vapautta ja kunnioitamme niiden tuloksia.

Haluamme pitää huolta suomalaisesta oikeusvaltiosta. Lakien kunnioitus ja riippumaton oikeuslaitos ovat toimivan yhteiskunnan perusedellytyksiä. Kukaan ei saa Suomessa ottaa oikeutta omiin käsiinsä.

Poliittisten näkemysten monipuolinen kirjo ja vapaus ilmaista mielipiteensä kuuluvat suomalaiseen demokratiaan. Olemme yhtä mieltä siitä, että erimielisyydet on ratkaistava kuuntelemalla ja keskustelemalla.

Suomalaista yhteiskuntaa tulee kehittää ainoastaan rauhanomaisin keinoin. Tuomitsemme poliittisen väkivallan kaikissa muodoissaan. Mikään tarkoitus ei oikeuta väkivallan käyttöä poliittisessa toiminnassa ja yhteiskunnallisten päämäärien ajamisessa.

Haluamme yhdessä korostaa eheyden ja yhteiskuntarauhan merkitystä. Emme halua antaa tilaa vihalle ja eriarvoisuudelle. Sitoudumme vahvistamaan osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta.

Tänään muistamme Suomen sisällissodan ja vuoden 1918 tapahtumien uhreja ja inhimillistä kärsimystä. On meidän kaikkien yhteinen velvollisuutemme varmistaa, että suomalaiset eivät enää koskaan joudu kokemaan tuhoavaa vihaa ja sisällissodan kauhuja.

Juha Sipilä, Suomen Keskusta
Petteri Orpo, Kansallinen Kokoomus
Antti Rinne, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
Sampo Terho, Sininen tulevaisuus
Jussi Halla-aho, Perussuomalaiset
Touko Aalto, Vihreä liitto
Li Andersson, Vasemmistoliitto
Anna-Maja Henriksson, Suomen ruotsalainen kansanpuolue
Sari Essayah, Suomen Kristillisdemokraatit

****

Lisätietoa: Muistovuosi 1918 -hankkeen pääsihteeri Pekka Timonen, pekka.h.timonen@vnk.fi, p. 050 337 4386, valtioneuvoston kanslia

Kuvia tilaisuudesta tulee saataville valtioneuvoston kanslian Flickr-tilille.

Ylen taltiointi tilaisuudesta on katsottavissa Yle Areenassa.

muistovuosi1918@vnk.fi
muistovuosi.fi
Muistovuosi 1918 Facebookissa ja Twitterissä

****

Vuonna 1918 käyty Suomen sisällissota oli yhteiskunnallisten ristiriitojen, ensimmäisen maailmansodan ja Venäjän vallankumouksen synnyttämä konflikti. Sota alkoi tammikuun lopulla punaisten vallankumouksella Helsingissä sekä hallituksen joukoiksi julistettujen suojeluskuntien operaatiolla venäläisiä varuskuntia vastaan Pohjanmaalla ja Karjalassa. Toukokuun alkuun kestänyt sota oli julma ja verinen. Punaista Suomea tukivat Venäjän bolsevikit ja valkoista Suomea keisarillinen Saksa. Molemmat osapuolet syyllistyivät raakaan terroriin, jossa menehtyi enemmän ihmisiä kuin taisteluissa. Valkoisten voittoon päättynyttä sotaa seurasi syksyyn asti jatkunut vankileirien aika, jossa yli 13 000 ihmistä menehtyi terroriin, nälkään ja tauteihin. Kaikkiaan sisällissota vaati yli 36 600 ihmisen hengen.

Valtioneuvoston kanslian asettama Suomen sisällissodan Muistovuosi 1918 -hanke tarkastelee tärkeää vaihetta itsenäisen Suomen historiassa. Muistovuosi 1918 tuo esiin yhteiskunnallisen eheyden merkitystä ja kokoaa tietoa vuoden 1918 tapahtumien muistamisesta yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. 

Juha Sipilä Petteri Orpo Sampo Terho