Digitalisaatiota edistävä uusi lainsäädäntö muokkaa viranomaisten toimintaa, mutta kehitettävää on edelleen
Digitaalisten palvelujen tarjoamisesta annettu laki ja tiedonhallintalaki uudistavat ja yhdenmukaistavat viranomaisten palvelujen tuotantoon ja tiedonhallintaan liittyviä menettelyitä. Muutosten läpivienti ja digitalisaation edistäminen edellyttävät vastuullista johtamista ja sääntelyn edelleen kehittämistä.
Uusi digipalvelulaki parantaa kansalaisten oikeuksia digitaalisessa viranomaisasioinnissa
Digitaalisten palvelujen tarjoamisesta annettu laki (306/2019) tuli voimaan 1.4.2019. Uusi laki sisältää digitaalisten palvelujen saavutettavuusvaatimukset sekä viranomaisten digitaalisten palvelujen suunnittelua ja ylläpitoa sekä sähköisen tunnistamisen perusteita koskevat vaatimukset. Useimmat uuden lain sisältämät perusvaatimukset ovat yleisellä tasolla ja niitä on tulkittava samaan aikaan muun muassa tiedonhallintalain, julkisuuslain ja tietosuojalainsäädännön kanssa.
Uusi laki korostaa viranomaisten vastuullisuutta tarjota laadukkaita digitaalisia palveluja asiakkaille ja mahdollistaa digitaalinen asiointi viranomaisissa. Sääntely velvoittaa viranomaisia, mutta ei pakota asiakkaita digiasiointiin.
Uuden lain rinnalla sovelletaan edelleen hallintolakia, sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annettua lakia, kielilakia, hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annettua lakia sekä muita erityislakeja, joissa on sähköistä asiointia koskevia säännöksiä. Jatkossa onkin tarpeellista arvioida säädösten määrää, niiden välisiä suhteita ja sääntelyn sujuvoittamista palveluja tuotettaessa.
Vanha lainsäädäntö kaipaa nykyaikaistamista vastaamaan yhteiskunnan muutoksia ja kansalaisten odotuksia. Sähköisen asioinnin irrallinen sääntely ei ole enää perusteltua viranomaistoiminnassa. Mahdollistava sääntely tekoälyn hyödyntämiselle palvelujen tuottamisessa kuuluu priorisoitaviin kehittämiskohteisiin.
Uusi tiedonhallintalaki ottaa askeleita yhdenmukaisempaan viranomaisten tiedonhallintaan
Uudessa tiedonhallintalaissa on nyt ensimmäistä kertaa viranomaistoiminnalle säädetty yhtenäiset tietoturvallisuuden perusvaatimukset, joiden tarve on tunnistettu jo yli 20 vuotta sitten. Toinen merkittävä uudistus liittyy tietojärjestelmien väliseen tiedonvaihdon yhtenäiseen sääntelyyn. Tiedonhallintalaki korostaa viranomaisten vastuullisuutta tiedonhallinnassa. Tiedonhallintalain myötä tiedonhallinnan kehittämistä tukemaan perustetaan tiedonhallintalautakunta, joka on tiedonhallinnan asiantuntijoista koostuva viranomainen.
Tiedonhallinnan lainsäädännön kehittämistä on tarpeen jatkaa tulevalla vaalikaudella. Arkistointia koskevan sääntelyn ajantasaistaminen ja yhteensovittaminen muuhun sääntelyyn on kesken. Niin ikään 20 vuotta vanhan julkisuuslainsäädännön tarkistamiselle on nähtävissä tarpeensa. Hallintovaliokunta kiinnitti huomiota tiedonhallintalakia koskevassa mietinnössään tämän sääntelyn uudistamistarpeeseen (HaVM 38/2018 vp).
Tekoälyn hyödyntäminen viranomaisten päätöksentekoprosesseissa edellyttää yhteentoimivia, mutta myös ajantasaisia tietovarantoja, joiden ylläpidon vastuut ja tiedonkeruu on oltava nykyistä selkeämmät, tehokkaammat ja sisällöltään laadukkaammat. Sääntelyn seuraavina askeleina on nähtävissä paitsi tiedonkeruun menettelysääntelyn, mutta myös tietovarantojen hallinnan sääntelyn, kehittäminen muun muassa perustietovarantojen osalta.
Katse tulevaisuuteen ja seuraaviin askeleisiin digitalisaation sääntelyssä
Nyt uudet lait ovat täytäntöönpanovaiheessa, jossa myös lainvalmistelijallakin on vielä roolinsa. Kuitenkin ajatukseni kohdistuvat jo seuraaviin askeleisiin digitaalisen viranomaistoiminnan kehittymistä tukevan hyvän hallinnon ja oikeusturvan, avoimuuden sekä yhdenvertaisuuden ja vastuullisuuden varmistavan lainsäädännön uudistamiseksi.
Lue lisää tiedonhallintalaista vm.fistä
Lue lisää digipalvelulaista vm.fistä:
Tomi Voutilainen
neuvotteleva virkamies, valtiovarainministeriö
kirjoittaja on toiminut digipalvelulain ja tiedonhallintalain päävalmistelijana