Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn edellytyksiä tarkennetaan
Tarkoituksena on, että kuntien erityisen vaikean talouden aseman määrittely on oikeudenmukainen ja luotettava, ja että se kannustaa kuntia pitkällä aikavälillä taloudellisesti kestäviin ratkaisuihin.
Arviointimenettelyn edellytyksenä käytettäviä kunnan talouden tunnuslukuja ja niiden raja-arvoja tarkennetaan kuvaamaan paremmin tulorahoituksen riittävyyttä. Kuntalain muutos tulee voimaan 1.3.2019, ja uusia tunnuslukuja sekä raja-arvoja sovelletaan ensimmäisen kerran vuonna 2022 vuosien 2020 ja 2021 tilinpäätösten perusteella. Siihen saakka erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyyn sovelletaan vielä, mitä lain voimaan tullessa voimassa olleessa kuntalain 118 §:ssä säädetään.
Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevalle kunnalle voidaan käynnistää kuntalain 118 §:n mukaisesti arviointimenettely, jossa selvitetään kunnan mahdollisuudet turvata asukkailleen lainsäädännön edellyttämät palvelut. Arviointimenettely voidaan käynnistää, jos laissa säädetyt edellytykset täyttyvät. Menettelyn käynnistäminen on valtiovarainministeriön harkinnassa.
Tunnuslukuja ja niiden raja-arvoja tarkennetaan
Tarkoituksena on, että kuntien erityisen vaikean talouden aseman määrittely on oikeudenmukainen ja luotettava, ja että se kannustaa kuntia pitkällä aikavälillä taloudellisesti kestäviin ratkaisuihin.
Arviointimenettely voi nykyisin ja myös jatkossa käynnistyä, jos kunnan taseen alijäämää ei ole saatu katettua lain mukaisessa määräajassa tai jos asukaskohtaisen alijäämän raja-arvot ovat kunnan konsernitilinpäätöksessä vähintään 1000 euroa ja sitä edeltäneenä vuonna vähintään 500 euroa.
Lisäksi arviointimenettely voi käynnistyä, jos neljän kunnan taloutta kuvaavan tunnusluvun raja-arvot täyttyvät kahtena vuonna peräkkäin. Näitä yksittäisiä tunnuslukuja ja niiden raja-arvoja muutetaan. Negatiivinen vuosikate korvataan tunnusluvulla, jolla verrataan konsernituloslaskelman vuosikatetta poistoihin.
Kunnan tuloveroprosentin tasoa koskevaa raja-arvoa nostetaan, ja kunnan vuokravastuut otetaan huomioon lainamäärän lisäksi niitä kuvaavassa tunnusluvussa. Lisäksi kunnan suhteellista velkaantuneisuutta kuvaava tunnusluku korvataan kunnan lainanhoitokykyä kuvaavalla konsernitilinpäätöksen laskennallisella lainanhoitokatteella.
Arviointimenettely voidaan jatkossa käynnistää, jos rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat talouden tunnusluvut ovat kahtena vuonna peräkkäin täyttäneet seuraavat raja-arvot:
1) kunnan konsernituloslaskelman vuosikatteen ja poistojen suhde on alle 80 prosenttia
2) kunnan tuloveroprosentti on vähintään 2,0 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti
3) asukasta kohden laskettu kunnan konsernitilinpäätöksen lainojen ja vuokravastuiden määrä ylittää kaikkien kuntien konsernitilinpäätöksen lainojen ja vuokravastuiden keskimääräisen määrän vähintään 50 prosentilla
4) konsernitilinpäätöksen laskennallinen lainanhoitokate on alle 0,8
Kuntalakiin tehtävä muutos huomioi monipaikkaisuuden
Lisäksi kuntalain osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevaan 22 §:ään on tehty muutoksia niin kutsutun monipaikkaisuuden huomioimiseksi. Pykälän osallistumisen ja vaikuttamisen keinojen esimerkkiluetteloon on lisätty paikkakunnalla säännönmukaisesti tai pitempiaikaisesti asuvien tai oleskelevien palvelujen käyttäjien mielipiteiden kuuleminen ennen päätöksentekoa.
Tällä tarkoitettaisiin kunnassa esimerkiksi työn, opiskelun, vapaa-ajan vieton, lähiomaisen tai muun läheisen asumisen tai muun vastaavan syyn vuoksi olevia henkilöitä. Monipaikkaisuus on ilmiönä yleistynyt. Suoran demokratian keinot ja menetelmät ovat laajasti kunnanvaltuuston harkinnan mukaisesti hyödynnettävissä monipaikkaisuuden tukemisessa.
Lisätietoja:
Erityisasiantuntija Pasi Leppänen, p. 02955 30564, pasi.leppanen(at)vm.fi
Lainsäädäntöneuvos Mervi Kuittinen, p. 02955 30455, mervi.kuittinen(at)vm.fi
Neuvotteleva virkamies Markku Mölläri, p. 02955 30281, markku.mollari(at)vm.fi
Neuvotteleva virkamies Vesa Lappalainen, p. 02955 30389, vesa.lappalainen(at)vm.fi