Valtiovarainministeri Petteri Orpo:
Euroa täytyy uudistaa, jotta se toimisi vakaasti tulevaisuudessa

Euron kehittäminen on projektina verrattavissa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamiseen Suomessa. Euroopan unionin jäsenmaat ovat keskustelleet kehittämisen painopisteistä pitkään ja hartaasti. Olemme yhtä mieltä siitä, että kehittäminen on välttämätöntä. Kaikkien jäsenmaiden tavoitteena on vahva ja vakaa euro, mutta keinoista siihen pääsemiseksi olemme eri mieltä, kuten puolueet Suomessa sote-uudistuksen toteutuksesta.

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 21.3.2018

Euron taustalla olevia rakenteita täytyy uudistaa, jotta yhteinen valuuttamme toimisi mahdollisimman hyvin. Kukaan ei halua uutta eurokriisiä. Suomen näkökulmasta keskeiset ongelmat ovat ylivelkaantuminen ja markkinakurin puute sekä valtioiden ja pankkien välinen kohtalonyhteys. Suomi korostaa jokaisen jäsenmaan omaa vastuuta taloudestaan. Alankomaat, Irlanti, Latvia, Liettua, Ruotsi, Tanska ja Viro ovat kanssamme samoilla linjoilla.

Otimme näiden jäsenmaiden valtiovarainministereiden kesken kantaa euron kehittämiseen. Kannanotto on suunnattu loppuviikosta Brysseliin kokoontuvalle eurohuippukokoukselle, johon osallistuvat euroalueen jäsenmaat. Yhteinen viestimme on kuusiosainen.

Ensinnäkin, euro on Euroopan unionin valuutta ja sitä koskevat päätökset ovat merkittäviä kaikille jäsenmaille riippumatta siitä, kuuluvatko ne euroalueeseen. Siksi niistä tulisi päättää yhdessä kaikkien EU-jäsenmaiden kesken.

Toiseksi, vahvempi euro edellyttää, että jokaisen jäsenmaan oma talous on kunnossa ja että noudatamme yhdessä sovittuja sääntöjä. Tämä tarkoittaa rakenteellisten uudistusten toteuttamista ja vakaus- ja kasvusopimuksen kunnioittamista kaikissa jäsenmaissa. Talouden rakenteiden uudistaminen on edellytys sille, settä eurooppalaisille on tarjolla töitä ja hyvinvointia myös tulevaisuudessa.

Kolmanneksi, meidän tulee keskittyä aloitteisiin, joilla on kansalaisten tuki, ja löytämään yhteisymmärrys niistä asioista, joita euro ehdottomasti tarvitsee. Pankkiunionin loppuunsaattaminen ja Euroopan vakausmekanismin muuttaminen Euroopan valuuttarahastoksi ovat etusijalla.

Neljänneksi, olemme kaikki sitoutuneet pankkiunionin loppuunsaattamiseen, mutta yhteiseen talletussuojajärjestelmään voimme siirtyä vasta, kun riskejä on vähennetty riittävästi. Meidän tulisi edistyä myös pääomamarkkinaunionin kehittämisessä.

Viidenneksi, meidän tulisi vahvistaa Europan vakausmekanismia ja mahdollisesti kehittää siitä Euroopan valuuttarahasto. Euroopan valuuttarahastolla tulisi olla suurempi vastuu rahoitustukiohjelmista ja niiden seurannasta. Päätöksenteon tulisi edelleen säilyä jäsenvaltioiden käsissä. Euroopan valuuttarahastoon voitaisiin liittää velkajärjestelymekanismi.

Kuudenneksi, EU:n budjettia tulisi mukauttaa tukemaan rakenneuudistusten tekemistä jäsenmaissa. Jäsenmailla täytyy kuitenkin säilyä päävastuu rakenneuudistusten tekemisestä. Jäsenmaiden on uudistettava taloutensa rakenteet itsensä ja omien kansalaistensa vuoksi, ei EU:n tai komission. Rakenneuudistukset ovat poliittisesti vaikeita. Siksi tarvitsemme kannustimia, joista hyviä esimerkkejä ovat rakenneuudistustuen tukiohjelma ja globalisaatiorahasto. 

Pohjoisten EU-maiden eurokannanotossa on kyse reiluudesta: riskien vähentämisestä ja tasaamisesta ennen riskien jakamista. Pankkiunioniin siirtymisen täytyy tapahtua tasavertaiselta pohjalta. Eurokriisi jakoi EU-maat velkojiin ja velallisiin, eikä se tehnyt hyvää keskinäisille suhteillemme. Meidän on löydettävä sellainen tasapaino riskien vähentämisen ja jakamisen välillä, joka ei aseta meitä toisiamme vastaan. Silloin voimme siirtyä eteenpäin euron kehittämisessä.

Petteri Orpo

Valtiovarainministeri