Timo Moilanen ja Hanna-Maria Paakkolanvaara:
Hallintorakenteet muuttuvat, muuttuuko keskushallinto?

Valtiovarainministeriö 9.5.2017 10.29
Kolumni

Hallitus uudistaa julkishallinnon rakenteita ja toimintatapoja perustavalla tavalla. Muutoksen terävin kärki kohdistuu kuntien, maakuntien ja valtion väliseen tehtäväjakoon, mutta poikkihallinnolliset uudistukset, kuten digitalisaatio ja johtamisen kehittäminen, muuttavat kaikkea toimintaa. Mitä muutokset merkitsevät valtionhallinnon kannalta?

Marraskuussa käynnistetty keskushallinnon uudistus on strateginen muutosohjelma, joka kokoaa yhteen erityisesti sote- ja maakuntauudistuksessa sekä digitalisaation ja johtamisen kärkihankkeissa tehtyä kehittämistyötä valtionhallinnon yleiseksi toimintatapamuutokseksi. Muutosohjelma toteutetaan valtiovarainministeriön johdolla yhteistyössä ministeriöiden ja virastojen kanssa.

Toimintatapojen muutos keskiössä

Järjestimme keskushallintouudistuksen kick off -tilaisuuden Toimivampaan Suomeen hallinnon pysyvällä toimintatapamuutoksella 9. maaliskuuta. Uudistuksesta vastaava kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen korosti sitä, että keskushallintouudistus on ennen kaikkea toimintatapauudistus, jossa digitalisaatiolla on keskeinen rooli. Perinteisen hallinnonala­keskeisyyden sijasta tarvitsemme yhteistä näkemystä ja yhteistä kehittämistä, mitä henkilöstön liikkuvuus yli hallinnonalarajojen edesauttaisi.

Muutosohjelman puheenjohtajana toimiva alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti totesi esityksessään, että hallinnon on keskityttävä oleelliseen ja radikaalisti muutettava tapaa, jolla asioita tehdään. Uudistuksessa tähdätään toiminnallisesti yhtenäiseen valtioneuvostoon ja hyödynnetään digitalisaatiota täysimääräisesti. Valtion uusi lupa- ja valvontavirasto on esimerkki uudenlaisesta valtioneuvoston alaisesta ja sitä ohjaavien ministeriöiden yhteisestä virastos­ta. Muutoksen täytyy olla sekä yhteiskunnallisesti että hallinnollisesti kestävä.

Seminaaripäivän anti voidaan summata seuraavasti: tiukentuvan budjettikehyksen olosuhteissa toiminnasta on syytä karsia turhat rönsyt pois (lean-ajattelu) ja automatisoida palveluketjut yli hallinnonalarajojen (digitalisaatio) ja ennen kaikkea nähdä toiminta kansalaisen tai yrityksen näkökulmasta. Perinteisestä muutosjohtamisesta pitää päästä jatkuvaan toiminnan uudistamiseen rohkeiden kokeilujen avulla. Tuottavuusloikan toteuttaminen edellyttää aktiivista johtamista ja laajaa henkilöstön mukaan ottamista muutokseen.

Jatkoaskeleet

Valtioneuvostotasolla yhä useammat politiikkakokonaisuudet edellyttävät eri hallinnonalojen tiivistä yhteistyötä. Sote- ja maakuntauudistus nostaa yhteensovittamistarpeet uudelle tasolle. Maakuntien ohjauksessa tarvitaan kollektiivista, yhteisiä kantoja muodostavaa otetta sekä sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Maakunnat voivat parhaimmillaan olla uudenlaisia alustoja, joissa palvelut näkyvät kansalaisille ja yrityksille integroituna ilman hallinnonalojen siilorajoja.

Keskushallinnon muutosohjelma keskittyy hallitusohjelman toteuttamisen kannalta strategisesti tärkeisiin asiakokonaisuuksiin. Kärjiksi on kevään aikana valittu digitalisaation edistäminen, valtion lupa- ja valvontaviraston myötä muodostettavan uuden virastomallin toimeenpano sekä maakuntien ohjaukseen liittyvät toimet.

Tervetuloa Valtio Expoon 10. toukokuuta kuulemaan lisää uudistuksesta sekä keskustelemaan valmisteluryhmän kanssa.

Timo Moilanen

Neuvotteleva virkamies

Hanna-Maria Paakkolanvaara

Erityisasiantuntija

Kirjoittajat ovat mukana uudistustyössä.

Kick off -seminaariesitykset

Seminaaritallenne

Uudistuksen verkkosivut

Valtio Expon ohjelma

Hallintopolitiikka reformit