Hallituksen budjettiesitys 2020 valtiovarainministeriön hallinnonalalle

Valtiovarainministeriö 7.10.2019 11.30
Tiedote

Hallitus esittää valtiovarainministeriön hallinnonalalle määrärahoja yhteensä 18493 miljoonaa euroa. Lisäystä on 999 miljoonaa euroa vuoden 2019 varsinaiseen talousarvioon verrattuna.

Määrärahoista kunnille maksettavien avustusten osuus on 51 prosenttia, valtion maksamien eläkkeiden ja korvausten 28 prosenttia, EU-maksujen 12 prosenttia, energiaverotuen 1,4 prosenttia ja Ahvenanmaan maakunnalle suoritettavien maksujen 1,5 prosenttia. Pääluokan määrärahoista virastojen toiminta- ja kulutusmenojen osuus on 6 prosenttia.

Kuntien tukeminen

Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen hallitus esittää 7 074 miljoonaa euroa, joka on noin 1 417 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa. Valtionosuuden pieneneminen johtuu siitä, että peruspalvelujen valtionosuusmomentilta siirretään 1 967 miljoonaa euroa kunnille vuosien 2010−2019 aikana maksettujen verotulomenetysten kompensaatiota omalle momentilleen. Jos kompensaatioita ei oteta huomioon, peruspalvelujen valtionosuus kasvaa vuoden 2019 varsinaisesta talousarviosta vuoteen 2020 noin 550 miljoonalla eurolla. Lisäykseen vaikuttavat muun muassa kustannustenjaon tarkistus, joka lisää valtionosuutta 102 miljoonaa euroa, lakisääteinen 166 miljoonan euron indeksikorotus sekä kilpailukykysopimukseen liittyvän valtionosuuden leikkauksen pienentyminen 264 miljoonalla eurolla.

Kilpailukykysopimuksen lomarahaleikkauksen kaksinkertaisen vaikutuksen estämiseksi kunnille maksettava 237 miljoonan euron kertaluonteinen kompensaatio aikaistettiin vuodelle 2019. Se maksetaan kunnille vuoden 2019 kolmannessa lisätalousarviossa.

Kuntien menoja ja kuntien saamia valtionosuuksia vähentävät muun muassa erikoissairaanhoidon alueellinen keskittäminen ja perhe- ja omaishoidon kehittämisestä syntyvä säästö. Lisäystä osoitetaan puolestaan A1-kielen opetuksen aloittamisen varhentamiseen, lastensuojelun jälkihuollon laajennukseen sekä virheellisistä syrjäisyysluvuista johtuvaan valtionosuuslaskelman oikaisuun. Hallitusohjelman mukaisesti subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaus perutaan ja ryhmäkokoja pienennetään, Vaasan keskussairaala muutetaan laajan päivystyksen sairaalaksi ja lisäksi tuetaan perheiden ja elämäntilanteiden moninaisuutta.

Kuntien verotulojen vähenemistä kompensoidaan vuoden 2020 osalta 285 miljoonan euron valtionkorvauksella.

Valtion eläkemenot ja korvaukset

Valtion maksamiin eläkkeisiin ja korvauksiin hallitus esittää 5 175 miljoonaa euroa, joka on 107 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa. Kasvu aiheutuu pääosin eläkkeiden volyymikasvusta ja eläkkeisiin tehtävistä indeksitarkistuksista.

Tapaturmakorvausten arvioidaan korvausmenoennusteiden perusteella vähenevän 5 miljoonalla eurolla.

Maksut Euroopan unionille

Euroopan unionille suoritettavien arvonlisäveropohjaan ja bruttokansantuloon perustuvien Suomen maksuosuuksien maksamiseen hallitus esittää 2 206 miljoonaa euroa, joka on 137 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa. Suomen EU:n puolesta keräämät perinteiset omat varat eli tullit ja sokerin tuotantomaksut eivät sisälly Suomen valtion talousarvioon.

Verotus ja tulli

Verohallinnon ja Tullin toimintamenoihin hallitus esittää yhteensä 593 miljoonaa euroa. Menoihin sisältyy 12 miljoonaa euroa kansallisen tulorekisterin toimintamenoja. Lisäksi takaisin maksettaviin veroihin ja verotukseen liittyviin korkomenoihin ehdotetaan 29 miljoonaa euroa arviomäärärahoja.

Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto

Hallitus esittää tilastotoimeen, valtion taloudelliseen tutkimukseen ja rekisterihallintoon yhteensä 111 miljoonaa euroa. Summasta menee uuden Digi- ja väestötietoviraston toimintamenoihin 54 miljoonaa euroa, Tilastokeskuksen toimintamenoihin 48 miljoonaa euroa ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintamenoihin 4 miljoonaa euroa.

Valtion alue- ja paikallishallinto

Kun maistraatit yhdistyvät Väestörekisterikeskuksen kanssa uudeksi Digi- ja väestötietovirastoksi, maistraattien toimintamenot siirtyvät rekisterihallinnon piiriin. Alue- ja paikallishallinnon määrärahat koostuvat lähes pelkästään aluehallintovirastojen toimintamenoista, joihin hallitus esittää 57 miljoonaa euroa.

Palvelut valtioyhteisölle

Hallitus esittää valtioyhteisön palveluihin 50 miljoonaa euroa. Määrärahat sisältävät Valtiokonttorin, Palkeiden ja Valtorin toimintamenot. Senaatti-kiinteistöjen investointivaltuuden enimmäismääräksi esitetään 325 miljoonaa euroa eli 85 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän perusparannus- ja peruskorjausmenoihin sekä toimitilatehokkuutta kasvattaviin investointeihin. Pääosa palveluista valtioyhteisölle rahoitetaan omakustannushintaisena maksullisena toimintana. Tämän lisäksi Valtiokonttori tuottaa valtion keskitettyjä palveluita muun muassa velanhallinnan ja keskuskirjanpidon osalta.

Kaikki budjettimateriaali valtioneuvoston sivuilla 

Lisätietoja:

Talouspäällikkö Jan Holmberg, puh. 02955 30156, jan.holmberg(at)vm.fi

Hallintopolitiikka Julkisen hallinnon ICT Kunta-asiat Talouspolitiikka