Ylijohtaja, osastopäällikkö Juha Sarkio:
Hyvä hallinto ei ole itsestäänselvyys, eikä uudistuminen tapahdu itsestään

Suomi on maailman paras maa monella mittarilla. Olemme maailman vakain ja turvallisin valtio, jossa kansalainen voi luottaa niin oikeusjärjestelmään kuin viranomaisiinkin. Demokratiamme on toimiva ja suomalainen hallinto on jo kolmatta vuotta peräkkäin arvioitu maailman parhaaksi muun muassa 149 maan Prosperity Index vertailussa.

Hyvä hallinto rakentuu kansalaisten ja viranomaisten väliselle suhteelle, jota on vaalittava taiten. Menestyminen vertailuissa kertoo Suomen asemasta suhteessa muihin maihin, mutta se ei takaa, että kansallisesti kaikki olisi hyvin. Julkiset palvelut on kuitenkin luotu kansalaisia ja yhteisöjä varten. Siksi niiden on myös vastattava hyvän asiakkuuden kasvaviin odotuksiin.

Pitää ymmärtää, jotta voi sitoutua

Meillä jokaisella on oikeus odottaa, että asiamme käsitellään viivytyksettä. Hyvään hallintoon kuuluu, että päätökset perustellaan ja samalla kerrotaan myös ne faktat, joihin tehty päätös perustuu. Halutessamme meillä pitää olla mahdollisuus saattaa asiamme riippumattoman tuomioistuimen käsiteltäväksi. Yksinkertaista ja itsestään selvää, mutta hallinto ei toimi näin jokaisessa maassa.

Entä osaammeko viranomaisina käyttää kieltä niin, että asiat tulevat kansalaiselle selkeinä ja ymmärrettävinä? Selkokielisyys olkoon yhteinen tavoitteemme myös tulevina vuosina. Usein hyvä hallinto lähtee olettamasta, että kansalainen tietää, mitä hän on oikeutettu odottamaan, kenen puoleen hänen tulee kääntyä ja mitä pitää tehdä, että saa asiansa käsiteltäväksi. Lakikirjaa lukemalla asia ei useinkaan selviä, vaan tarvitaan palveluhenkisiä virkamiehiä, jotka osaavat kääntää asiat selkokielelle ja neuvoa kansalaisia asioiden eteenpäin saamiseksi. Tähän on panostettava yhä enemmän.

Minusta asiointi viranomaisessa on sekin eräänlainen kansalaistaito. Sen helpottamiseksi tarvitaan parempaa asiakasosaamista, selkeämpää informaatiota mistä palvelut ovat saatavissa ja myös sitä, että erityisesti sähköiset palvelut ovat kaikille käyttäjilleen turvallisia, saavutettavia ja helppokäyttöisiä.

Onko yhden luukun periaatteen vastakohta monen luukun periaate ja onko hallinto kansalaiselle kasvoton? Julkisten palveluiden ja viranomaistoiminnan tulee päästä lähemmäs kansalaisia. On tärkeää uudistaa myös hallinnon rakenteita ja vastuita siten, että poikkihallinnollisuus on aitoa, eivätkä asiat jumiudu sen enempää tietojärjestelmien rajapintoihin kuin yhteisen vastuunkannon puutteisiin.

Kun julkisille palveluille ei ole useinkaan markkinoilla vaihtoehtoja, ei riitä, että suurin osa on tyytyväisiä. Pitää kantaa erityistä huolta niistä, jotka eivät ole saaneet asiaansa selvitettyä ja korjata havaitut ongelmat omaehtoisesti. Juuri siihen tarvitaan osaamisen uudistamista, myötäelämisen taitoa ja molemminpuolista luottamusta. Olemme yhteisellä asialla.

Lisää avoimuutta ja osallistumista yhteisten palveluiden suunnitteluun

Luottamus on subjektiivinen tunne, joka rakentuu kansalaiselle omien ja lähipiirin kokemusten sekä julkisen informaation kautta. Ei ole se ja sama, miten viranomaiset ovat esillä mediassa. Yksi vahvimpia luottamuksen rakentajia on avoimuus, osallisuus ja tiedon saaminen. Suomen julkinen hallinto on jatkuvasti saavuttanut kärkitiloja tiedon saatavuudessa, läpinäkyvyydessä ja vähäisessä korruptiossa. Tutkihankintoja.fi ja Lausuntopalvelu.fi ovat hyviä esimerkkejä uudenlaisesta avoimuudesta. Aina voi kuitenkin parantaa. Seuraavalla hallituskaudella onkin pohdittava ketkä ja miten päätöksentekoon Suomessa vaikutetaan ja olisiko mahdollisesti avoimuus- tai lobbausrekisterillä luottamusta vahvistava vaikutus. Ainakin joissain Euroopan maissa on näin tapahtunut.

Myös osallisuus on vahvasti sidoksissa tunteeseen siitä, että pääsee mukaan yhteiskunnan ja sen tarjoamien palveluiden uudistamiseen. Julkisen hallinnon uudistaminen ei saa jäädä hallinnon ammattilaisten keskinäiseksi mittelöksi, vaan kansalaisyhteiskunnan on voitava osallistua palveluiden sisältöjen sekä saatavuuden suunnitteluun. Kyse ei ole vain niistä, jotka ovat parhaiten edustettuja, vaan on löydettävä uusia keinoja kuulla myös niitä, joiden ääni kuuluu hiljaisemmin.

Hyvään hallintoon kuuluu myös tilivelvollisuus

Julkiset palvelut tuotetaan verovaroin. Kansalaisilla on oikeus tietää, mihin verovaroja käytetään ja onko ne kohdennettu oikein. Tietojohtaminen ja erilaisten rekistereiden sekä tilastoinformaation saaminen ovat osa tätä tilivelvollisuutta. Hyvään hallintoon kuuluvat erilaiset avoimet raportointikanavat ja myös oikeusvalvontaviranomaisten toimenpiteet kohdistuen viranomaisten toimintaan.

Suomi on jo useita vuosia ollut maailmanlaajuisestikin edelläkävijä julkisen talouden informaation jakamisessa. Tätä työtä tullaan jatkamaan ja yhä uusia, helppokäyttöisempiä informaatiokanavia tullaan avaamaan, jotta kansalaiset voivat arvioida viranomaistoiminnan onnistumista sekä kustannustehokkuutta. Sen me olemme velkaa kansalaisillemme.

Juha Sarkio

Ylijohtaja, osastopäällikkö
Valtiovarainministeriö
@JuhaSarkio

Tämä kolumni liittyy 4. helmikuuta julkaistavaan valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuoroon, joka käsittelee talous- ja hallintopolitiikan lähtökohtia. Ministeriö haluaa julkaisussaan arvioida tulevan vaalikauden näkymiä ja tuoda julkiseen keskusteluun ratkaisuvaihtoehtoja.