Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Julkisen sektorin digitalisaatio mahdollistaa käyttäjäystävälliset yhden luukun palvelut

valtiovarainministeriö
Julkaisuajankohta 18.12.2015 9.51
Kolumni

Hallitusohjelman läpileikkaavana teemana on digitalisaatio. Käynnissä olevat toimenpiteet mahdollistavat Suomen pysymisen yhtenä maailman moderneimpana yhteiskuntana myös tulevaisuudessa, kirjoittaa erityisasiantuntija Aleksi Kopponen.

Hallituksen strategisen painopisteen "Digitalisaatio, kokeilut, normit" yhtenä kärkihankkeena on digitalisoida julkiset palvelut. Tähän työhön hallitus on varannut 100 miljoonaa euroa, jolla erityisesti rahoitetaan konkreettisia digitalisointihankkeita. Kärkihankkeen toimenpiteinä luodaan kaikkia julkisia palveluita koskevat digitalisoinnin periaatteet, digitalisoidaan hallinnon prosessit ja puretaan entiset prosessit. Lisäksi luodaan yhden luukun palvelumalli ja tiedonhallintalaki.

Prosessien digitalisointityö käynnistyi kesällä 2015. Pääministeri Juha Sipilä ja kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen pyysivät avoimella kirjeellä esityksiä digitalisaation edistämiseksi. Esityksiä tuli kaikkiaan yli 250 kappaletta.

Digitalisaatiohankkeita valmisteleva työryhmä on syksyn aikana arvioinut esityksiä ja koonnut niistä hallinnonalat tai kuntarajat ylittäviä kokonaisuuksia. Ensimmäisenä sai rahoituksen vuoden 2016 talousarviossa kansallinen tulorekisterihanke, joka on olennainen osa reaaliaikaisen talouden perustaa. Toisena kokonaisuutena kehitetään yhteisiä lupa- ja valvontaprosesseja, joiden pilotointivaihetta valmistellaan parhaillaan. Kolmantena kokonaisuutena edistetään omahoidon digitalisaatiota  kuntasektorin johdolla.

Muita valmistelussa olevia hankkeita ovat muun muassa maahanmuuttoon, asunto-osakerekisteriin, ohjelmistorobotiikkaan ja julkisen hallinnon digitalisaatiohankkeiden ketteröittämiseen liittyvät kokonaisuudet.

Digitalisaatiolla on laajat vaikutukset lainsäädäntöön

Julkisen sektorin rakenteet perustuvat lainsäädäntöön. Meillä on yleislakeja, kuten hallintolaki (434/2003), jolla asioita säädetään yleisellä tasolla. Tämän lisäksi meillä on erityislakeja, joilla tyypillisesti annetaan viranomaisille tehtäviä ja velvoitteita.  

Asiakaslähtöinen digitalisaatio kyseenalaistaa nämä lainsäädännöllä luodut rakenteet, sillä asiakasta ei kiinnosta, mikä viranomainen häntä palvelee. Palvelu usein vain halutaan mahdollisimman helposti ja nopeasti. Moni digitalisaatiohanke putoaakin eri lainsäädäntöjen väliin, jolloin päädytään tilanteeseen, jossa uusille hankkeille ei välttämättä ole selkeää omistajatahoa nykyisissä rakenteissa. Hallinto- ja vastuurajoja tullaan siis kirjoittamaan uudelleen vielä moneen kertaan.

Digitalisaatio näkyy myös muissa hankkeissa

Yhteiskunnan modernisoinnin selkärankana voidaan pitää kansallisen palveluarkkitehtuurin ohjelmaa (KaPA). Se nivoo yhteen toimivan digitaalisten palvelujen infrastruktuurin, jonka avulla tiedon siirto organisaatioiden ja palvelujen välillä on helppoa. Infrastruktuuri ajetaan ylös vuonna 2016 ja on tuotantokäytössä vuoden 2017 alusta. Tällä hetkellä kyseinen projekti on aikataulussaan ja jopa alittanut budjettinsa. (ks. esuomi.fi)

Viranomaisviestintä sähköistetään myös tulevien vuosien aikana kokonaisuudessaan.  Samalla otetaan huomioon kansalaiset, jotka eivät kykene käyttämään sähköisiä palveluita.

Asiakaslähtöisyys on kuitenkin usein parhaimmillaan, kun palvelutarve saadaan poistettua kokonaan. Jos se ei ole mahdollista, palvelu pyritään automatisoimaan niin, ettei asiakkaan tarvitse välttämättä edes tietää asioiden tapahtuneen. Loput pyritään digitalisoimaan helppokäyttöiseksi sähköiseksi palveluksi. Tämä vapauttaa aikaa esimerkiksi terveydenhuollon ammattilaisille kohdata asiakas nykyistä huomattavasti paremmin.

Digitalisaatio on 5 % tietokoneita ja 95 % kaikkea muuta

Kaiken hypen keskellä digitalisaatio on kuitenkin yksi eniten väärin ymmärretyistä asioista. Jostain syystä digitalisaatio edelleen yhdistetään pelkästään tietokoneihmisten ja tietohallinnon asiaksi. Digitalisaatiossa on kyse kuitenkin kaikesta muusta kuin tietokoneohjelmista. Kyse on erityisesti toimintatapojen muutoksista, mikä usein edellyttää myös perusteellista lainsäädäntötyötä – myös yleislakien osalta.

Aleksi Kopponen

erityisasiantuntija, digitalisaatio
twitter: @kopponen
[email protected]

 
Sivun alkuun