Kokeilukulttuuria syntyy vain kokeilemalla

Valtiovarainministeriö 2.11.2016 14.55
Kolumni

Hallintoon kaivataan lisää kokeilukulttuuria, kirjoittaa neuvotteleva virkamies Marjukka Saarijärvi.

Digitalisaatio, kunnat ja kokeileminen lyövät kättä valtiovarainministeriön käynnistämässä Digikuntakokeilussa. Kokeilu on osa Kuntien, maakuntien ja koko julkisen sektorin kustannusten karsinta -reformia sekä Digitalisoidaan julkiset palvelut ja Otetaan käyttöön kokeilukulttuuri -kärkihankkeita. Hallitusohjelma ja kärkihankkeet ovat vahvoja suunnannäyttäjiä, mutta meillä on hallinnossa vielä paljon tehtävää ollaksemme aidosti kokeilevia.

Kokeileminen, mitä se on?

Kokeilemista ja siihen keskeisesti liittyvää riskinottoa ja myös epäonnistumista suosiva johtaminen on avainasemassa kokeilukulttuurin kehittymisessä. Johto kannustaa organisaatiota ja henkilöstöä kokeilevaan otteeseen ja on itse esimerkkinä. Tällä päästään jo pitkälle, mutta silti on tärkeää ymmärtää, mihin kokeilutoiminta soveltuu ja mihin ei.

Parhaimmillaan kokeilu on verkostomainen, lyhytkestoinen prosessi, jonka tavoitteena on testata ideaa jotakin nimenomaista tarkoitusta varten. Samalla voidaan oivalluttaa organisaatiota ja kylvää uuden toimintakulttuurin siemeniä. Jos hyvin käy, on kokeilun tuloksista aineksia pitkäkestoisemmalle hanketyölle tai ne soveltuvat sellaisinaan käyttöönotettaviksi. Se taas ei oikein toimi, että vanha hankeaihio puetaan sellaisenaan kokeilun vaatteisiin.

Digikuntakokeilun eteneminen

Kokeilijaksi on ilmoittautunut tähän mennessä parikymmentä kuntaa. Myös digitalisaation hyviä käytäntöjä jakavaksi ja muita sparraavaksi vaikuttajaksi ilmoittautuneita on useita. Kunnat ovat tunnistaneet tarvitsevansa kokeiluja mm. kunnan tulevaan rooliin valmistautumiseksi, löytääkseen uusia kuntalaislähtöisiä palveluinnovaatioita tai edetäkseen sähköisessä päätöksenteossa.

Olemme täsmentämässä yhdessä kokeilukuntien kanssa mikä on tarkemmin se ongelma tai haaste, johon kokeilulla pureudutaan, sekä miten lähteä liikkeelle, jotta kokeilun onnistumisen edellytykset ja sitoutuminen ovat kunnossa. Lähdemme liikkeelle toiminnan uudistamisen tarpeista, ei niinkään digistä. Yksittäinen kokeilu voidaan toteuttaa toiminnallisena, jopa ilman uusia teknisiä härpäkkeitä – niitä voidaan mainiosti hankkia rikastamaan konseptia tuonnempana.

Meillä on koossa joukko innostuneita toimijoita ideoineen. Kokeileminen on kokonaan uudenlainen tapa toimia, joten harjoitusta tarvitaan. Siksi olemme kartoittaneet kokeiluihin liittyviä osaamis- ja tukitarpeita. Tarvitaan kokeilujen menetelmäosaamista, palvelumuotoilun ja osallistamisen oppeja sekä näkemystä kuntaprosessien digitalisoinnista. Näitä tarjoavat sekä yhteiset tilaisuudet että kuntiin tulevat asiantuntijat. 

Säästöjen ja tuottavuuden lähteillä

Hyville käytännöille ja kannustaville esimerkeille on aina kysyntää. Käynnissä on kuntien digitalisaation ja digikokeilujen säästö- ja tuottavuusselvitys, jossa kaivetaan esiin todennettuja esimerkkejä jo toteutuneista säästöistä ja tarjotaan rohkeita uusia avauksia säästöjen ja tuottavuuden kohteiksi. Sekä laaditaan kokeilujen säästö- ja tuottavuusvaikutusten arviointimalli.

Tervetuloa kuulemaan selvityksen tuloksista 13.joulukuuta järjestettävässä Digikuntakokeilun verkostotapaamisessa! Lisätietoa tilaisuudesta myöhemmin verkkosivuillamme ja uutiskirjeissä.

Lisätietoja kokeilusta: vm.fi/digikuntakokeilu

Tähän mennessä ilmoittautuneet kokeilijakunnat ja aiheet

Tähän mennessä ilmoittautuneet vaikuttajakunnat

Marjukka Saarijärvi

neuvotteleva virkamies
marjukka.saarijarvi(at)vm.fi

Julkisen hallinnon ICT kärkihankkeet reformit