Valtiosihteeri kansliapäällikkönä Martti Hetemäki:
Köyhyys ja sen syyt tasaisen tulonjaon varjossa

Valtiovarainministeriö 26.9.2017 15.36
Kolumni

Ensi vuoden budjetin välittömät vaikutukset nostavat tuloeroja mittaavaa Gini-kerrointa prosenttiyksikön sadasosilla. Arvio ei kuitenkaan sisällä budjetin työllisyyttä lisäävien toimien vaikutuksia tuloeroihin.

Budjetin työllisyyttä lisäävät toimet vähentävät köyhyyttä. Ne myös vahvistavat julkisten palvelujen ja etuuksien rahoitusta. Tästä hyötyvät eniten paljon palveluja ja etuuksia tarvitsevat.

Tilastokeskuksen mukaan tuloerot ovat pysyneet 2000-luvulla vakaina (liitteen esityksen dia 3). OECD:n mukaan verot ja etuudet tasaavat tulonjakoa Suomessa enemmän kuin muissa Pohjoismaissa (dia 4).

Tulonjaon muuttumattomuus 2000-luvulla sopii huonosti kuvaan eriarvoisuuden ja köyhyyden kasvusta. Mittari peittääkin alleen monia asioita. Esimerkiksi köyhyys voi lisääntyä, vaikka tuloerot eivät kasva.  

Köyhyyttä mitataan usein pienituloisuudella. Pienituloinen on yleisesti käytetyn käsitteen mukaan henkilö, jonka käytettävissä olevat tulot ovat alle 60 prosenttia koko väestön mediaanituloista.

Tilastokeskuksen mukaan esimerkiksi työssäkäyvien pienituloisuus on Suomessa Euroopan vähäisintä (dia 5). Samalla kuitenkin opiskelijoista karkeasti 30 prosenttia ja työttömistä 40 prosenttia ovat pienituloisia (diat 6 ja 7).

Opiskelijan köyhyys on väliaikainen vaihe, jos opinnot eivät veny ja jää kesken. Opiskelu lisää myös selvästi elinkaarituloja, mihin vaikuttaa se, että koulutuksella on suuri vaikutus työllisyysasteeseen (dia 9).

Opiskelija voi tasata menojaan yli ajan lainanotolla. Valtiontakaus varmistaa opintolainan saannin ja sen koron mataluuden. Varsinkin pitkään työttömänä olevan on kuitenkin vaikea lainata menoihinsa.

Köyhyyden kehityksen syitä pohdittava tarkemmin

2000-luvulla 25-34-vuotiaiden miesten pienituloisuus on kolminkertaistunut, kun naisilla se on kasvanut vain vähän (dia 8). Tätä selittää miesten heikko koulutus (dia 9). Ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien työllisyysaste oli 43 prosenttia vuonna 2015, kun ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla se oli 86 prosenttia.

Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien osuus etenkin pelkän perusasteen koulutuksen varaan jääneillä nuorilla miehillä on erittäin korkea ja sitkeä (dia 11).

Koulutustason nousu näyttää pysähtyneen Suomessa. Kun osaamisessa pudotaan muiden maiden kehityksestä, putoavat ajan myötä myös palkat niiden kehityksestä. Pienistä palkoista maksettaisiin pienet verot.

Suomessa ja Ruotsissa tehdyt tutkimukset viittaavat myös osaamisen muuttumiseen ja sen palkkaeroja lisäävään vaikutukseen, kun ei-kognitiiviset taitojen (muun muassa sosiaaliset taidot) merkitys on korostunut (dia 12).

Osaamiseen vaikuttaa lisäksi sen kannattavuus. Osaamisen tuoton veroaste on kuitenkin korkea jo pienillä tuloilla (dia 13). Tämä voi olla iso ongelma, kun osaamisvaatimukset muuttuvat.

Korkeiden rajaveroasteiden noston välitön vaikutus on tuloeroja tasaava. Kun se myös heikentää osaamisen ja työllisyyden kehitystä, ei sen tuloeroja vähentävä vaikutus ole kuitenkaan yksiselitteinen (dia 14).

Köyhyyden kehityksen syitä on syytä pohtia lähemmin. Vain niihin puuttumalla köyhyys vähenee kestävästi.

Tulonjako ja pienituloisuus

Martti Hetemäki

valtiosihteeri kansliapäällikkönä