Lainsäädäntö ei aseta esteitä maakuntien palvelukeskusten toiminnalle
Valtiovarainministeriö on teettänyt selvityksen maakuntien palvelukeskusten asemasta. Selvityksen mukaan hankinta-, kilpailu- ja valtiontukilainsäädäntö eivät aseta esteitä maakuntien palvelukeskusten toiminnalle.
Maakunta- ja sote-uudistuksen osana maakuntien omistukseen ja ohjaukseen perustetaan yhteisiä valtakunnallisia palvelukeskuksia. Maakuntien tilakeskus Oy vastaa maakuntien toimitila- ja kiinteistöhallinnosta ja Vimana Oy tieto- ja viestintäteknisistä palveluista. Reformiministeriryhmä päätti tammikuussa 2018 lakkauttaa kolmanneksi palvelukeskukseksi kaavaillun Hetli Oy:n, jonka avulla maakuntien oli tarkoitus hoitaa palkka-, henkilöstö- ja taloushallinnon tehtävänsä. Tähän päädyttiin siksi, että yhtiön tehtäväksi suunnitellut tehtävät olivat jäämässä aiemmin arvioitua suppeammaksi.
Selvityksen mukaan lainsäädännöllisiä esteitä Maakuntien tilakeskus Oy:n ja Vimana Oy:n toiminnalle ei ole.
Maakunnilla tulee olemaan ratkaiseva määräysvalta palvelukeskuksissa. Maakunnat valitsevat palvelukeskusyhtiön hallituksen osakeyhtiölain mukaisesti ja käyttävät siten ratkaisevaa päätösvaltaa suhteessa yhtiön toimintaan ja sen johtoon.
Maakunnilla on lähtökohtaisesti velvollisuus käyttää palvelukeskusten palveluita. Oikeuskäytännön perusteella käyttövelvoitteella ei kuitenkaan ole ratkaisevaa merkitystä palvelukeskusyhtiön ja sen asiakkaiden sidosyksikkösuhteen tunnusmerkkien arvioinnissa. Hankintalain mukaiset sidosyksikkösuhteen tunnusmerkit täyttyvät maakuntien sekä molempien palvelukeskusyhtiöiden välillä, joten yhtiöt voivat tuottaa palveluita maakunnille ilman kilpailutusta.
Ehdotettu lainsäädäntö ei ole muodostamassa yhtiöille määräävää markkina-asemaa. Siten ei ole myöskään mahdollista, että yhtiöille muodostuu määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä.
Palvelukeskusyhtiöiden perustamisella ei rajoiteta palveluiden vapaata liikkuvuutta. Yhtiöt hankkivat palvelut markkinoilta hankintalainsäädännön vaatimusten mukaisesti mahdollistaen sekä suomalaisten että muihin jäsenvaltioihin sijoittautuneiden palveluntarjoajien osallistumisen kilpailutukseen vastaavin tavoin. Oma palvelutarjonta ei sisällä vaikutuksia, jotka kohdistuisivat eri tavalla palveluntarjoajiin.
Yhtiöiden palveluntuotanto kohdistuu laissa määritellylle julkisen sektorin omistajille, eikä yhtiöitä koskeva lainsäädäntö salli niiden tarjota palveluita markkinoilla oleville omistajiensa organisaatioille tai muille asiakkaille pois lukien vähäisiä palveluja. Tätä taustaa vasten yhtiöt eivät ole EU:n valtiontukilainsäädännön vastaisia. Myöskään yhteishankintayksikkönä toimimisesta ei sellaisenaan voida katsoa seuraavan kilpailun vääristymistä.
Palvelukeskusten asemaa tarkasteltiin työryhmässä, jossa olivat mukana maakuntien digitalisoinnin koordinaattori, budjettineuvos Tomi Hytönen, neuvotteleva virkamies Karri Safo, lainsäädäntöneuvos Salla Kalsi, lainsäädäntöneuvos Asta Niskanen ja hallitusneuvos Auli Valli-Lintu. Työ- ja elinkeinoministeriöstä mukana oli lisäksi erityisasiantuntija Tarja Sinivuori-Boltd.
Vimana Oy hankkinut kilpailu- ja hankintaoikeudellisen asiantuntijalausunnon asianajotoimisto Hannes Snellman Oy:ltä. Selvityksen johtopäätökset ovat saman suuntaiset valtiovarainministeriön selvityken kanssa.
Vimana Oy:n tiedote 13.2.2018: Selvitys: Maakuntien ICT-palveluyhtiön toiminta on linjassa EU:n kilpailu- ja hankintaoikeuden kanssa
Lisätietoja:
Maakuntien digitalisoinnin koordinaattori, budjettineuvos Tomi Hytönen, puh. 029 5530279, tomi.hytonen(at)vm.fi