Maakunnille vastuuta yhteispalvelun kehittämisestä

Asiointipisteet tarjoavat yhden palvelukanavan maakuntien asiakaspalveluun. Asiointipisteissä voi hoitaa asiointia viranomaisten kanssa yhdessä paikassa yhden luukun periaatteella. Maakuntauudistuksessa yhteispalvelun alueellinen edistäminen ja kehittäminen tulee uusien maakuntien tehtäväksi.

Kesäkuun alussa voimaan tulleen uudistetun yhteispalvelulain lähtökohtana on, että palveluista sovitaan viranomaisten kesken. Laki ei siis ota kantaa siihen, mihin Asiointipisteitä tulisi perustaa ja mitä palveluja niissä tulisi olla saatavilla. Perinteisesti yhteispalvelussa on voinut hoitaa oman kuntansa asioiden lisäksi Verohallinnon, Kelan, TE-palveluiden, maistraattien ja poliisin lupapalvelun asiointeja. Myös monia muita palveluja kuten yhdistysten ja yritysten palveluita on saatavilla jo monessa pisteessä. Ja nyt maakunnat ovat tulossa uutena toimijana mukaan yhteispalveluun.

Asiointipisteet tukevat asiakkaita sähköisessä asioinnissa

Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteet julkisten palvelujen digitalisoinnista. Yksi tavoitteista on asiakkaiden tukeminen  tarvittaessa  digitaalisten palvelujen käytössä. Asiointipisteiden  tärkeä tehtävä onkin jatkossa sellaisten  asiakkaiden auttaminen ja opastaminen, joilla ei ole taitoja, kykyä tai teknisiä välineitä asioida sähköisesti.

Uuden yhteispalvelulain tavoitteena on yhdenmukaistaa asioinnin menettelytapoja ja -keinoja. Tavoitteena on, että kaikissa Asiointipisteissä olisi tulevaisuudessa mahdollista asioida neljän eri kanavan kautta: sähköinen asiointi asiakaspäätteellä, etäpalveluasiointi kuvayhteyden avulla viranomaisen kanssa, asiantuntijatapaaminen viranomaisen kanssa Asiointipisteessä sekä asiointi palveluneuvojan kanssa.  Palveluneuvojat auttavat tarvittaessa laitteiden käytössä ja opastavat sähköisten palveluiden käyttöön.

Yhteispalvelulaki mahdollistaa palvelujen saatavuuden jatkossa entistä joustavammin. Yhteispalvelua on mahdollista organisoida nykyisten pisteiden lisäksi esimerkiksi kirjastossa, tiettyä reittiä kulkevassa liikkuvassa ajoneuvossa tai kotihoidon yhteydessä palveluna asiakkaan kotona.   

Myös pisteiden ulkonäkö muuttuu. Entisiä Yhteispalvelupisteitä on tarkoitus kutsua jatkossa Asiointipisteiksi. Ne saavat myös uuden yhtenäisen visuaalisen ilmeen.

Yhteispalvelupisteitä on tällä hetkellä Suomessa noin 190. Se millaiseksi Asiointipisteverkosto muodostuu, riippuu paljon siitä, kuinka tulevat maakunnat haluavat jatkossa järjestää asiakaspalvelunsa ja minkälaisia päätöksiä maakunnat tekevät yhdessä valtion viranomaisten kanssa asiakaspalvelun järjestämisestä alueellaan.

Lotta Engdahl

Projektiasiantuntija
lotta.engdahl(at)vm.fi