ICT-johtaja, ylijohtaja Anna-Maija Karjalainen:
Määrätietoisella työllä Euroopan digivertailun kärkeen

Valtiovarainministeriö 18.6.2019 13.29
Kolumni

Euroopan komission vuotuinen digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksi (DESI) kuvaa kunkin EU-maan digitaalista toimintakykyä ja sen kehitystä. Tänä vuonna indeksin kärkeen nousi Suomi.

Suomi on ollut jo vuosia digivertailun kärkijoukoissa. Ykkössija saavutettiin määrätietoisella ja pitkäjänteisellä työllä. Laaja-alainen yhteistyö yhteiskunnan eri toimijoiden välillä on avainasemassa onnistumisessa; se on auttanut eri sektoreiden toimijoita parantamaan omaa suoritustaan. 

Julkishallinnon digitaalisissa palveluissa Suomi sijoittuu huomattavasti EU:n keskiarvon yläpuolelle. Viranomaisten ja kansalaisten vuorovaikutuksesta suuri osa tapahtuu verkossa: DESI-indeksin mukaan suomalaisista verkonkäyttäjistä 92 prosenttia käyttää aktiivisesti sähköisiä hallinnon palveluja.

Myös suomalaisten digitaidot ovat selvästi EU:n keskiarvoa paremmat. Korkea osaamistaso onkin yksi Suomen vahvimpia kilpailuvaltteja: 76 prosenttia väestöstä omaa vähintään perustason digitaidot, mikä on reilusti yli EU-keskiarvon (57 %).

Tietopolitiikka mahdollistaa edelläkävijyyden tiedon hyödyntämisessä

Eri maat kilpailevat keskenään myös siitä, millaiset olosuhteet ne pystyvät luomaan tiedon hyödyntämiselle. Suomen menestyminen globaalissa toimintaympäristössä riippuu kansalaisten, yritysten ja yhteisöjen sekä julkishallinnon kyvystä tuottaa, suojata, ymmärtää ja hyödyntää tietoa. Tällä määrätietoisella tietopolitiikalla Suomen on mahdollista toimia edelläkävijänä myös tiedon hyödyntämisessä.

Joulukuussa 2018 julkaistu Tietopoliittinen selonteko ja eduskunnan vastaus antoivat ensimmäiset linjaukset uudelle politiikkalohkolle ja pelisäännöt sille, miten toimimme datan kanssa. Nyt kun tietopolitiikka on uudessa hallitusohjelmassa mukana omana politiikkalohkona, pääsemme ottamaan tiedon hyödyntämisen edistämisessä isoja harppauksia eteenpäin.

Lähtölaukaus julkisen hallinnon digistrategialle on annettu

Julkisten palveluiden digitalisoimisessa on kyse hallituskausien yli ulottuvasta pitkäjänteisestä uudistustyöstä. Edellinen julkisen hallinnon digistrategia oli voimassa vuoteen 2015 asti. Viime hallituskaudella digitalisaatio oli koko hallitusohjelman läpileikkaava teema, joten erilliselle digistrategialle ei ollut tarvetta.

Jotta voisimme digitalisoida Suomea kohti samaa tavoitetilaa, on julkisen hallinnon kattava digistrategia tarpeen uudistaa osana koko julkisen hallinnon strategiaa. Roolit ja vastuut on tunnistettava, jotta kokonaisuuden toteutus ja koordinaatio ovat mahdollisimman tuloksellista.

Ensimmäiset askeleet digistrategian uudistustyöhön on jo otettu. Kärkipaikka digivertailussa pystytään pitämään ainoastaan sillä, että jatkamme hyvää, määrätietoista työtämme – ja laitamme seuraavan vaihteen silmään.

Anna-Maija Karjalainen

ICT-johtaja, ylijohtaja
@MaijaKar

Hallintopolitiikan tavoitteena on varmistaa, että Suomessa on toimivat julkiset palvelut, hyvä hallinto ja että saamme elää kestävässä ja vakaassa yhteiskunnassa.