Koronavirus: valtioneuvoston  tietoa ja neuvontaa koronaviruksesta sekä thl.fi

Ville-Veikko Ahonen ja Suvi Savolainen:
Mitä on kuntien älykäs muutokseen sopeutuminen?

Valtiovarainministeriö 12.5.2020 14.46
Kolumni
Ville-Veikko Ahonen ja Suvi Savolainen

Odotettua nopeampi eriytymiskehitys jakaa Suomen kuntia. Kuntien eriytyminen näkyy muun muassa väestökehityksessä, taloudessa, palveluiden ja henkilöstön saatavuudessa, elinkeinorakenteissa ja demokratian toteutumisessa.

Väestön vähenemiseen tai muutoin kasvun puutteeseen sopeutuminen edellyttää vaikeita päätöksiä, joiden palapelissä arvioitavina on monenlaisia keinoja. Toimenpiteiden etsiminen on valitettavasti arkipäivää monissa kunnissa. Ensimmäisessä vaiheessa pohditaan usein, voiko veroja nostaa tai voidaanko lisätä yhteistyötä muiden kuntien tai kansalaisyhteiskunnan kanssa.

Kunnissa on uskallettava puhua avoimesti myös siitä, voidaanko jotain toimintaa tai tekemistä lopettaa tai onko kunnan fyysistä infrastruktuuria ja palveluverkkoa karsittava. Nämä ratkaisut ovat paikallispolitiikan kiperämpiä kysymyksiä. Palveluverkkoon voi jatkossa vaikuttaa kunnan talouden ja väestökehityksen lisäksi myös pätevän työvoiman saatavuus.

Kehitys edellyttää kunnissa uudenlaista ajattelua ja päätöksentekokulttuuria, jossa avoimesti mietitään palveluiden järjestämistä uusilla tavoilla. Voisiko sopeutumisen tie löytyä uskalluksesta luopua vanhoista ajatusmalleista ja jos, niin mitä ne omassa organisaatiossa voisivat olla?

Pelkästään talous tai väestökehitys eivät määritä kunnan elinvoimaa

Taloudellisten, henkilöstö- ja väestöresurssien merkitystä kunnalle ei voi kiistää. Kunnan elinvoima on kuitenkin myös paljon muuta. Elinvoiman näkökulmiksi on esitetty myös kunnan kykyä vuorovaikutukseen ja uuden luomiseen.

Tulisiko meidän esittää olennainen ja rehellinen kysymys, onko kaikkien alueiden ja kuntien tähdättävä jatkuvaan kasvuun resurssimittareilla mitattuna? Onko se realistista?

Jos ei, millainen voisi olla hallitusti supistuvan kunnan sopeutumispolitiikka, johtamisen tapa ja tulevaisuuden visio. Kunnalta voi vähenevänkin väestön ja ohenevan talouden tilanteissa löytyä kapasiteettia kehittyä ja kehittää aluettaan.

Vahva kansalaisyhteiskunta on kunnan elinvoiman perusta

Kunnan henkinen pääoma löytyy muualta kuin taseesta. Pääomana pienessä tai supistuvassa on usein vahva kansalaisyhteiskunta, asukkaiden ääni ja sen selkeys, hallinnollisena pääomana taas kyky hahmottaa ja johtaa kokonaisuuksia paremmin kuin suuressa kunnassa.

Nämä liittyvät vuorovaikutuksellisen kuntajohtamisen ajatukseen. Keskeistä vuorovaikutukseen tukeutuvassa elinvoimajohtamisessa ovat kunnan sosiaalinen pääoma, paikallisyhteisöjen, verkostojen ja yksilöiden osallisuus, yhteisöllisyys, paikallisidentiteetti, erilaiset elämäntapavalinnat ja kulttuuri.

Kunnalla asukkaidensa yhteisönä onkin tärkeä paikkansa myös kuntalaistensa sosiaalisen hyvinvoinnin näyttämönä. Ihmisen sosiaaliselle hyvinvoinnille on olennaista se, että ihminen tuntee osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta lähiyhteisöön ja että hän kokee pystyvänsä pitämään itsestään huolta.

Voimavaroja ovat myös yhteisöllisyyden tunne, identiteetti ja juuret

Suomessa järjestetään vuosittain satoja kulttuuri- ja urheilutapahtumia ja festivaaleja, jotka elävöittävät paikallista arkea ja yhteisöä, mutta ovat myös merkittäviä paikallistalouden ja elinkeinojen näkökulmasta. Samoin kunnassa toimivien yhdistysten määrä osoittaa paikallisyhteisön aktiivisuutta.

Henkilökohtaisella tasolla ne muodostavat tärkeitä harrastus- ja toimintayhteisöjä, joihin kuuluminen on tärkeää ja lisää merkityksellisyyttä osallistujan elämään. Terveys- ja hyvinvointivaikutukset ovat mitä parhainta vaikeuksien ennaltaehkäisyä.

Elinvoimainen kansalaisyhteiskunta on alueellaan merkittävä vaikuttaja ja kumppani kunnalle. Järjestöillä on paljon arvokasta kokemustietoa kunnan palveluiden ja toiminnan kehittämiselle.

Vahva yhteisöllisyyden tunne, identiteetti ja juuret ovat sellaisia voimavaroja, joissa kunnan koko ei ole määräävä tekijä. Tällä elinvoiman osa-alueella voi menestyä ja kasvaa niin harvaanasutulla maaseudulla, saaristossa kuin suurissa kaupungeissakin. Kyse on eräänlaisesta kollektiivisesta kapasiteetista.

Monet menestyksekkäät yhteisölliset hankkeet ovat saaneet alkunsa alhaalta ylöspäin. Ratkaisevaa onnistumisessa on, miten johtaminen suhtautuu yhteisöllisyyteen ja eri intressiryhmien huomioon ottamiseen. Sellaisissa kunnissa, joissa yhteisöllisyyttä on onnistuttu hyödyntämään, se näyttäytyy kollektiivisena kapasiteettina. Yhteisöllä on tällöin kyvykkyyttä tehdä, toimia ja sopeutua yhdessä. Onnistuneet kokemukset lisäävät tulevaisuudenuskoa ja vahvistavat yhteisöä toimimaan entisestään.

Mistä löytyy supistuvan kunnan visio?

Valitettavan usein kunnallisessa päätöksenteossa etsitään elinvoiman eväitä menneisyyden valossa. Elinvoiman ajatellaan olevan kiinni kyläkoulujen määrässä tai omassa lukiossa. Näihin liittyy myös, ymmärrettävästi, tuttuuden tunnetta ja ajatusta muuttumattomuudesta.

Kuntalain mukaan kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteet määritellään kuntastrategiassa. Sen on perustuttava arvioon kunnan nykytilanteesta sekä tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista kunnan tehtävien toteuttamiseen. Kuinka hyvin kuntastrategiat tunnistavat supistumisen tulevana toimintaympäristön muutoksena ja pystyisikö sitä katsomaan älykkään sopeutumisen näkökulmasta?

Supistumiseen sopeutuvalla kunnalla pitäisi olla kasvusta riippumaton tulevaisuuden visio. Se voi löytää innoituksensa vaikkapa kestävästä kehityksestä, luontosuhteesta tai matkailusta. Toimintatapoina voi korostua digitaalisuuden mahdollistama monipaikkaisuus, verkostoituminen paikallisesti, kansallisesti ja jopa globaalisti.

Vanhassa tyyneysrukouksessa pyydetään tyyneyttä hyväksyä ne asiat, joita ei itse voi muuttaa, rohkeutta muuttaa niitä asioita, joita voi, ja viisautta erottaa nämä toisistaan. Voisiko kuntien älykkäässä sopeutumisessa olla kyse tämän viisauden löytämisestä ja vastaavasti riittävän rohkeuden tuomisesta oman kunnan ja alueen toimintaan? Mitä voimme itse muuttaa ja löytyisikö meiltä siihen rohkeus?

Suvi Savolainen

neuvotteleva virkamies
@sxsavola

Ville-Veikko Ahonen

finanssineuvos, yksikön päällikkö
@VilleVeikkoAhon

 

Tutustu

Kunnat käännekohdassa? Kuntien tilannekuva 2020

Tutustu myös uuteen tutkikuntia.fi-sivustoon. Sivuston tarkoituksena on avata kuntien tilannekuva -raportin tietopohjaa sekä laajentaa kuntien tilannekuvan seurantaa tarjoamalla viimeisimmät tiedot kuntien talouden ja toiminnan kannalta keskeisistä indikaattoreista.

Hallintopolitiikka Kunta-asiat