Selkeät tavoitteet uudistukselle
Myös puolustushallinnon tarpeisiin voidaan vastata kehittämällä yhden toimijan mallia Senaatin pohjalta

Valtiovarainministeriö 14.5.2019 14.53
Tiedote

Valtiovarainministeriön lähtökohtana on yksi yhtenäinen kiinteistöhallinto, jossa myös puolustushallinnon toimitiloihin ja kiinteistöihin liittyviä kehittämistarpeita tarkastellaan osana valtiokokonaisuutta ja Senaatti-kiinteistöjen toimintana. Puolustusministeriön työryhmä esitti (10.5.2019) puolustushallinnon kiinteistönomistajuuden siirtoa Senaatti-kiinteistöiltä uudelle perustettavalle puolustushallinnon alaiselle liikelaitokselle, Puolustuskiinteistöille. Valtiovarainministeriö ei ole osallistunut puolustushallinnon sisäisen työryhmän työhön.

Liikelaitoslain uudistamisella voidaan vahvistaa puolustushallinnon ohjausta Senaatin toiminnassa, vaikka jo nykyisin puolustusministeriöllä on ollut liikelaitoslain 2 §:n antama toimivalta määrätä Senaatti-kiinteistöjä puolustuskiinteistöjä koskevien tehtävien hoitamisessa. Syystä tai toisesta puolustusministeriö ei ole käyttänyt kovinkaan vahvasti tätä lakiin perustuvaa toimivaltaansa.

Valtiolla kiinteistöjen omistajahallinta on keskitetty liikelaitosmuodossa toimiviin Senaatti-kiinteistöihin ja Metsähallitukseen. Omistajahallinnan keskittämiset on toteutettu vuosituhannen vaihteessa ja puolustushallinnon osalta vuonna 2003. Keskittämiseen päädyttiin, koska puolustusvoimat rakennuskanta oli päästetty rapautumaan ja korjausvelkaa oli useita satoja miljoonia euroja. Siirtohetkellä rakennusten rakentamisesta tai edellisestä peruskorjauksesta oli kulunut keskimäärin 37 vuotta. 

Muusta valtionhallinnosta poiketen puolustushallinto jäi vastaamaan rakennusten ylläpidosta, koska puolustushallinnossa oli valmiina tarvittava ammattihenkilöstö. Puolustusministeriön työryhmäraportti tuo esille, että eriytetty malli on osoittautunut huonoksi puolustushallinnon kannalta niin omistamisen, käyttämisen kuin taloudenpidonkin kannalta. Eri selvitysten mukaan korjausvelan poistamiseen ei ole kyetty ja kiinteistökantaa rappeuttava ylläpitotoiminta on jatkunut mallista huolimatta. Valtio ja Senaatti-kiinteistöt on investoinut puolustushallinnon kohteisiin erittäin paljon, noin 1,3 mrd euroa.

Valtion keskitetty kiinteistönomistusmalli on osoittautunut hyvin toimivaksi. Sillä varmistetaan kaikkia hallinnonaloja ja kokonaistaloudellisuutta ajatellen myös tulevaisuudessa kiinteistöjen riittävä ylläpito, tarvittavat investoinnit ja elinkaarikustannusten huomioiminen sekä vahva kiinteistöosaaminen. Nykymallissa investoinnit voidaan tehdä Senaatti-kiinteistöjen kautta ja maksaa vuosikymmenien aikana vuokrina takaisin. Tarvittavien investointien vastapainoksi on voitu toimeenpanna valtion kiinteistö- ja toimitilastrategioita siten, että valtion kokonaisetu on huomioitu ratkaisuissa. Yhtenäisellä omistuksella ja myyntitoiminnalla pystytään hallitsemaan kiinteistöihin liittyvät riskit, kuten niiden jääminen tarpeettomiksi. 

Valtiovarainministeriön näkemyksen mukaan valtion kiinteistötoimen keskeisimmät elementit ovat tuottaa asiakasta kuunnellen virastojen toiminnalle tarkoituksenmukaiset tilat mahdollisimman järkevin kokonaiskustannuksin myös veronmaksajan kannalta. Tämä tavoite saavutetaan myös puolustushallinnon osalta esimerkiksi kehittämällä Senaatti-kiinteistöjen ohjausta puolustushallinnon tarpeista nykyisen lainsäädännön puitteissa tai toteuttamalla rakenneratkaisu, jossa Puolustushallinnon rakennuslaitos yhdistetään osaksi nykyistä liikelaitosta vastuurajapintojen vähentämiseksi ja kokonaisvastuullisen strategisen kumppanuuden vahvistamiseksi. 

Senaatti-kiinteistöjen organisaatiota voidaan muokata vastaamaan Puolustusvoimien poikkeusolojen tarpeita ja puolustushallinnon roolia Senaatin ohjauksessa vahvistaa, jotta erityisesti poikkeusolojen tarpeisiin voitaisiin reagoida nykyistä paremmin. Kaikki turvakriittiset toiminnot hoidettaisiin jatkossakin valtion omalla henkilökunnalla. Toimintojen yhdistymisestä seuraisi lisäksi Puolustusvoimille merkittävää taloudellista hyötyä, kun taas toimintojen hajauttamisesta selvästi lisää kustannuksia.

Paljon myös puolustushallintoa hyödyttäviä muutoksia on jo tehty

Vuokrajärjestelmä ja Senaatin toiminta ovat perusteiltaan kunnossa. Valtiovarainministeriö on pitänyt kuitenkin tärkeänä, että Senaatti-kiinteistöjen toimintaa ja valtion vuokramallia kehitetään jatkuvasti. Maaliskuussa 2018 valmistuneen ulkopuolisen ja riippumattoman selvityksen mukaan uusi vuokrajärjestelmä toimii aikaisempaa paremmin ja on valtiolle edullisempi kuin markkinavuokramalli. Myös Valtiontalouden tarkastusvirasto on tarkastanut Senaatti-kiinteistöjä osana valtion liiketoimintamalleja koskevaa tarkastusta (20.6.2018) sekä selvittänyt (17.1.2019) omaisuuden elinkaarenhallinnan käytäntöjä. VTV:n mukaan liikelaitoksena toimiessaan Senaattikiinteistöt voi ottaa huomioon sille asetetut palvelutavoitteet ja valtiokonsernin kokonaishyödyn.

Nykyisen mallin kehittämiseksi talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi syksyllä 2018 uudistuksia, jotka valtioneuvosto on päättänyt Senaatti-kiinteistöjen palvelutavoitteiksi: Senaatti-kiinteistöt vastaa valtion suljetuilla alueilla sijaitsevien tarpeettomien rakennusten purkukustannuksista, vuokrajärjestelmän poistoaikojen porrasteisuutta laajennetaan huomioimaan nykyistä paremmin tilojen erityispiirteet, puolustusvoimien maapeitteisten räjähdeainevarastojen poistoaikoja pidennetään ja vuokrasopimuksien jäännösarvovastuu kohdistetaan yli 2 milj. euron investointeihin, joilla on vuokravaikutus. Uudistusten toteutus on aloitettu. Myös asiakasnäkökulmaa on vahvistettu Senaatti-kiinteistöjen vuoden 2019 hallituksessa. 

Lisäksi talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi, että uudistetun vuokrajärjestelmän mukaisesti valtion oman pääoman tuottotavoitetta vuosina 2020-2023 alennetaan vastaamaan valtion vieraan pääoman korkokustannusta neljän vuoden keskiarvona. Tämä tarkoittaa noin 30 milj. euron vähennystä vuokriin, toimintamenoihin ja Senaatti-kiinteistöjen tuloutustavoitteeseen (vaikutuksiltaan ns. budjettineutraali). Vuonna 2020 tehtävä vuokrien alennus johtaa käytännössä siihen, että Senaatin valtiovuokralaisten tulos tulee jatkossa olemaan lähellä nollaa.

Eduskunnan tarkastusvaliokunta (TrVM 11/2018) on todennut, että kiinteistöomistusten toimintamallia uudistettaessa tulee löytää ratkaisu, jossa otetaan huomioon sekä valtiontalouden kokonaisetu että puolustushallinnon häiriötön toiminta kaikissa oloissa.

Nykymalli on osoittanut hyvän toimivuutensa myös veronmaksajan näkökulmasta. Valtio on pystynyt myymään vuosittain tarpeettomaksi jääneitä kiinteistöjä yli 700 miljoonalla eurolla viime vuosina ja näin palauttamaan myyntitulot valtion budjettiin. Lisäksi tilojen kehittäminen ja strategioiden toimeenpano on tuottanut pysyviä säästöjä toimitilamenoissa noin 77 milj. euroa vuositasolla ja kumulatiivisesti neljässä vuodessa noin 170 milj. euroa. Näitä hyötyjä ei kannata hukata, vaan vahvistaa edelleen tätä tukevia uudistuksia.

Lisätietoja

alivaltiosihteeri Päivi Nerg p. 0295530149 [email protected]
osastopäällikkö, ylijohtaja Juha Sarkio p. 0295530031 [email protected]
finanssineuvos Tero Meltti p. 0295530770 [email protected]