Tulevaisuuden kunta -hankkeen sihteerit Katja Palonen ja Mervi Kuittinen:
Olemme monipaikkaisia kuntalaisia

Valtiovarainministeriö 22.1.2018 9.51
Kolumni

Viikonloppu meni isän perikunnan mökillä Lappajärvellä, ensi viikonloppuna anopin mökille Etelä-Savoon. Joulu vietettiin perinteisesti kakkosasunnolla Lapin tuntureilla. Työarki menee Keravan ja Helsingin välillä. Lisäksi lapsi viettää joka toisen viikon isällään Espoossa. Kuulostaako tutulta?

Moni suomalainen jakaa arkensa useamman eri paikkakunnan kesken. Pitkään on puhuttu kaksoiskuntalaisuudesta, mutta todellisuus onkin monipaikkaisuutta. Tätä on käsitelty laajasti viime viikolla ilmestyneessä valtiovarainministeriön julkaisussa, jossa todetaan, että monipaikkaisuus on todellisuutta, joka tulisi ottaa huomioon niin lainsäädäntöä valmistellessa kuin kunnissa. Monipaikkaisuus tulisikin nähdä kunnan, kunnassa toimivien yhteisöjen ja ihmisten omista ja paikallisista lähtökohdista käsin.

Kaksoiskuntalaisuudesta on tehty viime vuosina myös kyselyjä. Vastaajilla on erilaisia näkemyksiä siitä, miten haluavat vaikuttaa esimerkiksi mökkikuntansa asioihin. Äänestämistä ja osallistumista viralliseen toimielintyöskentelyyn ei aina pidetä kovin tärkeänä. Sen sijaan halutaan muun muassa tietoa palveluista.

Valtiovarainministeriön selvityksen mukaan suomalaiseen monipaikkaisuuteen ei voi liittyä verotuksellisia ja äänioikeuteen tai vaalikelpoisuuteen liittyviä oikeuksia. Sitä vastoin suoran demokratian keinot ovat hyödynnettävissä monipaikkaisuuden tukemisessa.  Kunnat voivat ottaa kunnassa oleskelevat mukaan toiminnan kehittämiseen. Heitä voidaan kannustaa osallistumaan ja vaikuttamaan heitä kiinnostaviin asioihin hyödyntäen varsinkin ajasta ja paikasta riippumattomia digitaalisia menetelmiä.

Monipaikkaiset ovat kunnalle usein käyttämätön voimavara. Uudenlainen e-kuntalaisuus voisi palvella paikkakunnalla oleskelevia sekä parantaa kunnan tai alueen elinvoimaa ja brändiä. Stadilainen mökkiläinen voisi olla myös e-nastolalainen, joka esimerkiksi mobiilipalvelun avulla seuraa ja vaikuttaa mökkipaikkakuntansa asioihin.

Digitaalisuuden merkitys kasvaa asioinnissa ja palveluissa. Suomalainen e-kuntalaisuus on kehitettävissä nykyisen lainsäädännön puitteissa. E-kuntalainen voisi myös saada joitakin palveluja keskitetysti. E-kuntalaisuuden kehittämisessä vain taivas voi olla rajana. On mielenkiintoista seurata, mikä kunta toteuttaa ensimmäisenä e-kuntalaisuuden. Me täällä valtiovarainministeriössä odotamme uusia avauksia!

Katja Palonen ja Mervi Kuittinen

Kirjoittajat ovat Tulevaisuuden kunta -hankkeen sihteereitä