Valtiosihteeri kansliapäällikkönä Martti Hetemäki:
Perustulo, köyhyys ja tekoäly: osa 2

Valtiovarainministeriö 20.7.2017 14.16
Kolumni

Työttömyys ja asumisen kalleus ovat köyhyyden keskeisiä syitä. Koulutus ja asuntotarjonnan lisäys vähentävät kestävästi köyhyyttä, mutta myös nopeat toimet ovat tarpeen.

Perustulo, köyhyys ja tekoäly muodostavat kokonaisuuden, jota tarkastelen kolmessa eri osassa. Ensimmäinen kolumni keskittyi perustuloon. Tämä osa käsittelee asumisen kalleuden ja koulutuksen työllisyys- ja köyhyysvaikutuksia. Viimeinen kolumni pohtii tekoälykehityksen merkitystä talouspolitiikan kannalta.

Köyhimpiä Suomessa ovat toimeentulotuen saajat. Kelan maksamaa perustoimeentulotukea sai kesäkuussa 246 593 henkilöä eli 4,5 % koko väestöstä. Köyhyyden suurimpia syitä ovat työttömyys ja korkeat vuokrat.  

Toimeentulotuen saajat saavat usein myös yleistä asumistukea. Sitä sai kesäkuussa 275 892 ruokakuntaa, joista työttömiä oli 162 213.  

Asumismenot tuloista ennen asumistukea olivat keskimäärin 68,8 %. Uudellamaalla tuo luku oli 84,3 %. Siellä asumistuki kattoi keskimäärin vain 58 % asumismenoista, joita siksi myös toimeentulotuki korvaa.

Kesäkuussa koko perustoimeentulotuesta 42 % meni Uudellemaalle. Kela on arvioinut, että 48 % perustoimeentulotuesta kuluu asumismenoihin. Uudellamaalla tuo osuus on ilmeisesti vielä suurempi.

Keihin köyhyys sitten kohdistuu? Kesäkuussa vain 2,1 % perustoimeentulotuen saajista oli yli 64-vuotiaita. Yleisen asumistuen saajien työttömistä ruokakunnista 70 % oli yksin asuvia ja vain 22 % lapsiperheitä.

Toimeentulotukimenot vähenisivät, jos työttömyysturva ja asumistuki nousisivat. Toisella nimellä maksetut etuudet eivät kuitenkaan vähentäisi köyhyyttä tai sen syitä, joita ovat asumisen kalleus ja työttömyys.

Vuokriin voi vaikuttaa

Korkeat vuokrat ovat iso pulma työllisyydelle. Paras lääke niihin on asuntotarjonnan reipas lisäys. Asia on talous-, ei vain sosiaali- ja kunnallispoliittinen. Hidastelu siinä tukee lähinnä rakennuttajia ja rakentajia.

VATT:n tutkimuksen perusteella asumistukea valuu vuokriin aiemmissa tutkimuksissa arvioitua vähemmän. Asumistuessa onkin markkinavuokria alemmat vuokrarajat ja omavastuu, mikä hillitsee vuokranantajien vuokrapyyntöjä.

VATT Working Papers 88. Housing allowance and rents: Evidence from a stepwise subsidy scheme

Sen sijaan toimeentulotuen kautta korvattavissa asumismenoissa ei ole enää omavastuuta. Lisäksi toimeentulossa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat ovat markkinavuokrien tasolla.

Toimeentulotuen vuokravaikutusten tutkimus on vaikeaa, koska sitä kautta korvattavia asumismenoja ei ole tilastoitu. Edellä totesin Kelan arvioivan, että 48 % toimeentulotuesta menee asumismenoihin.

Liitteenä olevan esityksen kuviot viittaavat siihen, että toimeentulotukea valuu vuokriin. Jos vuokrien täysi korvaus markkinavuokriin asti johtaa tähän, se sekä lisää työttömyyttä että köyhdyttää kaikkia vuokralaisia.

Koulutustason kehitys ei lupaa hyvää

Heikko koulutustaso on yhä suurempi ongelma työllisyydelle. Perusasteen koulutuksen varassa olevien työllisyysaste on 2000-luvulla edelleen laskenut, kun muilla koulutusasteilla se on pysynyt ennallaan.

Vain perusasteen koulutuksen saaneiden työllisyysaste oli enää 43 % vuonna 2015. Muilla tasoilla se oli: keskiaste 67 %, alempi korkeakoulututkinto 81 % ja ylempi korkeakoulututkinto 86 %. Nämä erot selittävät tuloeroja.

Pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevien osuus aleni takavuosina nopeasti, kun nuoremmat ikäluokat olivat yhä koulutetumpia. Tämä trendi on pysähtynyt 2000-luvulla.

Liitteenä olevan esityksen kuviot viittaavat siihen, että vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuus 25–34-vuotiaista on juuttunut korkealle tasolle.

Uudellamaalla lähes neljännes 25–34-vuotiaista miehistä ja noin 15 % naisista ovat vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa. Siellä maahanmuuttajat ja heidän usein varsin matala koulutustasonsa nostanevat tuota osuutta.

Maahanmuutto on kuitenkin korkeintaan osaselitys. Myös muualla Suomessa – jossa maahanmuutto on ollut vuoteen 2015 asti vähäistä – vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuus 25–34-vuotiaista on noussut.

Palkkatuki voi olla nopea tie töihin ja osaamisen lisäämiseen

Perusasteen koulutuksellakin monet työt oppii työtä tehdessä. Tuottavuus voi kuitenkin olla aluksi niin heikkoa, ettei työnantaja voi maksaa normaalipalkkaa. Tähän ongelmaan eräs ratkaisu on määräaikainen palkkatuki.

Ruotsi käyttää palkkatukeen puolet koko työvoimapolitiikan menoista. Talouden kokoon nähden Ruotsi panostaa palkkatukeen 3–4 kertaa meitä enemmän. Suomi on kuitenkin jo lisännyt palkkatukirahoja.

Yritys saa tuen vain palkatessaan heikosti työllistyvän työttömän, mikä estää tuen vääristäviä vaikutuksia. Tuen käyttöä haittaa sen saannin epävarmuus. Jatkossa työnantaja tietää jo haastattelussa, saako hän tuen.

Osuva koulutus on avainasemassa

18–64-vuotiaista 613 353 oli vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa vuonna 2015. Heistä siis 43 % oli töissä. Jos nuoret eivät hakeudu nykyistä enemmän perusasteen jälkeiseen koulutukseen, työllisyysnäkymä jää heikoksi.

Ilman houkuttelevaa ja osuvaa koulutusta Suomi on helposti entistä pahemmassa pulassa, kun tekoäly hävittää työpaikkoja sekä muuttaa ihmisen ja koneen työnjakoa. Tämä on seuraavan kirjoitukseni aihe.

Martti Hetemäki

valtiosihteeri kansliapäällikkönä

Perustulo, köyhyys ja tekoäly: osa 1