Poliittinen vakaus ratkaisee Kreikan tulevaisuuden

Valtiovarainministeriö 4.1.2016 10.02
Kolumni

Kreikalla on mahdollisuudet päästä jaloilleen, jos maa toteuttaa sovitut uudistukset. Ratkaisevaa on poliittinen vakaus, kirjoittaa finanssineuvos Pekka Morén.

Viime vuoden yksi pääteema oli Kreikka. Kreikan uusi hallitus keskeytti alkuvuonna uudistusohjelman toteuttamisen, joka oli edellytys euromaiden ja Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) rahoitustuelle. Rahat loppuivat kesällä, kun rahoituslähteet ehtyivät.

Ohjelma päättyi kesäkuun lopussa kaoottisissa tunnelmissa. Kreikan eroaminen eurosta oli ensi kertaa pöydällä.

Euroryhmä pääsi lopulta elokuussa sopuun kolmannesta rahoitustukiohjelmasta. Ohjelman koko kasvoi enintään 86 miljardiin, koska Kreikan talouden kasvunäkymät olivat romahtaneet. Epävakaus oli vienyt pohjan Kreikan paluulta velkakirjamarkkinoille.

Kreikka järjesti syyskuussa uudet parlamenttivaalit. Uuden ohjelman toteutuksessa päästiin vauhtiin vasta lokakuussa.

Mikä on tilanne nyt?

Edellytykset Kreikan tilanteen vakautumiselle paranivat loppuvuonna. Pankkien tilanne on vakautunut, velanhoitomenot ovat alhaiset ja uudistuksia on viety eteenpäin, esimerkiksi yksityistämisstrategiaa on parannettu. Sitoutuminen sovittuihin uudistuksiin on tärkeää, kun pyritään saamaan aikaan kasvua, houkuttelemaan maahan sijoituksia ja investointeja sekä lisäämään valtion tuloja.

Kreikka toteutti elokuusta alkaen noin 100 uudistustoimea ohjelman ehtojen mukaisesti.

Kreikalle on maksettu uudesta ohjelmasta yhteensä 21 miljardia euroa eli elokuussa arvioitua vähemmän.

Pankkien tervehdyttämiseen oli ohjelmasta varattu 25 miljardia, mutta pankit saivat merkittävästi pääomia yksityisistä lähteistä. Ohjelmasta oli tarvetta käyttää tähän tarkoitukseen vain runsaat 5 miljardia euroa. On mahdollista, että ohjelmavaroja ei tarvita enempää tähän tarkoitukseen.

Kreikka sai siis viivästyksistä huolimatta ohjelman loppusyksyn aikana uralleen.

Mitä on odotettavissa 2016?

Alkuvuonna alkaa ohjelman ensimmäisen väliarvion käsittely. Väliarvioraportissa luodaan katsaus Kreikan tilanteeseen ja näkymiin. Samalla määritellään seuraavan lainaerän koko ja uudistukset, jotka Kreikan on lähikuukausina toteutettava saadakseen lainaerän. Väliarvion merkitys luottamuksen palauttamisessa on keskeinen.

Väliarvion yhteydessä alkaa myös keskustelu IMF:n osallistumisesta ohjelmaan. Euromaat odottavat IMF:n osallistumista. Keskeistä on luottamus tärkeiden uudistusten jatkumiseen.

Alkuvuodesta päätettäneen myös edellytyksistä antaa Kreikalle lisähuojennuksia lainaehtoihin. Lainapääoman leikkaamisesta ei edes keskustella, eikä muihinkaan merkittäviin huojennuksiin ole tarvetta. Kreikan markkinoille paluun kannalta on ensisijaista varmistaa, että lainanlyhennyksissä vältetään ylisuuret lyhennyspiikit.  Näin toimittiin myös Irlannin ja Portugalin ohjelmissa.

Kreikan tulevaisuus riippuu merkittävästi maan poliittisesta vakaudesta. Jos Kreikka jatkaa ohjelman toteutusta, talouden vakautumiskehitys todennäköisesti jatkuu. Alkava vuosi pitkälti näyttää, onko Kreikalla edellytyksiä palata velkakirjamarkkinoille vuonna 2017, jotta se voisi pärjätä omin voimin vuonna 2018 päättyvän ohjelman jälkeen.

Talouskriisistä toipuva Kreikka on joutunut tapahtumien keskiöön myös pakolaiskriisissä. Pakolaiskriisin saaminen hallintaan olisi tärkeää myös Kreikan talouden kannalta.

Viime vuosi oli kreikkalaisille vaikea. Euromaiden valtiovarainministerit ja päämiehet kokoontuivat puimaan Kreikan ja euroalueen tilannetta 33 kertaa. Tämä on enemmän kuin missään yksittäisessä asiassa rahaliiton aikana. Tänä vuonna ei nähtäne vastaavaa, ainakaan Kreikan vuoksi.

Pekka Morén

finanssineuvos, euroalueen vakausyksikön päällikkö
[email protected]

Kreikan talouden III rahoitustukiohjelman eteneminen ja näkymät