Ylijohtaja Pentti Pikkarainen:
Onnistunut sääntely tehostaa rahoitusmarkkinoiden toimintaa

Valtiovarainministeriö 11.5.2015 8.30
Kolumni

Suomen näkökulmasta on nyt tärkeää kehittää pk-yritysten rahoitusta, kirjoittaa ylijohtaja Pentti Pikkarainen.

Rahoitusmarkkinoiden sääntelyä on lisätty tuntuvasti viimeisen noin viiden vuoden aikana. Tämä on ollut reaktio kansainväliseen finanssikriisiin.

Uudella sääntelyllä pyritään ennen kaikkea vahvistamaan rahoitusjärjestelmän vakautta.  Monet ovat kuitenkin kokeneet, että sääntelyn ylilyönnit ovat jopa vahingoittaneet kasvua ja työllisyyttä.

Vaikutus voi olla päinvastainen

On totta, että sääntelyä on tullut paljon lyhyessä ajassa. Kokonaisuus on jossakin määrin hämärä, ja sääntelyn vaikutuksia ei ole analysoitu riittävästi. Vaikka yksittäisiä sääntelyhankkeita ja niiden vaikutuksia on pyritty hahmottamaan, koko sääntelypaketin vaikutuksia ei ole analysoitu kunnolla.

Yhtenä esimerkkinä on yritysten rahoitus. Sääntely on vaikeuttanut pankkien mahdollisuuksia rahoittaa yrityksiä, ja samaan aikaan päätöksentekijät ovat olleet huolissaan yritysten kasvumahdollisuuksista. Kansainväliset kilpailukykyarviot voivat antaa uusia näkökulmia pääomamarkkinoiden kehittämiseen.

Väitetään myös, että sääntelyn laajuus ja monimutkaisuus estävät uusien rahoituslaitosten pääsyä markkinoille. Jos näin on, sääntely johtaa markkinoiden keskittymiseen, mikä on päinvastainen kehitys kuin monet haluavat.

Markkinoiden toiminta tehostuu

Rahoitusmarkkinoiden sääntelyyn liittyy myönteisiäkin piirteitä.

Esimerkiksi aikaisempaa tiukemmat vakavaraisuusvaatimukset lisäävät pankkijärjestelmän vakautta. Myös se, että eri maissa on kutakuinkin samat säännöt, parantaa yhteismarkkinoiden toimintaa. Sääntely lisää rahoitusmarkkinoiden läpinäkyvyyttä, mikä omalta osaltaan tehostaa markkinoiden toimintaa.

Jotta yhteismarkkinat toimisivat mahdollisimman hyvin, rahoitusmarkkinoiden sääntelyssä pitäisi Suomessakin nojata pitkälti globaaleihin ja EU-tason yhteisiin pelisääntöihin. Meidän täytyy pyrkiä vaikuttamaan siihen, että nämä pelisäännöt ovat järkeviä Suomen kannalta.

Aina ei voi odottaa EU-lainsäädäntöä

Ajoittain syntyy kuitenkin tilanteita, missä joudumme etenemään eri tahtia kansainvälisen kehityksen kanssa. Tällaisia esimerkkejä ovat yritysten joukkovelkakirjamarkkinoiden kehittäminen ja joukkorahoitus. Molemmissa kotimaiset paineet ovat kasvaneet niin suuriksi, että on ollut syytä kehittää ja edistää näitä markkinoita aktiivisesti kotimaisen lainsäädännön keinoin.

Yritysten joukkovelkakirjamarkkinoilla on otettu viime vuosina edistysaskeleita viranomaisten ja markkinatoimijoiden hyvässä yhteistyössä. Parhaillaan valmistellaan lainsäädäntöä niin sanotusta edustajamallista.

Joukkorahoitus on kehittynyt niin nopeasti, että EU-tason lainsäädäntöä ei voida jäädä odottamaan. Suomessa on monen muun maan tavoin tekeillä pelisäännöt tälle nopeasti kasvavalle ilmiölle.

Pääomamarkkinaunioni monipuolistamaan rahoitusta

EU-tasolla on nähtävissä jonkinlainen tauko rahoitusmarkkinoiden sääntelyssä. Toisaalta kone ei ole täysin pysähtynyt. Viime vuosien lainsäädäntöä tullaan hyvän tavan mukaan arvioimaan.

Komission työohjelmassa on isossa roolissa pääomamarkkinaunionin luominen EU:hun. Tällä hankkeella on kaksi hyvää tavoitetta: sillä pyritään parantamaan pankkijärjestelmän ulkopuolista rahoituksen välitystä ja rahoituksen välitystä yli rajojen.

Keskeinen kehittämisen kohde on pk-yritysten rahoitus, mikä on myös Suomen näkökulmasta tärkeää. Pääomamarkkinaunionin syventäminen on monivuotinen urakka.

Pentti Pikkarainen

ylijohtaja, rahoitusmarkkinaosaston osastopäällikkö
[email protected]