Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Työ2.0: Sata tarinaa työstä valtiolla
Raija Toiviainen & Christer Lundström: Toimivat tilat ovat osa työhyvinvointia

valtiovarainministeriö
Julkaisuajankohta 21.6.2018 13.52
Uutinen
Raija Toiviainen ja Christer Lundström.
Christer Lundström ja Raija Toiviainen

Digitalisaatio mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattoman työn tekemisen, mutta moni pohtii samaa kysymystä: millainen oikeastaan on tulevaisuuden työpaikka? Valtakunnansyyttäjävirastolle uusi työympäristökonsepti tuli ajankohtaiseksi, kun Senaatti-kiinteistöt ilmoitti luopuvansa viraston vanhoista työtiloista.

Työympäristömuutos koettiin hankkeeksi, johon haluttiin sitoutua ja tämän vuoksi uusien tilojen suunnittelu aloitettiin välittömästi Senaatin ilmoituksen jälkeen. Muutto uusiin tiloihin tapahtui helmikuussa 2017. ”Aika äkkiä havahduimme siihen, että olemme aika liikkuvaista sorttia. Aloimmekin miettiä, onko viisasta varata kaikille huone, joka ammottaa tyhjyyttään. Siitä lähti ajatus uudenlaisen työympäristön tekemisestä”, kertoo Christer Lundström, joka toimi muuton aikaan Valtakunnansyyttäjäviraston hallintopäällikkönä. Henkilökuntaa osallistettiin hankkeeseen avainasemassa olevien ryhmien avulla, joilla oli merkittävä rooli hankkeen toteutuksessa.

Ajasta tai paikasta riippumaton työympäristö on yhä enenevissä määrin osa monen työntekijän arkea. Usein työtilat ammottavat tyhjyyttään henkilöstön pitäessä etäpäivää, ollessa tapaamisissa, työmatkoilla tai vaikkapa lomalla. Työympäristön tulee mukailla tätä kehitystä ja mahdollistaa erilaiset työn tekemisen muodot. ”Meillä on jatkuva halu miettiä, miten voimme tehdä työtä järkevämmällä tavalla”, apulaisvaltakunnansyyttäjä Raija Toiviainen ilmoittaa. Toiviaisen mukaan muutto uusiin tiloihin tulisi kokea ennen kaikkea mahdollisuutena kehittää omia toimintatapoja. Sen vuoksi on tärkeää, että henkilöstöllä on mahdollisuus vaikuttaa ja kertoa mielipiteensä tulevista tiloista. Esimerkiksi Valtakunnansyyttäjäviraston intranetissä on keskustelufoorumi, jossa omia mielipiteitä voi jakaa suuremmalle yleisölle. ”Jos me voidaan asioille tehdä jotain, niin mehän tehdään”, Toiviainen painottaa.

Paperittomuus jäsentää työntekoa ja ehkäisee stressiä

Paperittomuudella on havaittu olevan selvä yhteys työstressin ehkäisemiseen. Kun työpöydillä ja kaapeissa ei loju keskeneräisiä asiakirjoja, työntekoa voidaan jäsennellä entistä paremmin. ”Työyhteisömme on kompakti ja hyvin yhteisöllinen”, Lundström toteaa. Jokaisen työhyvinvoinnista pidetään huolta.

Koska tilat ovat uudet, eikä nimettyjä työpisteitä ole enää käytössä, on tärkeää, että uusia tiloja voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Avuksi on laadittu pelisäännöt, jotka määrittelevät eri tilojen käyttötarkoituksia. Esimerkiksi toinen puoli virastosta on hiljaista työtilaa, ja mitä kauemmas hiljaisista työtiloista liikkuu, sitä äänekkäämmin saa puhua. Uusissa tiloissa on paljon vetäytymistiloja, jotka mahdollistavat lyhyet neuvonpidot ja Skype-palaverit.

Valtakunnansyyttäjävirasto

Valtakunnansyyttäjänvirasto huolehtii keskushallintoviranomaisena koko syyttäjälaitoksen toimintaedellytyksistä ja toimii valtakunnansyyttäjän esikuntana.

Valtakunnansyyttäjänvirastossa työskentelee yhteensä noin 50 virkamiestä. Syyttäjäntehtävissä toimii 13 valtionsyyttäjää. Syyttäjien lisäksi virastossa työskentelee toimistohenkilökuntaa sekä asiantuntijoita henkilöstö- ja taloushallinnon, viestinnän, koulutuksen ja kehittämisen sekä kansainvälisen toiminnan tehtävissä.*

*Lähde: http://www.vksv.fi/fi/index/valtakunnansyyttajanvirasto.html

Hallintopolitiikka Työ 2.0 Valtio työnantajana Valtiovarainministeriö
 
Sivun alkuun