Savioja: Kuntatalouden vakauttamiseksi tarvitaan valtion ja kuntien toimenpiteitä

Valtiovarainministeriö 12.10.2015 12.37
Kolumni

Hallitusohjelman sopeutustoimien toteuttaminen on välttämätöntä kuntatalouden vakauden turvaamiseksi, kirjoittaa finanssineuvos Hannele Savioja kolumnissaan.

Hallitus asetti julkisen talouden suunnitelmassa paikallishallinnolle rahoitusasematavoitteen ja päätti kuntataloutta tasapainottavista toimenpiteistä. Niiden vaikutuksia kuntatalouden kokonaisuuteen sekä erikokoisiin kuntiin arvioidaan Kuntatalousohjelmassa 2016-2019. Sopeutustarpeet ja -mahdollisuudet vaihtelevat kuntakokoryhmittäin.

Kuntatalouden velkaantuminen jatkuu nopeana

Viime vuodet kuntataloutta on leimannut jatkuva kireys heikon suhdannetilanteen, verotulojen hitaan kasvun, valtiontalouden tervehdyttämistoimien sekä kuntien tehtävien kasvun takia. Kokonaistasolla kuntatalous on ollut kirjanpidollisesti tasapainoinen ja vuosikate on ollut käyttöomaisuuden poistoja suurempi. Myös viime vuonna 2,9 mrd. euron vuosikate riitti kattamaan poistot. Yksittäisten kuntien taloustilanne vaihtelee huomattavasti. Kireästä taloustilanteesta huolimatta kunnat ovat investoineet ja sen myötä velkaantuneet. Myös kuntaverotusta on kiristetty.

Valtiovarainministeriön ennusteen perusteella laaditun laskelman mukaan kuntatalous pysyy kireänä koko hallituskauden ja kuntatalouden alijäämä syvenee tarkastelukauden lopulla. Investoinnit pysyvät korkealla tasolla muun muassa korjausvelan ja kasvukeskusten investointien takia. Kuntatalouden lainakanta uhkaa kasvaa 25 mrd. euroon vuoteen 2019 mennessä.

Kuntien ja kuntayhtymien talouden tehostamistoimet jatkuvat, joskin vaikutukset jäävät viime vuosia pienemmiksi. Henkilöstömäärän arvioidaan myös vähenevän. Myös maltillinen kustannustason nousu hidastaa kuntien toimintamenojen kasvua. Toisaalta työttömyyden kasvun myötä työmarkkinatuen rahoitusmenot kasvavat.

Hallituksen tavoitteena kuntatalouden vakauttaminen ja tasapainottaminen

Hallitus on tehnyt koko hallituskaudelle ulottuvia päätöksiä kuntataloudesta. Kuntatalouden rahoitusasematavoitteeksi on asetettu kansantalouden tilinpidon käsitteinkorkeintaan puolen prosentin alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2019. Hallituksen päättämän kuntatalouden menorajoitteen mukaan kuntien toimintamenot ovat 540 milj. euroa alemmat vuonna 2019 kuin vielä keväällä 2015 julkisen talouden suunnitelmassa arvioitiin.

Tehdyt päätökset näkyvät kuntien valtionapujen mitoituksessa ja hallitusohjelmaan pohjautuvissa kuntien tehtävien muutoksissa. Päätökset näkyvät myös kuntien tuloissa, kun kunnille korvataan ansiotuloverotuksen keventämisen aiheuttamat verotulojen menetykset. Lisäksi kunnat voivat korottaa asiakasmaksuja. Sen sijaan hallitusohjelman muiden toimenpiteiden vaikutuksia ei ole vielä huomioitu laskelmissa. Sote-uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen vaikutukset kuntien tehtäviin ja talouteen tulevat olemaan merkittäviä.

Talouden sopeuttamistarve vaihtelee kuntakokoryhmittäin

Kuntatalousohjelmassa arvioidaan laskennallisesti erikokoisten kuntien paineita lainakannan kasvuun ja tuloveroprosentin korottamiseen. Arviot perustuvat koko maan kehityksen perusteella tehtyihin kuntakohtaisiin arvioihin verotuloista ja valtionosuuksista. Arvioissa ei ole tehty muutoksia kuntien tuloveroprosentteihin.

Lähimpänä rahoitustasapainoa ovat 10 000 – 20 000 asukkaan kunnat. Vaikein tilanne näyttää olevan 20 000 – 40 000 asukkaan kunnilla, mutta myös alle 6 000 asukkaan kunnissa tilanne heikkenee lähivuosina. Rahoituksen tasapaino näkyy kaikissa kunnissa paineena lainakannan kasvuun.

Tuloveroprosentin suurin korotuspaine on 20 000 – 100 000 asukkaan kunnissa. Vaikeimman epätasapainon kunnissa taloudellisen tilanteen korjaaminen investointeja vähentämällä muuttaa painelaskelmaa näille kunnille paremmaksi. Alle 6 000 asukkaan kunnissa paine veroprosentin korottamiseen kasvaa. Näissä kunnissa on jo lähtökohtaisesti keskimääräistä korkeammat tuloveroprosentit ja yhden veroprosentin tuotto on alhaisempi kuin isommissa kunnissa.

Negatiivisen vuosikatteen kuntien lukumäärä uhkaa kasvaa jo tämän vuoden tilinpäätösten perusteella. Myös kriisikuntamenettelyyn joutuvien kuntien määrä kasvaa lähivuosina. Ensi vuonna näyttäisi arviointimenettelyyn joutuvan 5 – 6 kuntaa ja 7 – 9 kuntaa vuonna 2017. Tämä kehitys tuskin toteutuu, koska kunnat pyrkivät kireässä tilanteessa pienentämään menotasoa ja siten parantamaan talouttaan.

Hallitusohjelman sopeutustoimien toteuttaminen välttämätöntä kuntatalouden vakauden turvaamiseksi

Hallituksen päättämät toimenpiteet vahvistavat kuntataloutta yhteensä 0,5 mrd. euroa vuoden 2019 tasolla. Jotta hallituksen asettama tavoite saavutetaan, tarvitaan vielä sopeuttamista runsaalla 0,7 mrd. eurolla. Tämä jää katettavaksi myöhemmin päätettävillä valtion toimenpiteillä sekä kuntien omilla toimenpiteillä.

Kunnilla on suuri vastuu kuntatalouden tasapainottamisesta. Ensinnäkin kuntien tulee hyödyntää annetut mahdollisuudet tehtävien vähentämiseen ja asiakasmaksutulojen korotuksiin. Kunnissa tulee toteuttaa myös rakenteellisia uudistuksia ja parantaa tuottavuutta. Investointien priorisoinnilla, oikealla ajoituksella ja laadukkaalla toteuttamisella kunnat ja kuntayhtymät voivat hillitä velkaantumista.

Hannele Savioja

Finanssineuvos
Kunta- ja aluehallinto-osasto

Hallintopolitiikka Kunta-asiat