Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen:
Strategiatyöllä valtion aluehallinnon rooli ja tehtävät tunnetuiksi

Valtiovarainministeriö 8.10.2019 10.44
Kolumni

Aluehallinnon virastoilla ja niitä ohjaavilla ministeriöillä on juuri nyt erinomainen tilaisuus luoda yhdessä hyvät lähtökohdat entistä vaikuttavammalle ja asiakaslähtöisemmälle toiminnalle.

Valtion aluehallinnon – aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten – tehtävät ja toimialat ovat lähes yhtä laajat kuin koko valtion. Virastot muun muassa edistävät elinkeinotoimintaa ja aluekehittämistä sekä huolehtivat maamme tieinfrasta. Ne valvovat sote- ja muiden peruspalveluiden lainmukaisuutta sekä sitä, että työ Suomessa on mahdollisimman tervettä, turvallista ja työelämää koskevien säännösten mukaista. Virastojen lupa- ja valvontatoiminta suojaa ympäristöä ja luontoarvoja sekä toimii samalla edellytyksenä satojen miljoonien eurojen investoinneille. 

Tehtäväalueita voisi listata vielä paljon lisää. 

Valtion aluehallinnossa työskentelee yli 4000 asiantuntijaa – yli 7000, jos ELY-keskusten suorassa ohjauksessa olevat työ- ja elinkeinotoimistot lasketaan mukaan. Tämä on kymmenesosa valtion koko henkilöstöstä.

Tehtäväkentän laajuudesta huolimatta nämä vuoden 2010 alusta toimintansa aloittaneet virastot lienevät maamme vähemmän tunnetuimmasta päästä. Tai ehkä nimet ovat jo iskostuneet yhden jos toisenkin kansalaisen mieleen, mutta tehtävien kokonaisuus tai virastojen olemassaolon tarkoitus on saattanut jäädä hämäräksi. Lisäksi virastot ovat olleet koko lyhyen historiansa ajan erilaisten osin vain suunnitelmiksi jääneiden ja osin toteutuneiden muutosten kohteena.

Uusi hallituskausi uusi alku toiminnan kehittämiselle

Pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelma sisältää linjauksen valtion aluehallinnon tehtävien selvittämisestä. Toisin kuin aiemmat tehtävä- ja rakenneselvitykset, nojaa tämä linjaus parlamentaariseen valmisteluun. On siis todennäköistä, että selvitystyön perusteella aikanaan linjattavat ratkaisut kestävät aikaa yli useamman hallituskauden.

Tässä tilanteessa virastoilla ja niitä ohjaavilla ministeriöillä on tilaisuus luoda yhdessä hyvät lähtökohdat entistä vaikuttavammalle ja asiakaslähtöisemmälle toiminnalle. Tätä tehdään käytännössä syksyn aikana koko valtion aluehallinnon yhteisenä strategiatyönä, jossa ovat mukana niin virastot ja virastojen henkilöstö, ohjaavat ministeriöt ja keskushallinnon virastot kuin keskeiset sidosryhmätkin. 

Ministeriöitä ja valtion virastoja vaaditaan usein oikeutetustikin tulemaan ulos ”siiloistaan”, näkemään kokonaisuus ja tekemään yhteistyötä yli hallintorajojen kansalaisen parhaaksi. Tässä strategiatyössä tämä periaate toteutuu vahvasti myös käytännössä – aluehallinnon virastojen tehtäväkentän laajuuden vuoksi kyseessä onkin eräänlainen koko julkisen hallinnon strategia pienoiskoossa.

Aluehallinnon työllä on merkitystä

Strategiatyön kautta avautuu mahdollisuus tehdä tunnetuksi aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten tärkeää roolia hyvinvointiyhteiskunnan monien keskeisten toimintojen kehittäjänä, mahdollistajana ja turvaajana. Aluehallinnon virastot tulevat avuksi, kun yrittäjä tarvitsee neuvontaa tai rahoitusta, luontoarvot suojelua, tieinfra korjaustoimenpiteitä, eläimet suojaa taudeilta tai kun kansalainen kysyy oman tai perheenjäsenensä oikeusturvan tai peruspalvelujen toteutumisen perään. Jälleen vain muutamia mainitakseni – listaa voisi jatkaa pitkään. Vahva yhteinen tahtotila on, että alkavan strategiakauden lopulla nämä tehtävät toteutuvat vielä nykyistä vaikuttavammin ja asiakaslähtöisemmin.

Mikko Saarinen

Neuvotteleva virkamies